A formula for jumping numbers in a two-dimensional regular local ring

In this article we give an explicit formula for the jumping numbers of an ideal of finite colenght in a two-dimensional regular local ring with an algebraically closed residue field. For this purpose, we associate a certain numerical semigroup to each vertex of the dual graph of a log-resolution of the ideal.Comment: 32 pages, to appear in Journal of Algebr

Comparative analysis of mouse skeletal muscle fibre type composition and contractile responses to calcium channel blocker

BACKGROUND: In this study, we examined the correlation between excitation-contraction coupling characteristics and skeletal muscle fibre type by (1) localizing the distribution of dihydropyridine receptor (DHPR) protein and (2) comparing the effect of DHPR blocker on muscles with different fibre type composition, in order to better understand the differences between contractile phenotypes of fibres and to explain the contradictory reports to date on the interaction of dihydropyridines with skeletal muscle isoform of DHPR. RESULTS: Histochemical experiments revealed that fluorophore conjugated dihydropyridines stain selectively the membranes of muscle fibres. The staining was most evident in type IIA fibres. The major fibre type in gluteus and femoris, revealed by mATPase staining, was IIA (45.0 and 38.1 %, respectively). In gastrocnemius the content of IIA fibres was 22.7 %. Contraction forces before and after the addition of blocker for the three muscles investigated were: gluteus 0.075 ± 0.017 N vs. 0.052 ± 0.011 N, femoris 0.045 ± 0.005 N vs. 0.033 ± 0.005 N and gastrocnemius 0.089 ± 0.016 N vs. 0.075 ± 0.014 N, respectively. The attenuation of contraction force proportional to the cross-sectional area of the muscle was significantly (P = 0.023) higher in gluteus (28.3 ± 3.5 %) and femoris (27.6 ± 3.2 %) as compared to gastrocnemius (16.1 ± 2.5 %). However, no significant change in the control measurements was observed ruling out the possibility of fatigue. CONCLUSION: The results indicate that the attenuation of the contraction force was largest in muscles with a high percentage of type IIA fibres. This supports our finding that the abundance of dihydropyridine receptors of IIA fibres outnumbers that in the other fibre types. The present data show that the correlation of density of dihydropyridine receptors can be one of the important factors influencing the overall contractile properties of the muscle and for its part explain the contradictory results of previous studies on coupling process

Kaksiulotteisen säännöllisen lokaalin renkaan yksinkertaisen täydellisen ideaalin hyppyluvut

