Mechanisms and molecular regulation of mammalian tooth replacement

In most non-mammalian vertebrates, such as fish and reptiles, teeth are replaced continuously. However, tooth replacement in most mammals, including human, takes place only once and further renewal is apparently inhibited. It is not known how tooth replacement is genetically regulated, and little is known on the physiological mechanism and evolutionary reduction of tooth replacement in mammals. In this study I have attempted to address these questions. In a rare human condition cleidocranial dysplasia, caused by a mutation in a Runt domain transcription factor Runx2, tooth replacement is continued. Runx2 mutant mice were used to investigate the molecular mechanisms of Runx2 function. Microarray analysis from dissected embryonic day 14 Runx2 mutant and wild type dental mesenchymes revealed many downstream targets of Runx2, which were validated using in situ hybridization and tissue culture methods. Wnt signaling inhibitor Dkk1 was identified as a candidate target, and in tissue culture conditions it was shown that Dkk1 is induced by FGF4 and this induction is Runx2 dependent. These experiments demonstrated a connection between Runx2, FGF and Wnt signaling in tooth development and possibly also in tooth replacement. The role of Wnt signaling in tooth replacement was further investigated by using a transgenic mouse model where Wnt signaling mediator β-catenin is continuously stabilized in dental epithelium. This stabilization led to activated Wnt signaling and to the formation of multiple enamel knots. In vitro and transplantation experiments were performed to examine the process of extra tooth formation. We showed that new teeth were continuously generated and that new teeth form from pre-existing teeth. A morphodynamic activator-inhibitor model was used to simulate enamel knot formation. By increasing the intrinsic production rate of the activator (β-catenin), the multiple enamel knot phenotype was reproduced by computer simulations. It was thus concluded that β-catenin acts as an upstream activator of enamel knots, closely linking Wnt signaling to the regulation of tooth renewal. As mice do not normally replace teeth, we used other model animals to investigate the physiological and genetic mechanisms of tooth replacement. Sorex araneus, the common shrew was earlier reported to have non-functional tooth replacement in all antemolar tooth positions. We showed by histological and gene expression studies that there is tooth replacement only in one position, the premolar 4 and that the deciduous tooth is diminished in size and disappears during embryogenesis without becoming functional. The growth rates of deciduous and permanent premolar 4 were measured and it was shown by competence inference that the early initiation of the replacement tooth in relation to the developmental stage of the deciduous tooth led to the inhibition of deciduous tooth morphogenesis. It was concluded that the evolutionary loss of deciduous teeth may involve the early activation of replacement teeth, which in turn suppress their predecessors. Mustela putorius furo, the ferret, has a dentition that resembles that of the human as ferrets have teeth that belong to all four tooth families, and all the antemolar teeth are replaced once. To investigate the replacement mechanism, histological serial sections from different embryonic stages were analyzed. It was noticed that tooth replacement is a process which involves the growth and detachment of the dental lamina from the lingual cervical loop of the deciduous tooth. Detachment of the deciduous tooth leads to a free successional dental lamina, which grows deeper into the mesenchyme, and later buds the replacement