Rikkivedyn biologinen hapetus

Tiivistelmä. Suurin osa rikistä esiintyy maapallolla sedimenteissä ja kallioissa sulfaattimineraalien ja sulfidimineraalien muodossa. Niinpä rikkiä päätyy kaivostoiminnan vaikutuksesta herkästi myös kaivosvesiin. Valtameret muodostavat merkittävät sulfaattivarannot. Fossiilisten polttoaineiden polttamisen kautta erityisesti rikkidioksidia liittyy luonnon rikkikiertoon. Työn tavoitteena on selvittää, miten esimerkiksi kaivosvesien biologisessa sulfaatinpoistossa muodostuvaa rikkivetyä voidaan hyödyntää. Rikkivedyn käsittely on kannattavaa, sillä se on monin tavoin haitallista. Rikkivedyn hyödyntämiskohteita ovat metallien saostaminen ja biokonversio alkuainerikiksi tai rikkihapoksi. Happamissa kaivosvesissä voi olla eri metalleja vaihtelevina pitoisuuksina. Näitä metalleja voidaan saostaa sulfaatinpelkistyksen tuloksena syntyvän vapaan rikkivedyn avulla. Silloin syntyy liukenemattomia metallikomplekseja. Ylimääräistä rikkivetyä voidaan hyödyntää myös hapettamalla. Rikkivedyn konversioon käytetään yleensä fysikaalis-kemiallisia menetelmiä. Kuitenkin mikrobien toimintaa rikkivedyn poistoon käyttävät biologiset menetelmät ovat kasvattaneet suosiotaan, sillä ne ovat tehokkaampia ja taloudellisempia mikäli toimintaolosuhteet ovat kunnossa. Työssä keskitytään biologiseen hapettamiseen mikrobien avulla. Biokonversio rikkihapoksi onnistuu keinotekoisesti esimerkiksi biofiltterissä. Biologista hapettumista tapahtuu myös luonnollisesti esimerkiksi jätevesiputkissa. Rikkivetyä voidaan myös hapettaa katalyyttisesti alkuainerikiksi ja rikkihapoksi. Rikkivedyn biologiseen hapettamiseen alkuainerikiksi voidaan käyttää esimerkiksi air-lift bioreaktoria. Kaupallisessa käytössä on esimerkiksi SULFATEQTM- prosessi, joka hyödyntää rikkivedyn biokonversiota alkuainerikiksi

Delineating the molecular and phenotypic spectrum of the SETD1B-related syndrome

Purpose Pathogenic variants in SETD1B have been associated with a syndromic neurodevelopmental disorder including intellectual disability, language delay, and seizures. To date, clinical features have been described for 11 patients with (likely) pathogenic SETD1B sequence variants. This study aims to further delineate the spectrum of the SETD1B-related syndrome based on characterizing an expanded patient cohort. Methods We perform an in-depth clinical characterization of a cohort of 36 unpublished individuals with SETD1B sequence variants, describing their molecular and phenotypic spectrum. Selected variants were functionally tested using in vitro and genome-wide methylation assays. Results Our data present evidence for a loss-of-function mechanism of SETD1B variants, resulting in a core clinical phenotype of global developmental delay, language delay including regression, intellectual disability, autism and other behavioral issues, and variable epilepsy phenotypes. Developmental delay appeared to precede seizure onset, suggesting SETD1B dysfunction impacts physiological neurodevelopment even in the absence of epileptic activity. Males are significantly overrepresented and more severely affected, and we speculate that sex-linked traits could affect susceptibility to penetrance and the clinical spectrum of SETD1B variants. Conclusion Insights from this extensive cohort will facilitate the counseling regarding the molecular and phenotypic landscape of newly diagnosed patients with the SETD1B-related syndrome.Peer reviewe

Radio jets and gamma-ray emission in radio-silent narrow-line Seyfert 1 galaxies

We have detected six narrow-line Seyfert 1 (NLS1) galaxies at 37 GHz that were previously classified as radio silent and two that were classified as radio quiet. These detections reveal the presumption that NLS1 galaxies labelled radio quiet or radio silent and hosted by spiral galaxies are unable to launch jets to be incorrect. The detections are a plausible indicator of the presence of a powerful, most likely relativistic jet because this intensity of emission at 37 GHz cannot be explained by, for example, radiation from supernova remnants. Additionally, one of the detected NLS1 galaxies is a newly discovered source of gamma rays and three others are candidates for future detections.Comment: 5 pages, 1 figure, 37 GHz data available in electronic form at the CDS. Accepted in A&