The multiplier ideals of an ideal in a regular local ring form a family of ideals parametrized by non-negative rational numbers. As the rational number increases the corresponding multiplier ideal remains unchanged until at some point it gets strictly smaller. A rational number where this kind of diminishing occurs is called a jumping number of the ideal. In this manuscript we shall give an explicit formula for the jumping numbers of a simple complete ideal in a two dimensional regular local ring. In particular, we obtain a formula for the jumping numbers of an analytically irreducible plane curve. We then show that the jumping numbers determine the equisingularity class of the curve.Väitöskirja kuuluu algebrallisen geometrian alaan. Väitöskirjassa tutkitaan algebrallisten tasokäyrien erikoispisteitä eli singulariteetteja. Se liittyy erikoispisteiden tutkimuksen kannalta tärkeään kertojaideaalien teoriaan, joka on tällä hetkellä vilkkaasti kehittyvä tutkimusala. Joukko tietyn pisteen kautta kulkevia tasokäyriä määrää ideaalin. Tasokäyrään tai yleisemmin ideaaliin voidaan liittää rationaalisesta parametrista riippuva kokoelma ns. kertojaideaaleja. Tämä kokoelma on täysin järjestetty sillä tavoin, että parametrin kasvaessa vastaava kertojaideaali pienenee. Pieneneminen tapahtuu kuitenkin hyppäyksittäin. Niinpä parametria kasvatettaessa kertojaideaali pysyy muuttumattomana kunnes parametri saavuttaa seuraavan hyppäyskohdan, jolloin kertojaideaali muuttuu pienemmäksi. Hyppäyskohtia vastaavia parametrin arvoja kutsutaan hyppyluvuiksi. Yleisesti ottaen hyppylukuja on kovin työlästä laskea ja siksi on tavoiteltavaa löytää niille kaava lähtien tunnetuista singulariteettien numeerisista invarianteista. Väitöskirjan päätulos esittää eksplisiittisen kaavan kaksiulotteisen säännöllisen lokaalin renkaan täydellisen yksinkertaisen ideaalin hyppyluvuille. Tästä johdetaan kaava analyyttisesti jaottoman tasokäyrän hyppyluvuille. Hyppylukujen joukon ominaisuuksista, joita esitellään useissa seurauslauseissa, merkittävimpiin kuuluu se, että tämä joukko määrää kyseisen tasokäyrän erikoispisteen topologisen tyypin. Tietoja väittelijästä: Tarmo Järvilehto on syntynyt 1965 Jyväskylässä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen lyseon lukiosta 1984 ja valmistui filosofian lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 2001. Tarmo Järvilehto on myös aktiivisesti konsertoiva pianisti. Hän sai III palkinnon Maj Lind pianokilpailussa 1988 ja valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1993, missä hän on harjoittanut myös taiteellisia jatko-opintoja. Soolokonserteissaan hän on esittänyt mm. kaikki Ludwig van Beethovenin pianosonaatit. Lisäksi hän on tehnyt useita radionauhoituksia Yleisradiolle mm. Franz Lisztin Transsendenttiset etydit, jotka hän myös esitti Espoon kansainvälisillä pianoviikoilla 2003. Tällä hetkellä hän työskentelee pianonsoiton lehtorina Lahden konservatoriossa

Testausjärjestelmän kehitys LabVIEW-ohjelmointiympäristössä

Insinöörityön tarkoituksena oli kehittää toimiva sovellus ja tehdä alustavaa tutkimustyötä osaksi testausjärjestelmän projektikokonaisuutta. Työn tavoitteena oli luoda ammattikorkeakoululle LabVIEW-ohjelmointiympäristöllä toteutettu testaussovellus osana erillistä asiakasprojektin sulautettua laitetta ja innovaatioprojektin automaatiolaitetta. Ideana oli, että testaussovelluksella pyritään suorittamaan uusien laitteiden toiminnallinen testaus, antureiden kalibrointi ja laadunvarmennus sekä järjestelmien välinen lopullinen laiteohjaus. Työssä perehdyttiin testausjärjestelmän kehitysprosessiin ensisijaisesti käytännönläheisen projektityöskentelyn näkökulmasta. Järjestelmän suunnittelussa perehdyttiin laitteiden elektroniikkaan komponenttitasolla, teknisiin rajapintoihin ja itse ohjelmistokehitykseen. Testattavana sulautettuna laitteena oli tasapainokeppi, joka sisälsi mikrokontrollerin, kiihtyvyysantureita ja Bluetooth-moduulin. Automaatiolaite koostui servo-ohjauksella toimivasta testausräkistä. Järjestelmien välinen kommunikaatio ja tiedonsiirto toteutettiin langattomalla Bluetooth-verkolla ja sarjaportilla. Testausprosessi suoritettiin asettamalla tasapainokeppi testausräkkiin, jolloin testaussekvenssi voitiin suorittaa järjestelmää ohjaavalta testaussovellukselta. Laitteiden prototyyppimaisen luonteen takia LabVIEW-sovellusta pyrittiin kehittämään ketterästi vaiheittain pienissä moduuleissa, mikä johti kolmen täysin uuden version toteutumiseen. Testausohjelman kehitys aloitettiin keväällä 2017, ja se luovutettiin tilaajalle jatkokehitettäväksi syksyllä 2017. Lopputuloksena saatiin yksinkertainen testaussovellus, joka alustaa kommunikointiyhteyden laitteistojen välillä, tarjoaa työkalut tiedonsiirtoa, vianetsintää ja testausprosessia varten sekä mahdollistaa mittaustulosten raportoinnin. Sovellus voidaan myös helposti muuntaa muille testausprosesseille yhteensopivaksi. Lopullinen sovellus vaatii kuitenkin vielä hieman hienosäätöä, sillä langattoman Bluetooth-yhteyden satunnainen katkeilu aiheutti ongelmia pääohjelmassa.The purpose of this thesis was to develop a functional application and preliminary research work as part of a test system project entity. The objective of the thesis was to create a testing application with LabVIEW programming environment for Metropolia University of Applied Sciences as part of a separate embedded device customer project and an automation device innovation project. The idea was to use the testing application to perform functional performance tests for new devices, sensor calibration and quality assurance test as well as final device management between embedded systems. This thesis is orientated toward development process of the test system application, primarily from a pragmatic project work point of view. During the system development process, an introduction is done to electronics at the component level, technical interfaces and software development itself. The embedded device to be tested was a balance stick that includes a microcontroller, accelerometers and a Bluetooth module. The automation device consists of a servo-controlled test rack. Communication between the systems and data transfer was implemented with a wireless Bluetooth network and a virtual serial port connection. The test process was carried out by inserting the balance stick in to a test rack and by running a test sequence controlled by the testing application. Due to the prototype nature of the devices, the aim was to develop the LabVIEW application agilely in small modules, which led to the implementation of three completely new versions of the testing application. The development of the testing application started in spring 2017 and was handed over to customer for further development in the fall of 2017. As a result, a simple testing application was created, capable of initiating communication between the hardware, providing tools for data transfer, troubleshooting and testing process, as well as enabling reporting of measurement results. The application can also be easily converted to be compatible with other testing processes. However, the final application requires a bit of fine-tuning as the occasional disconnects in wireless Bluetooth connection cause problems in the main program