tooth. A careful 3D analysis of serial histological sections was performed and it was shown that replacement teeth are initiated from the successional dental lamina and not from the epithelium of the deciduous tooth. The molecular regulation of tooth replacement was studied and it was shown by examination of expression patterns of candidate regulatory genes that BMP/Wnt inhibitor Sostdc1 was strongly expressed in the buccal aspect of the dental lamina, and in the intersection between the detaching deciduous tooth and the successional dental lamina, suggesting a role for Sostdc1 in the process of detachment. Shh was expressed in the enamel knot and in the inner enamel epithelium in both generations of teeth supporting the view that the morphogenesis of both generations of teeth is regulated by similar mechanisms. In summary, histological and molecular studies on different model animals and transgenic mouse models were used to investigate tooth replacement. This thesis work has significantly contributed to the knowledge on the physiological mechanisms and molecular regulation of tooth replacement and its evolutionary suppression in mammals.Monilla alemmilla selkärankaisilla, kuten kaloilla ja liskoilla, hampaat uusiutuvat läpi elämän ja uusia hampaita kasvaa pudonneiden ja vioittuneiden hampaiden tilalle sekä leuan kasvaessa. Nisäkkäillä, kuten ihmisellä, hampaiden jatkuva uusiutuminen on kuitenkin estetty ja useimmilla nisäkkäillä kehittyy vain kahdet hampaat, primääriset maitohampaat ja sekundääriset pysyvät hampaat. Ei tiedetä kuinka hampaiden uusiutuminen on geneettisesti säädeltyä ja myös pysyvien hampaiden kehityksen histologinen mekanismi tunnetaan huonosti. Syitä hampaiden uusiutumisen vähenemiseen evoluutiossa ei tiedetä. Väitöskirjassani olen yrittänyt löytää vastauksia näihin kysymyksiin. On olemassa syndrooma, kleidokraniaalinen dysplasia, jossa potilaiden hampaiden uusiutuminen jatkuu. Tämän syndrooman aiheuttaa mutaatio Runx2 geenissä. Käyttämällä Runx2 muuntogeenistä hiirtä, kudosviljely ja in situ hybridisaatio tekniikoita tutkin Runx2 geenin säätelemiä geenejä. Osoitin, että Wnt signaalipolun estäjä Dickkopf1 geenin ilmentyminen puuttui kokonaan Runx2 muuntogeenisen hiiren kehittyvän hampaan aiheessa. Kudosviljelyolosuhteissa osoitin, että FGF4 proteiini indusoi Dickkopp1 geeniä hampaan mesenkyymikudoksessa ja tämä ilmentyminen oli Runx2 geenistä riippuvainen. Nämä kokeet osoittivat, että Runx2, FGF ja Wnt signaalipolut toimivat ainakin osittain yhdessä hampaan kehityksen aikana. Koska Runx2 geeni vaikuttaa myös primäärihampaiden kehityksen säätelyyn ja homotsygootilla muuntogeenisellä hiirellä primäärihampaiden kehitys pysähtyy jo varhaisessa lakki vaiheessa eikä uusia hampaita pääse syntymään, en pystynyt tällä hiiri mallilla tutkimaan hampaiden uusiutumisen mekanismia. Pohdin, että nämä samat signaalimekanismit, FGF ja Wnt, voivat säädellä myös pysyvien hampaiden kehitystä yhdessä Runx2 geenin kanssa. Täten halusin tutkia tarkemmin Wnt signaalipolkua hampaan uusiutumisessa. Myös aikaisempien tutkimustulosten perusteella Wnt signaalipolun on osoitettu liittyvän hampaiden uusiutumiseen. On osoitettu, että Axin2 geenin mutaatio ihmisillä aiheuttaa hampaiden puutosta erityisesti pysyvissä hampaissa. Axin2 on Wnt signaalipolkuun kuuluva estäjä, jonka omaa pitoisuutta solussa Wnt signaalipolku myös säätelee. Tutkimuksessani käytin hiirimallia, missä Wnt signaalipolun välittäjä Beta-kateniini on jatkuvasti aktiivinen hiiren kehittyvän hampaan epiteelikudoksessa. Lisäämällä Beta-kateniini geenin aktiivisuutta hiiren hampaan epiteelikudoksessa, Wnt signaalipolku stimuloitui ja tämä johti hampaiden jatkuvaan uusiutumiseen. Tämä tulos osoitti, että olen löytänyt hampaiden uusiutumista säätelevän