Through the Looking Glass: An Autoethnographic View of the Perceptions of Race and Institutional Support in the Tenure Process

This autoethnography study reflects on the experiences of three assistant professors of different races of the tenure process at a large public research university. The study was framed by social cognitive career theory (SCCT), which is often used to describe career interest and career choice in a variety of professional domains, considering cognitive - personal, environmental, and experiential factors (Lent, 2005; Tang, Pan, & Newmeyer, 2008). Despite the commonality of the journey through the tenure process, everyone’s path looks different. Isolation, collegial relationships, and for some, unusually high service commitments and family responsibilities, whether because of gender or race, have provided a back drop for the lives of women in academe and have, in large part, defined their experiences on the tenure track. The results of the reflections of our experiences identify that environmental variables are important to the success of tenure seeking faculty

Design, synthesis, and biological evaluation of an allosteric inhibitor of HSET that targets cancer cells with supernumerary centrosomes

Centrosomes associate with spindle poles; thus, the presence of two centrosomes promotes bipolar spindle assembly in normal cells. Cancer cells often contain supernumerary centrosomes, and to avoid multipolar mitosis and cell death, these are clustered into two poles by the microtubule motor protein HSET. We report the discovery of an allosteric inhibitor of HSET, CW069, which we designed using a methodology on an interface of chemistry and biology. Using this approach, we explored millions of compounds in silico and utilized convergent syntheses. Only compound CW069 showed marked activity against HSET in vitro. The inhibitor induced multipolar mitoses only in cells containing supernumerary centrosomes. CW069 therefore constitutes a valuable tool for probing HSET function and, by reducing the growth of cells containing supernumerary centrosomes, paves the way for new cancer therapeutics

”Välillä voisi liikkua jotenkin”:lukiolaisten näkemyksiä oppituntien aikaisesta liikkumisesta

Tiivistelmä. Tutkimuksemme tavoitteena oli kartoittaa lukiolaisten toiveita liikunnallisen toimintakulttuurin kehittämisestä lukiossa. Eräs Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteista on edistää liikunnallisen toimintakulttuurin toteutumista. Tutkimus on osa Liikkuva opiskelu Oulu -hanketta. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Oulun yliopiston ja Oulun kaupungin kanssa. Tutkimuksen aineisto on kerätty lukiolaisilta kahdeksassa lukiossa lukuvuoden 2019–2020 aikana. Aineistonkeruu toteutettiin Liikkuva opiskelu Oulu -hankeen toteuttamalla lukiokiertueella, jonka yhteydessä opiskelijoilta kerättiin näkemyksiä siitä, 1) miten opiskelijat haluaisivat tauottaa istumista ja paikallaanoloa oppitunnin aikana, 2) miten opiskelijat toivoisivat opettajien huomioivan liikkumisen oppitunnin aikana ja 3) mitkä tekijät estävät opiskelijoita liikkumasta oppitunnin aikana. Ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden näkemyksiä kerättiin lukiolaisten täyttämistä post-it -lapuista, joissa oli yhteensä 784 vastausta. Vastaukset analysoitiin laadullisesti luokittelemalla ja kvantifiointimenetelmää hyödyntämällä. Tulokset osoittivat, että taukojumppa erilaisin variaatioin on lukiolaisten näkemyksen mukaan mielekkäin keino liikkumisen lisäämiseksi oppitunnin aikana. Opiskelijat pitivät kävelyä hyvänä tapana tauottaa istumista. Pääasia oli päästä jaloittelemaan oppitunnin aikana esimerkiksi luokassa, lukion käytävillä tai ulkona. Vastausten mukaan myös luokkahuoneen kalustukseen ja vaihteleviin työskentelytapoihin tulisi kiinnittää huomiota. Lisäksi tutkimustulokset osoittavat, että lukiolaisilla on halua ja tietämystä lisätä liikuntaa osaksi opiskelupäivää ja vähentää paikallaanoloa oppituntien aikana. Opiskelijat tiedostavat vastauksissaan, mikä estää heitä liikkumasta oppitunnin aikana. Suurimmaksi esteeksi muodostuu perinteinen opiskelumalli, joka painottuu tehtävien tekemiseen paikallaan istuen ja opettajan kuuntelemiseen. Tulosten mukaan myös ajanpuute oli merkittävä liikkumista estävä tekijä oppituntien aikana. Paikallaanolon tauottaminen esimeriksi opettajajohtoisten liikunnallisten oppimistuokioiden avulla tulisikin ottaa huomioon oppituntien sisältöjä suunniteltaessa. Tutkimuksemme tuloksista ei voinut päätellä toivoivatko opiskelijat opettajan järjestävän istumista tauottavan toiminnan vai antavan vain opiskelijoille mahdollisuuden toteuttaa sitä itsenäisesti. Opiskelijat toivoivat pääsevänsä osallistumaan oppitunnin aikaisen liikkumisen suunnitteluun. Opettajilla on siis suuri rooli liikunnallisen toimintakulttuurin mahdollistajana tai estävänä tekijänä. Tutkimuksemme mukaan liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäminen on toteutettavissa, kunhan mukaan saadaan tasapuolisesti koko oppilaitosyhteisö, ja siihen käytetään riittävästi aikaa ja resursseja