Induktioanesteetit koiralla

Anestesian induktiolla tarkoitetaan anestesian alussa annettavaa lääkettä tai lääkkeiden yhdistelmää, joka/jotka johtavat yleisanestesiaan. Anestesian induktio voidaan koiralla suorittaa käyttämällä inhalaatio- tai injektioanesteetteja tai näiden yhdistelmiä. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarjota ajantasaista tietoa koirien anestesian induktioon käytetyistä injektioanesteeteista. Tarkempaan tarkasteluun on valittu seuraavat injektioanesteetit: propofoli, ketamiini, fentanyyli, tiopentaali, etomidaatti ja alfaksaloni. Propofpoli saa aikaan nopean ja tasaisen induktion ja aiheutunut tajuttomuus on lyhytaikainen. Propofolin yleisin haittavaikutus on apnea. Propofoli soveltuu käytettäväksi anestesian induktiossa ainoana anesteettina. Ketamiini kuuluu dissosiatiivisiin anesteetteihin ja se aiheuttaa nk. kataleptisen tilan lamaamalla aivojen NMDA-reseptoreja. Ketamiini säilyttää spontaanihengityksen ja pitää sydän- ja verenkiertoelimistön suhteellisen vakaana. Ketamiinin kanssa tulee käyttää sopivaa esilääkitystä tai ko-induktiota. Fentanyyli on täysagonisti opioidi, jota käytetään pääasiassa kivunlievitykseen. Se sopii myös huonokuntoisen koiran anestesian induktioon. Fentanyylin vaikutukset voidaan kumota antagonistilla. Etomidaatti on imidatsoli-johdannainen, joka säilyttää verenkiertojärjestelmän toiminnan vakaana, joten se soveltuu hyvin sydämen vajaatoiminnasta kärsiville koirille. Etomidaatin kanssa tulee käyttää esilääkitystä tai ko-induktiota, sillä se aiheuttaa myokloniaa. Tiopentaali on barbituraattijohdannainen, joka soveltuu nopeisiin induktioihin ja pääntraumasta tai kohtauksista kärsiville potilaille. Alfaksaloni on uusi, neurosteroideihin kuuluva lääkeaine. Se saa aikaan hyvän ja tasaisen induktion myös ilman esilääkitystä ja sen on todettu soveltuvan hyvin sairaiden ja huonokuntoisten potilaiden induktioon