geenin, jonka aktiivisuutta lisäämällä sain nisäkkäillä aikaan hampaiden jatkuvaa uusiutumista. Lisäksi näiden muuntogeenisten hampaiden muoto muistutti kalojen tai liskojen yksinkertaisia kartiomaisia hampaita. Tämä viittaa siihen, että Beta-kateniini geenillä on ollut mahdollisesti rooli myös hampaiden muodon kehityksessä monimutkaisemmaksi, nisäkkäiden moninystermäisiksi hampaiksi, samalla kun hampaiden uusiutuminen evoluutiossa väheni. Koska hiiret eivät normaalisti uusi hampaitaan, yritin löytää mallieläimen jolla pysyvien hampaiden kehityksen morfologista ja molekulaarista kehitystä voisi tutkia. Käytin mallieläimenä metsäpäästäistä (Sorex araneus). Aikaisemmin on osoitettu, että metsäpäästäiselle kehittyy kaksi hampaistoa, joista kuitenkaan maitohampaat eivät koskaan puhkea, vaan häviävät yksilönkehityksen aikana. Histologisilla leikkeillä, mittausmenetelmillä ja in situ hybridisaatio tekniikoilla osoitin, että vain yhdessä kohtaa hammasrivistöä tapahtui hampaiden uusiutumista. Osoitin, että maitohampaan kehitys pysähtyi varhaisessa vaiheessa ja se hävisi yksilönkehityksen aikana ennen syntymää. Mittasin maito- ja pysyvän hampaan kasvunopeudet ja osoitin, että päästäisen pysyvä hammas alkaa kehittyä niin varhaisessa vaiheessa, että se estää maitohampaan kasvun. Nämä tulokset viittaavat siihen, että hampaiden evolutiiviseen häviämiseen liittyy pysyvien hampaiden kehityksen varhainen aktivaatio, joka estää sitä edeltävän maitohampaan kehityksen. Koska päästäisellä vain pysyvät hampaat puhkeavat ja vain yhden hampaan kohdalla tapahtui uusiutumista, halusin löytää mallieläimen jolla myös maitohampaat puhkeavat ja ovat toimivat, ja jonka hampaisto muistuttaisi enemmän ihmisen hampaistoa. Hilleri (Mustela putorius furo) osoittautui sopivaksi mallieläimeksi. Hillerillä kehittyvät sekä maitohampaat että pysyvät hampaat ja hampaiden lukumäärä on lähes sama kuin ihmisellä. Histologisien leikkeiden, in situ hybridisaatio tekniikoiden ja 3D mallien avulla tutkin hillerin hampaiden kehitystä. Huomasin, että pysyvien hampaiden kehitys on tapahtuma, jossa hammaslamina on ajallisesti vain väliaikaisesta osa primäärihammasta ja hampaan uusiutumisen aikana hammaslamina kasvaa ja eroaa maitohampaan kielenpuoleisesta epiteelistä. Hammaslaminan irtoaminen maitohampaasta johtaa vapaaseen hammaslaminaan, joka kasvaa syvemmälle mesenkyymikudokseen ja myöhemmin aktivoituu silmikoimaan pysyvän hampaan. 3D analyysin avulla osoitin, että pysyvät hampaat kehittyvät hammaslaminasta eivätkä maitohampaan epiteelistä. Tutkin myös pysyvien hampaiden kehityksen molekulaarista säätelyä ja geenien ilmentymiskuvioita. Osoitin, että Wnt/BMP signaalipolkujen estäjä molekyyli Sostdc1 ilmentyi voimakkaasti juuri irtoavan hammaslaminan ja maitohampaan välissä, sekä hammaslaminan poskenpuoleisellla reunalla, viitaten siihen että Sostdc1 geeni vaikuttaa mahdollisesti hammaslaminan irtoamiseen primäärihampaasta ja täten sillä olisi keskeinen rooli pysyvien hampaiden kehityksessä. Shh geeni ilmentyi myös pysyvien hampaiden signaalikeskuksessa ja sisäepiteelissä, viitaten siihen, että sekä maito-, että pysyvien hampaiden morphogeneesiä säädellään samanlaisin mekanismein. Nämä tulokset viittaavat siihen, että hammaslamina on hampaiden uusiutumisen säätelyssä avainkudos, jota aktivoimalla mahdollistetaan uusien hampaiden kehitys. Tämä väitöskirja on tuonut huomattavasti uutta tietoa hampaiden uusiutumisen histologisista ja molekulaarisista säätelymekanismeista sekä hampaiden uusiutumisen vähentymisestä evoluution aikana. Tutkimukseni perusteella voidaan olettaa, että ihmisilläkin näyttäisi säilyneen potentiaali hampaiden jatkuvaan uusiutumiseen. Tätä tietoa voidaan mahdollisesti käyttää tulevaisuudessa lääketieteellisiin sovelluksiin