37 GHz observations of narrow-line Seyfert 1 galaxies

Observations at 37 GHz, performed at Mets\"ahovi Radio Observatory, are presented for a sample of 78 radio-loud and radio-quiet narrow-line Seyfert 1 (NLS1) galaxies, together with additional lower and higher frequency radio data from RATAN-600, Owens Valley Radio Observatory, and the Planck satellite. Most of the data have been gathered between February 2012 and April 2015 but for some sources even longer lightcurves exist. The detection rate at 37 GHz is around 19%, comparable to other populations of active galactic nuclei presumed to be faint at radio frequencies, such as BL Lac objects. Variability and spectral indices are determined for sources with enough detections. Based on the radio data, many NLS1 galaxies show a blazar-like radio spectra exhibiting significant variability. The spectra at a given time are often inverted or convex. The source of the high-frequency radio emission in NLS1 galaxies, detected at 37 GHz, is most probably a relativistic jet rather than star formation. Jets in NLS1 galaxies are therefore expected to be a much more common phenomenon than earlier assumed.Comment: Accepted for publication in A&A. Table of 37 GHz data will be available at the CDS soo

”Kun maalaisjärki loppuu, niin otetaan lakikirja käsiin”:kokeneiden opettajien ajatuksia työrauhasta ja sen muutoksesta

Tiivistelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kokeneiden luokanopettajien käsityksiä työrauhasta, työrauhahäiriöistä, työrauhalainsäädännöstä, sekä kokemuksia näiden muutoksesta työuran aikana. Työrauhaa on tutkittu suomalaisittain aktiivisesti erityisesti 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa. Aikaisempien tutkimusten perusteella työrauha on käsitteenä vaikea, sillä opettajat kokevat eri asioita häiriöiksi. Työrauhan määrittely on subjektiivista. Muutos työrauhan suhteen on nähtävissä jo käytetyssä termistössä. Entisinä aikoina on puhuttu kurinpito-ongelmista ja opettaja on ollut tiedonjakaja. Nykyään kuri ymmärretään negatiiviseksi asiaksi, joka ei edistä oppilaan oppimista. Opettajan rooli on vaihtunut tiedonjakajasta oma-aloitteisesti toimivan oppilaan ohjaajaksi. Lainsäädäntöä työrauhaan liittyen on tarkennettu viimeksi vuonna 2014. Työrauhalainsäädäntöä on viime vuosina tarkennettu ottamaan entistä enemmän huomioon oppilaiden ja opettajien perusoikeuksia. Opettajan autoritääriset yksinvaltiaan keinot ylläpitää työrauhaa ovat poistuneet ja laki ottaa huomioon entistä enemmän yksilöiden oikeuksia. Suuntaus on sama opettajan ja oppilaiden välisissä suhteissa koululuokissa. Työrauhan rakentamiseen käytetään entistä enemmän oppilaslähtöisiä keinoja ja oppilaita otetaan mukaan luokan päätöksentekoon ja yhteisten sääntöjen sopimiseen. Tutkimus toteutettiin fenomenografisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla vähintään 10 vuotta luokanopettajana toimineita opettajia. Yhteensä tutkimukseen osallistui kuusi opettajaa, joista kolme oli miehiä ja kolme oli naisia. Tulosten kannalta sukupuolilla ei ollut oleellista merkitystä. Opettajat kokevat työrauhan tilaksi, jossa oppilaat voivat työskennellä vailla pelkoa ja häiriötekijöitä. Hyvän työrauhan edellytyksenä ei ole luokassa vallitseva hiljaisuus. Useat työskentelytavat korostivat keskustelua. Opettajien mielestä työrauha häiriintyy silloin, kun oppimista ei tapahdu. Työrauhahäiriöiden syyt olivat ensin opettajassa ja vasta sitten oppilaassa. Opettajat tarkastivat häiriötilanteessa ensin omaa käyttäytymistään tai tehtävänantoaan ennen kuin käänsivät katseen oppilaasta johtuviin seikkoihin. Työrauhaa ylläpitäessään lainsäädäntö oli opettajilla taustalla vaikuttavana tekijänä, ei ensimmäisenä mielessä työrauhaan liittyviä ratkaisuja tehdessä. Opettajat pitävät oppilaita nykyään avoimempina ja reippaampina. Opettajat myös tuovat enemmän omaa persoonaansa mukaan ja ovat helpommin lähestyttävissä. Opettajien työtavat ovat yhteisöllisempiä ja opettamistapa ohjaavampi kuin ennen. Rangaistusmenetelmät ovat oppilaslähtöisempiä. Esimerkiksi jälki-istuntoa ei enää juuri käytetä, vaan tilalla ovat kasvatuskeskustelut. Työrauhaan liittyvän lainsäädännön muutos koettiin hyväksi. Laki ottaa entistä enemmän huomioon yksilöiden oikeuksia