Men and women of the forest : livelihood strategies and conservation from a gender perspective in Ranomafana National Park, Madagascar

The objective of this study is twofold: Firstly, to investigate how men and women living in Tanala villages in the Ranomafana National Park buffer zone differ in their natural resource use and livelihood. Secondly, based on this information, the intention is to find out how the establishment of the park has influenced people living in the buffer zone from the gender point of view. The data have been gathered mainly by using semi-structured interviews. Group interviews and individual interviews were carried out in three buffer zone villages. In addition, members of the park personnel were interviewed, observations were made during the visits to the villages and documents related to the planning and the administration of the park were investigated. The data were analysed using qualitative content analysis. It seems that Tanala women and men relate to their environment in a rather similar way and that they have quite equal rights considering the use and the control of natural resources. Probably this is the reason why the management of the Ranomafana National Park has practically not taken gender issues into account in the planning of the park or in administering activities related to it. Both Tanala men and women can own and inherit land, and in most cases they also exert full control over it. Similarly, women and men seem to control their own labour as well as the produce of their work. There is a strong gendered division of labour in Tanala villages, based on the conception of men doing the hard and difficult work and women s tasks being easy. This idea does not appear to correspond with reality, but it rather seems to be a social construction highlighting the importance of men s work at the expense of women s tasks. At the household level, men and women have equal say considering environmental resources management as well as other kinds of issues, but at the community level women are significantly less active than men in decision making. Since the park management has not paid any special attention to this, women s voices and their interests have not been heard as much as those of men in park related meetings. In consequence, there have been no development projects focused on women s cultivation activities, for example. The establishment of the park has also had another important gendered impact. Since the creation of the park local people have been forbidden to enter the park forest. In practise this ban has mostly affected women, and the forest has become a men s space considering both the access to it and it s resources as well as the feeling of authority. As a conclusion it can be stated that for achieving socially just nature conservation, it is important to take gender issues into consideration even if gender relations seem to be quite equal. In Ranomafana area the situation could be improved, for example, by listening more carefully to women s interests and needs.Tutkimuksen tarkoituksena on ensinnäkin selvittää, millä tavoin madagaskarilaisen Ranomafanan kansallispuiston ympärillä elävät, tanaloiden etniseen ryhmään kuuluvat miehet ja naiset eroavat toisistaan luonnonvarojen käytön ja toimeentulon muotojen osalta. Toiseksi tutkimuksessa tarkastellaan kansallispuiston perustamisen vaikutuksia näihin ihmisiin sosiaalisen sukupuolen näkökulmasta. Tutkimusaineisto on kerätty pääasiassa puolistrukturoiduin haastatteluin. Kolmessa puiston ympärillä sijaitsevassa kylässä tehtiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluja, minkä lisäksi haastateltiin kansallispuiston henkilökunnan jäseniä, tehtiin havaintoja kylävierailujen aikana ja tutkittiin puiston suunnitteluun ja hallintoon liittyviä dokumentteja. Aineistoa analysoitiin pääasiallisesti laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että tanalanaiset ja -miehet ovat melko tasa-arvoisia suhteessaan ympäristöönsä ja sen resursseihin. Tämä lienee myös syynä sille, miksi kansallispuiston hallinto ei ole ottanut toiminnassaan ja sen suunnittelussa lähes lainkaan huomioon sosiaaliseen sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Sekä naiset että miehet voivat tanalakylissä omistaa ja periä maata sekä useimmiten myös hallita sitä haluamallaan tavalla. Samoin kummatkin voivat melko itsenäisesti hallita omaa työvoimaansa ja päättää työnsä tuotteiden käytöstä. Naisten ja miesten välillä vallitsee selkeä työnjako, jota perustellaan sillä, että miehet tekevät raskaina ja vaikeina pidetyt työt, naisten tehtävien taas katsotaan olevan helppoja ja kevyitä. Naistenkin työt saattavat kuitenkin olla raskaita, ja näyttäisikin siltä, että työnjaon perusteilla korostetaan miesten työn merkitystä naisten työn kustannuksella. Perheissä naiset ja miehet osallistuvat yhtä lailla perheen toimeentuloa ja sen käytettävissä olevia luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon. Kylätason päätöksenteossa miehet ovat kuitenkin merkittävästi naisia aktiivisempia naisten vaikutusvallan jäädessä pikemminkin kulisseihin. Koska kansallispuiston hallinto ei ole ottanut tätä eroa huomioon toiminnassaan, ovat etenkin naisten viljelyyn liittyvät tehtävät jääneet huomiotta puistoon liittyvissä kehityshankkeissa. Toinen keskeinen kansallispuiston vaikutus sosiaalisen sukupuolen näkökulmasta on se, että kun puiston perustamisen myötä sen ympärillä asuvien ihmisten pääsy puiston alueelle kiellettiin, on aiemmin kaikkien käyttämästä metsästä tullut lähinnä miesten alue. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että mikäli luontoa halutaan suojella sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, tulee sosiaaliseen sukupuoleen liittyvät seikat huomioida myös silloin, kun sukupuolten välinen tilanne näyttää tasa-arvoiselta. Ranomafanan alueella tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi pyrkimällä erityisesti kuuntelemaan naisia ja heidän intressejään