Predicting Consumers’ Purchase Intentions for Sex Toys : An Application of the Theory of Planned Behavior

The sex toy market has been in a turmoil for the last decades. The more liberal attitudes towards sex-related issues and the possibility to buy sex toys anonymously online, have contributed to the growth of the sex toy industry. The purpose of the thesis was to investigate factors that predict consumer purchase intentions for sex toys using the theory of planned behavior as a theoretical framework. The following research questions were presented: What are the beliefs that consumers have about purchasing sex toys? To what extent do attitude, subjective norm, perceived behavior control, and past purchase behavior predict purchase intentions for sex toys? How do high purchase intention and low purchase intention groups vary according to demographic characteristics? A sequential mixed methods research design was adopted for the empirical part of this study. The qualitative research included expert interviews and a belief elicitation study. Expert interviews (N=2) were conducted in order to better understand the phenomenon. A belief elicitation study (N=42) was conducted to find out the salient beliefs of the consumers regarding the purchasing of sex toys. For the quantitative part of the study, the findings from the qualitative research were applied to form a survey questionnaire. An online survey, with a nationally representative random sample (N=521) of respondents aged 18–65 years, was conducted in Finnish in Webropol. Three factors: playfulness, sexual health, and relationship maintenance were extracted for attitude construct. Five factors: knowledge, privacy, location, embarrassment, and ethics were extracted for perceived behavioral control in an exploratory factor analysis. Confirmatory factor analysis confirmed the measurement model for both constructs. The measure for subjective norm was constructed from the influence of partner, healthcare professionals, and friends. A sequential regression analysis was conducted for two separate models. Both models explained 55% of purchase intentions. Attitude and past purchase behavior were found to be the best predictors for purchase intentions. Subjective norm and perceived behavioral control had little or no effect on purchase intentions. Low purchase intentions were expressed by 21% of the respondents and high purchase intentions by 58%. χ2-test revealed no significant differences in high and low purchase intention groups against demographic variables. According to the findings attitude towards the purchasing of sex toys was positively affected by beliefs about sex toys bringing playfulness to sex life. Getting more information about sex toys and anonymity made the purchasing of sex toys easier. Partner, healthcare professionals, and friends had a major social influence on purchasing sex toys. In the future, attention should be drawn on effective communication about the different uses and sexual health benefits of sex toys

"Yhdessä lapsen parhaaksi, alusta asti." : Vanhempien kokemuksia aloituskeskustelu- ja tutustumiskäynnistä Hattulan kunnan päivähoidossa

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan varhaiskasvatuksessa vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Aloituskeskustelu- ja tutustumiskäynti on osa Stakesin toteuttaman kasvatuskumppanuuskoulutusmallin tuomaa työkäytän-töä. Käynnin tarkoituksena on tutustua päivähoidossa aloittavaan lapseen ja tämän perheeseen, sekä antaa perheelle puheenvuoro. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia vanhemmilla oli aloituskeskustelu- ja tutustumiskäynnistä. Lisäksi halusimme tutkia vanhem-pien odotuksia lastensa päivähoidon ja kasvatuskumppanuuden toteutumisen suhteen. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineistomme on kerätty vanhemmille lähetetyillä kyselylomakkeilla, jotka koostuivat sekä monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä. Lisäksi kävimme syven-tävää keskustelua Hattulan kunnan varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa koko opinnäytetyöprosessin ajan. Teoriaosuudessamme on käsitelty kasvatuskumppanuutta useasta eri näkö-kulmasta. Lisäksi opinnäytetyössämme on avattu dialogisuuden käsitettä sekä perehdytty Hattulan kunnan varhaiskasvatukseen. Vanhemmat kokivat aloituskeskustelu- ja tutustumiskäynnin positiiviseksi ja merkitykselliseksi lapsen päivähoidossa aloittamisen kannalta. Kasvatuskump-panuuden toteutumisen suhteen vanhempien odotukset liittyivät avoimmuuteen ja päivittäiseen vuorovaikutukseen. Päivähoidon suhteen vanhempien odotuk-set puolestaan liittyivät turvallisuuteen, vuorovaikutustaitojen kehittymiseen ja hoitopäivien virikkeelisyyteen sekä lapsen viihtymiseen päiväkodissa. Tutkimustuloksistamme voidaan päätellä, että aloituskeskustelu- ja tutustumis-käynti palvelee lapsen aloittamista päivähoidossa. Olisi mielenkiintoista tehdä jatkotutkimus myöhemmin ja nähdä kuinka vanhempien odotukset päivähoidon ja kasvatuskumppanuuden toteutumisen suhteen ovat toteutuneet.Pedagogical partnership stands for the commitment of the parents and the day care staff to co-operate and support the growth and learning of a child. National Institute for Health and Welfare has created work practices which include a visit to children’s home for the first conversation and introduction. The purpose of the visit is to get to know the child who is starting at the day care and to give the floor to the family. The purpose of this study is to examine the experiences that the parents have had after the first visit. In addition, this study seeks to explore the parents’ expectations of their children’s day care and realization of pedagogical partnership. This thesis is qualitative research. The data were collected by questionnaires sent to parents. The questionnaires consisted of both multiple-choice questions and open issues. In addition, the held in-depth discussion with the early childhood professionals of Hattula municipality throughout the thesis process was run. In the theory part, the pedagogical partnership is treated from several points of view. This part also proposes the concept of dialogue and familiarization with Early Childhood Education of Hattula municipality. Parents felt that the first visit for the conversation and introduction was positive and significant to the initiation of the child day care. Parents’ expectations for the realization of pedagogical partnership were related to sincerity and daily interaction. Parents' expectations for the day care were related to safety, development of interaction skills and the child’s satisfaction with staying at the day care. This investigation suggests that the visit for the first conversation and introduction contribute to the initiation of the child day care. It would be interesting to do further research later and see how parents' expectations of day care and the realization of the partnership have been achieved