Lisää liikettä lukioon!:näkökulmia opiskelupäivän aikaisen fyysisen aktiivisuuden edistämiseen lukiossa

Tiivistelmä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten Liikkuva koulu -toimintaa voitaisiin soveltaa osaksi lukioiden toimintakulttuuria. Tutkielma on toteutettu Liikkuva opiskelu -ohjelman kontekstissa. Liikkuva opiskelu -ohjelma on osa Liikkuva koulu -ohjelmakokonaisuutta, ja sen tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta ja opiskelukykyä toisen asteen koulutuksiin ja korkeakouluihin. Tämä kirjallisuuskatsauksena toteutettu tutkielma osoittaa, että toimintakulttuurin muutos lukioissa tulee toteuttaa pitkäjänteisesti sekä opiskelijoiden, henkilökunnan ja koulun kanssa yhteistyötä tekevien tahojen keskinäisellä yhteistyöllä. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää myös, millaisia positiivisia vaikutuksia opiskelupäivän aikaisella liikunnalla on opiskelijoiden opiskelukykyyn. Aihetta on tutkittu runsaasti lähinnä peruskoulukontekstissa, joten lukioon kohdistuvat päätelmät ovat pääosin sovellettuja. Tutkielma osoittaa useiden kansainvälisten tutkimusten pohjalta, että pienelläkin liikuntatuokiolla on vaikutusta peruskoululaisen kognitiiviseen toimintaan. Lisäksi tarkastelimme paikallaanolon haittavaikutuksia opiskelijoiden hyvinvointiin, ja miten istumista ja paikallaanoloa voidaan konkreettisin keinoin vähentää lukiossa. Tutkielma osoittaa, että tärkeintä paikallaanolon haittavaikutusten vähentämisessä on aktiivinen paikallaanolon vähentäminen. Ainostaan työskentelyasennon vaihtaminen ei riitä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja sen tekoon on käytetty monipuolisesti kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta ja tutkimustietoa. Tutkielma toimii teoreettisena taustatyönä myöhemmälle pro gradu -työlle, jonka tarkoituksena on selvittää, miten Liikkuva opiskelu -ohjelmalle ominaisen toimintakulttuurin kehittäminen on käynnistynyt lukioissa opiskelijoiden kokemana. Tutkielman kattava teoriatausta mahdollistaa myöhemmin uuden ja tarpeellisen tutkimustiedon luomisen Liikkuva opiskelu -ohjelman toteutumisesta lukioissa

An integrated hardware/software design methodology for signal processing systems

This paper presents a new methodology for design and implementation of signal processing systems on system-on-chip (SoC) platforms. The methodology is centered on the use of lightweight application programming interfaces for applying principles of dataflow design at different layers of abstraction. The development processes integrated in our approach are software implementation, hardware implementation, hardware-software co-design, and optimized application mapping. The proposed methodology facilitates development and integration of signal processing hardware and software modules that involve heterogeneous programming languages and platforms. As a demonstration of the proposed design framework, we present a dataflow-based deep neural network (DNN) implementation for vehicle classification that is streamlined for real-time operation on embedded SoC devices. Using the proposed methodology, we apply and integrate a variety of dataflow graph optimizations that are important for efficient mapping of the DNN system into a resource constrained implementation that involves cooperating multicore CPUs and field-programmable gate array subsystems. Through experiments, we demonstrate the flexibility and effectiveness with which different design transformations can be applied and integrated across multiple scales of the targeted computing system

Latest developments in data analysis tools for disruption prediction and for the exploration of multimachine operational spaces.

In the last years significant efforts have been devoted to the development of advanced data analysis tools to both predict the occurrence of disruptions and to investigate the operational spaces of devices, with the long term goal of advancing the understanding of the physics of these events and to prepare for ITER. On JET the latest generation of the disruption predictor called APODIS has been deployed in the real time network during the last campaigns with the new metallic wall. Even if it was trained only with discharges with the carbon wall, it has reached very good performance, with both missed alarms and false alarms in the order of a few percent (and strategies to improve the performance have already been identified). Since for the optimisation of the mitigation measures, predicting also the type of disruption is considered to be also very important, a new clustering method, based on the geodesic distance on a probabilistic manifold, has been developed. This technique allows automatic classification of an incoming disruption with a success rate of better than 85%. Various other manifold learning tools, particularly Principal Component Analysis and Self Organised Maps, are also producing very interesting results in the comparative analysis of JET and ASDEX Upgrade (AUG) operational spaces, on the route to developing predictors capable of extrapolating from one device to another