Toward a script theory of guidance in computer-supported collaborative learning

This article presents an outline of a script theory of guidance for computer-supported collaborative learning (CSCL). With its four types of components of internal and external scripts (play, scene, role, and scriptlet) and seven principles, this theory addresses the question how CSCL practices are shaped by dynamically re-configured internal collaboration scripts of the participating learners. Furthermore, it explains how internal collaboration scripts develop through participation in CSCL practices. It emphasizes the importance of active application of subject matter knowledge in CSCL practices, and it prioritizes transactive over non-transactive forms of knowledge application in order to facilitate learning. Further, the theory explains how external collaboration scripts modify CSCL practices and how they influence the development of internal collaboration scripts. The principles specify an optimal scaffolding level for external collaboration scripts and allow for the formulation of hypotheses about the fading of external collaboration scripts. Finally, the article points towards conceptual challenges and future research questions

ANALISIS DAMPAK INDUSTRI 4.0 TERHADAP SISTEM PENGAWASAN KETENAGANUKLIRAN DI INDONESIA

ANALISIS DAMPAK INDUSTRI 4.0 TERHADAP SISTEM PENGAWASAN KETENAGANUKLIRAN DI INDONESIA. Telah dilakukan suatu kajian mengenai pengaruh gelombang Industri 4.0 terhadap sistem pengawasan ketenaganukliran di Indonesia. Industri 4.0 adalah istilah yang diterapkan pada berbagai transformasi yang demikian cepat dalam desain, manufaktur, operasi, serta layanan produk dan sistem produksi. Penggunaan 4.0 menandakan bahwa ini adalah revolusi industri keempat di dunia, meneruskan tiga lompatan besar sebelumnya, yatu: Manufaktur mesin uap dan air, produksi massal bertenaga listrik berbasis pembagian kerja, dan zaman elektronika dan teknologi informasi dengan otomatisasi tugas-tugas rumit. Berbagai penelitian menyebutkan bahwa Industri 4.0 mengubah banyak hal, termasuk: meningkatnya fleksibilitas produksi, kustomisasi massal, produktivitas, mutu produk, keterlibatan pelanggan dalam proses desain, semakin mendekatnya lokasi produksi ke pelanggan, dan model bisnis. Semua perkembangan ini tentunya harus diantisipasi oleh Badan Pengawas. Dengan demikian, tujuan dari kajian ini adalah untuk mengevaluasi hal-hal yang sudah atau perlu dilakukan oleh BAPETEN dalam rangka menyongsong era Industri 4.0. Kajian dilakukan dengan metode deskriptif, analitik dan kualitatif yang dilengkapi dengan studi literatur dan pengamatan praktik-praktik yang ada di BAPETEN. Kajian ini menyimpulkan bahwa BAPETEN sebagian telah melakukan antisipasi akan datangnya era Industri 4.0, namun masih ada banyak peluang untuk peningkatan

A review of plant-flow interactions on salt marshes: the importance of vegetation structure and plant mechanical characteristics

Observations of plant-flow interactions on salt marshes have revealed a highly complex process dominated by the tightly coupled effects of plant characteristics and hydrodynamic conditions. This paper highlights the importance of vegetation structures such as plant density and height, as well as their spatial variability and mechanical properties including flexibility, upon energy dissipation and flow modification. Many field, laboratory and modelling studies which attempt to predict flow dissipation or improve our understanding of plant-flow interactions use simplified structural measures of salt marsh vegetation or artificial representations. These simplifications neglect important plant and canopy elements and are unlikely to be truly representative of their natural counterparts. Such approaches limit our understanding of plant-flow interactions and potentially compromise the predictive accuracy and application of numerical flow models. It is important therefore that improved techniques to measure vegetation structure are adopted in order to better define the key relationships between measurable plant characteristics and drag-relevant plant properties.This is the author accepted manuscript. The final version is available from Wiley via http://dx.doi.org/10.1002/wat2.110