Lasten fyysisen aktiivisuuden tukeminen päiväkodissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda lasten fyysistä aktiivisuutta tukeva toimintamalli Pakkalanrinteen päiväkodin Ruusukuja-ryhmän arkeen. Toimintamallin tavoitteena oli lisätä lasten fyysistä aktiivisuutta sisätiloissa päiväkodin arjessa. Monessa tutkimuksessa on tullut ilmi, että päiväkoti-ikäiset lapset eivät ole fyysisesti tarpeeksi aktiivisia. Opinnäytetyö pyrki palvelumuotoilun kautta luomaan liikunnallisen toimintamallin, jota päiväkodin henkilökunta voisi käyttää aktivoidakseen lapsia fyysisesti. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen ja koostuu toiminnallisesta sekä kirjallisesta osuudesta. Teoreettinen viitekehys sisältää seuraavat osa-alueet: fyysisen aktiivisuuden määritelmä, fyysisen aktiivisuuden vaikutus lasten terveyteen, lasten fyysisen aktiivisuuden suositukset sekä lasten motorinen kehitys. Toimintamalli perustuu viiteen motoriseen perustaitoon: kävely ja juoksu, hyppy, välineen kuljettaminen, heittäminen ja kiinniotto sekä pallon potkaisu. Päiväkotiryhmän omaan tilaan rakennettiin toiminnallinen piste, missä kyseistä taitoa sai harjoitella päivän aikana. Tämän lisäksi vessojen läheisyyteen laitettiin kortit, joissa oli viikon teeman mukainen tehtävä, jonka pystyi suorittamaan paikallaan vessassa käynnin yhteydessä. Näiden lisäksi ryhmätilan ovella oli kuva jostain eläimestä, jonka tavoin ryhmätilasta poistuttaisiin. Kaikki muualla kuin omassa ryhmätilassa tapahtuneet siirtymät toteutettiin viikon eläinteeman mukaisesti. Toimintamallia kokeiltiin kolmen viikon ajan niin, että kutakin perustaitoa harjoitettiin viikon ajan. Kahden ensimmäisen viikon aikana laitoimme toimintapisteet valmiiksi edellisen viikon viimeisenä päivänä. Viimeisellä viikolla ryhmän henkilökunta rakensi toimintapisteet itse. Rakensimme toimintapisteet etukäteen, jonka jälkeen henkilökunta ja lapset saivat kokeilla toimintapisteitä. Näin ne tulivat tutuiksi seuraavaa viikkoa varten ja henkilökunta ymmärsi harjoitteiden tavoitteet. Saimme viikosta aina suullisen arvion ja lopuksi henkilökunta arvioi toimintamallin onnistuneisuutta sekä toimivuutta kirjallisesti. Henkilökunta koki toimintamallin hyväksi ja selkeäksi. Kolmen viikon pilottijakso lisäsi lasten fyysistä aktiivisuutta sisätiloissa sekä ulkona. Lapset ottivat toimintamallin omakseen ja olivat innostuneita kokeilemaan erilaisia motorisia perustaitoja. Henkilökunta koki saaneensa vinkkejä liikuntavälineiden hyödyntämiseen pienissä sisätiloissa ja toimintamallista työkaluja arkeen. Toimintamalli herätti päiväkodin henkilökunnan keskuudessa positiivista keskustelua fyysisen aktiivisuuden tukemisen tärkeydestä päiväkodin arjessa.The aim of the thesis was to create a model for the everyday use in Pakkalanrinne daycare centre’s Ruusukuja group to support children’s physical activity. The aim was to increase the children's physical activity in their everyday life in the centre. Many studies have shown that children at this age are not physically active enough. Using a service design approach, this thesis sought to create an exercise model which the daycare centre´s staff could use to increase the children’s physical activity. The thesis is functional and consists of an operational part and a written report. The theoretical framework includes the following areas: the concept of physical activity, the impact of physical activity to children’s health, recommendations for children's physical activity and the development of children's motor skills. The model is based on five basic motor skills: walking and running, jumping, carrying an item, throwing and catching, as well as kicking a ball. A specific place for activities was created in the daycare centre facilities where the children could exercise the above-mentioned skills during the day. In addition, thematic activity cards were placed near the bathrooms. These contained a specific exercise based on a weekly changing theme which the children could then practise while queuing for the bathroom. Thirdly, a weekly-changing picture of an animal was placed at the exit of the group space which the children then imitated when leaving the space. All the transitions from the group space were carried out following the different animal themes. The model was tested for a three week period so that the basic skills were each practised for one week at a time. We built the places for activities in advance so that the staff and children could try them out and become more familiar with the exercises for the following week, and the staff would understand the aim of the exercises. For the first two weeks we visited the centre to set up the places for activities and in the final week, the staff themselves set up the places. We received oral feedback from the staff after each week and, at the end, they evaluated the successfulness and functioning of the model in writing. The staff found the model to be useful and easy-to-use. The three-week pilot period increased the children's physical activity both indoors and outdoors. The children took to the model easily and were enthusiastic in trying out the different basic motor skills. The staff felt that the model provided them with tools for everyday use and good tips about making use of exercise equipment in a small indoor space. The model also raised positive discussion among the daycare staff about the importance of supporting children’s physical activity in the centre’s everyday activities

Itsenäisesti ulkomaille hakeutuneiden paluusopeutuminen ja jatkoura

Kansainvälistymisen ja jo maailmanlaajuisiksi kasvaneet työmarkkinat ovat lisänneet myös työvoiman liikkuvuutta. Organisaatiot ovat heränneet huomamaan osaavan, kansainvälistä kokemusta omaavan henkilöstön tarpeen. Ulkomaankomennukset ovat lisääntyneet. Ulkomaankomennukselle lähetettävien, eli ekspatriaattien ohella myös muut kansainvälisen liikkumisen muodot ovat saaneet tutkimuksissa hiljalleen enemmän huomiota. Tässä tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan itsenäisesti ulkomaille hakeutuneiden ryhmää. Paluusopeutumista on tutkittu itsehakeutuneiden osalta hyvin vähän, mutta jo ekspatriaateista tehtyjen tutkimusten mukaan paluuprosessi näyttäytyy monin tavoin ongelmallisena. Tutkimusongelma on selvittää, millaisia ongelmia itsenäisesti ulkomaille hakeutuneiden paluusopeutumiseen liittyy, mitkä taustatekijät vaikuttavat näiden ongelmien syntyyn sekä millainen on paluun jälkeinen jatkoura. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu Blackin, Mendenhallin ja Oddoun kehittämään viitekehykseen, ns. BMO-malliin. Viitekehys on pyrkinyt määrittelemään taustatekijöitä, jotka selittävät paluusopeutumisen yhteydessä koettavia ongelmia. Tässä tutkimuksessa on myös tarkasteltu paluun jälkeistä uraa - tarkastelu pohjautuu rajattomien urien teoriaan. Tutkimusaineisto kerättiin kahdeksan teemahaastattelun avulla. Haastateltavien keski-ikä oli 34 vuotta, ja he olivat työskennelleet ulkomailla keskimäärin 4,7 vuotta ennen paluutaan kotimaahan. Tutkimuksen tulosten voidaan todeta noudattavan aiempien tutkimuksien tuloksia. Erityisen haasteelliseksi itsenäisesti ulkomaille hakeutuneet kokivat paluun jälkeen työn löytämisen sekä arvostuksen puutteen ulkomailla hankittua työkokemusta kohtaan. Myös henkilökohtainen arvojen ja persoonallisuuden muutos vaikuttivat ongelmien syntymiseen paluun yhteydessä. Teoria rajattoman uran yleisyydestä ja ominaispiirteistä ulkomailla työskennelleiden keskuudessa niin ikään vahvistui.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Stressiperäisen unettomuuden hoito : Mindfulness itsehoito-opas työikäisille

Unettomuus on lisääntynyt erityisesti työikäisen väestön keskuudessa viime vuosikymmenten aikana. Lääkkeettömät menetelmät ovat hoidon kulmakivi, sillä unilääkkeitä voidaan käyttää vain tilapäisesti eikä niitä suositella jatkuvaan käyttöön. Tarkoituksenamme oli selvittää mindfulnessin hyötyjä stressiperäisen unettomuuden hoidossa. Kehittämistehtävänämme oli tuottaa mindfulnessiin perustuva sähköinen itsehoito-opas työikäisille, sillä emme löytäneet vastaavanlaista opasta internetistä ennestään julkaistuna. Tavoitteenamme oli edistää unettomuuden itsehoitoa tuottamalla opas, jonka harjoitukset auttavat rentoutumaan sekä vähentämään stressin aiheuttamaa ylivireyttä ja sitä kautta helpottavat unen saantia. Tarve opinnäytetyölle nousi Vantaalta Tikkurilan terveysaseman henkilökunnan näkemyksestä, että lääkkeettömiä menetelmiä unettomuuden hoitoon tarvitaan lisää. Työyhteisössä koettiin, että lääkehoidon lisäksi potilaille tulisi ohjeistaa enemmän omahoitoa. Uusia, laadukkaita hoitomenetelmiä kehittämällä voidaan nopeuttaa ja parantaa hoidon saatavuutta. Teimme toiminnallisen opinnäytetyön, joka sisältää kaksi osaa: oppaan ja raportin. Raporttiin haimme tutkimustietoa mindfulnessista unettomuuden hoidossa, jotta saimme käsityksen mindfulnessin vaikuttavuudesta. Lisäksi raportissa kuvasimme kehittämistyömme etenemistä. Opas sisältää tietoa unettomuudesta, stressistä ja mindfulnessista. Se kirjoitettiin tiiviisti selkeällä yleiskielellä ja kuvitettiin teemaan sopivasti. Opas sisältää neljä erilaista harjoitusta, jotka voi suorittaa itselleen sopivana hetkenä päivän aikana. Harjoitukset valittiin mindulnessia käsittelevistä kansainvälisistä tutkimuksista. Oppaan toteuttamisessa noudatettiin terveysaineistojen laatukriteereitä ja se on suunnattu työikäisille, jotka kykenevät ottamaan vastuuta omasta unettomuuden hoidostaan. Keräsimme oppaasta palautetta kyselylomakkeella työikäisiltä henkilöiltä (n=9) ennen sen lopullista julkaisua. Palautteen perusteella oppaaseen tehtiin muutoksia niin, että siitä saatiin heidän tarpeitaan vastaava. Vielä lopuksi valmis opas lähetettiin kyselyyn vastanneille. Oppaasta saatiin positiivista palautetta; harjoitukset koettiin selkeiksi ja niitä oltiin valmiita kokeilemaan. Opas tarjoaakin vaihtoehdon unettomuuden hoitoon jo muiden olemassa olevien menetelmien rinnalle

Interferon β-1a subcutaneously 3 times/week clinical outcome in relapsing multiple sclerosis in Finland

Prognostic factors and long-term treatment response of interferon beta-1a s.c tiw has not been studied in a real-life clinical cohort in Finland. The aim of the paper was to evaluate long-term treatment response, prognostic clinical factors and adherence among interferon beta-1a s.c tiw treated patients in Finland. A retrospective review of medical records was performed. Confirmed relapsing multiple sclerosis patients treated with interferon beta-1a s.c tiw 22 mu g or 44 mu g as their first treatment, from 1996 to 2010 in Western Finland, were included. Longitudinal generalized linear regression models were applied to assess risk of disability progression, using Expanded Disability Status Scale (EDSS), during the treatment period. Odd's ratios with 95% confidence intervals (95% CI) were calculated for risk factors: gender, age at diagnosis, treatment delay, dose, baseline EDSS and EDSS change in one year. Kaplan-Meier was applied to study median time to discontinuation. Mean duration of treatment in 293 cases was 2.9 years (min 0.04, max 13.5). EDSS increase vs. no increase in one-year carried a significant risk for long-term disability progression (1.20, 1.08-1.33). Older age, defined by a 10-year increase in age at diagnosis (1.43, 1.07-1.91) and one-year delay to treatment start showed an increased risk for disability progression (1.05, 0.99-1.11), but gender (0.66, 0.38-1.15) or initial dose (1.00, 0.45-2.25) showed no risk. Treatment was stopped in 37% due to disease activation at median of 1.7 years, and in 25% due to side effects at 9.3 months. Our results show that young age, a short delay to treatment start and slower disability progression were identified as factors for better outcome among cases with interferon beta-1a s.c tiw as their first disease modifying treatment.Peer reviewe

Definitions of Normal Liver Fat and the Association of Insulin Sensitivity with Acquired and Genetic NAFLD - A Systematic Review

Non-alcoholic fatty liver disease (NAFLD) covers a spectrum of disease ranging from simple steatosis (NAFL) to non-alcoholic steatohepatitis (NASH) and fibrosis. "Obese/Metabolic NAFLD" is closely associated with obesity and insulin resistance and therefore predisposes to type 2 diabetes and cardiovascular disease. NAFLD can also be caused by common genetic variants, the patatin-like phospholipase domain-containing 3 (PNPLA3) or the transmembrane 6 superfamily member 2 (TM6SF2). Since NAFL, irrespective of its cause, can progress to NASH and liver fibrosis, its definition is of interest. We reviewed the literature to identify data on definition of normal liver fat using liver histology and different imaging tools, and analyzed whether NAFLD caused by the gene variants is associated with insulin resistance. Histologically, normal liver fat content in liver biopsies is most commonly defined as macroscopic steatosis in less than 5% of hepatocytes. In the population-based Dallas Heart Study, the upper 95th percentile of liver fat measured by proton magnetic spectroscopy (1H-MRS) in healthy subjects was 5.6%, which corresponds to approximately 15% histological liver fat. When measured by magnetic resonance imaging (MRI)-based techniques such as the proton density fat fraction (PDFF), 5% macroscopic steatosis corresponds to a PDFF of 6% to 6.4%. In contrast to "Obese/metabolic NAFLD", NAFLD caused by genetic variants is not associated with insulin resistance. This implies that NAFLD is heterogeneous and that "Obese/Metabolic NAFLD" but not NAFLD due to the PNPLA3 or TM6SF2 genetic variants predisposes to type 2 diabetes and cardiovascular disease.Peer reviewe

The Contradictory Role of Technology in Finnish Young People’s Images of Future Schools

The aim of this study is to analyse the views of young people belonging to Generation Z about the role of technology in future schools in 2030. Without listening to young people’s voices, it has been stated that there is a strong need to increase the use of technology and digitalization in teaching and learning. Based on the essays collected from 89 Finnish young people aged 15–18 years from four different regions, this article presents four qualitatively different future images of technology in future schools. Our results show that the representatives of the same generation are divided into different units with different responses to the rapid technological change and hence one of the key formative experiences of their generation.</p

Designing and Implementing Common Market for Cross-Game Purchases between Mobile Games

The mobile game markets are increasingly competitive and the game publishers are looking for new ways to increase player retention and cross commercialization of games. In this paper, we examine how a purchasing system using virtual currency based common market can be designed and implemented in order to create a larger service platform. The solution enables cross-game purchasing of virtual items from one game into another. We present how such a system can be designed, how it would fit into larger vision of multi-game ecosystem and what kind of limitations there are when implementing such a system. As a result, we describe solution of a bank and a marketplace entity, which are responsible of the transactions, virtual items and connecting games to each other. As a conclusion, we are presenting the expected challenges and expansion plans for the common market system