Ilmastoperhe-projektilla kohti vähähiilistä arkea - tapaus ympäristökansalaisuuden vahvistamisesta

Tutkielmassa tarkastellaan Tampereella toteutettua Ilmastoperhe-projektia tapauksena ympäristökansalaisuuden vahvistamisesta. Ilmastopolitiikan toimeenpanossa paikallishallinto on tunnistanut asukkaiden roolin päästövähennyksien tavoittelussa. Yhteiskuntatieteilijät ovat laajasti sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii sosiaalista ja kulttuurista muutosta. Lisäksi hallinnon ja talouden sekä kansalaisyhteiskunnan diskursseissa on alkanut vahvistua ympäristökansalaisuuden käsite. Ympäristökansalaisuus on vapaaehtoista, aktiivista ja vastuullista yksilön ympäristöpoliittista toimijuutta, jota tässä tutkimuksessa tarkastellaan arjen ja yksityisen elämän piirin kautta. Samalla, kun osallistujien kokemuksia projektista ja sen vaikuttavuudesta tuodaan esille, saadaan ymmärrystä siitä millaisia keinoja ja mahdollisuuksia perheillä on toimia ilmastonmuutoksen hillinnän puolesta. Tämä luo kuvaa siitä, millaista on arjen ympäristökansalaisuus nyt ja miten se suhteutuu ympäristökansalaisuudesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun ja määritelmiin. Tutkimuksen aineisto koostuu kymmenen perheen haastatteluista. Ympäristökansalaisuudesta eritellään kolme muotoa: ympäristötietoisuus, ympäristötoimijuus ja ympäristövastuullisuus. Näiden teemojen kautta ympäristökansalaisuuden käsitettä operationalisoidaan aineiston analyysivälineeksi. Projektissa osallistujia kannustettiin arvioimaan ja muuttamaan tehtyjä päätöksiä kuten asumismuotoa, sekä jokapäiväisiä arkirutiineja kuten ruokavalintoja. Apuvälineenä arjen toiminnoista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen konkretisoimiseen käytettiin hiilijalanjälkimittausta. Muutosten kannustamiseksi tarjottiin käytännöllistä asiantuntijatietoa, uusia taitoja sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tukea. Aineiston perusteella esitän, että hyvät ilmastoystävälliset käytännöt otetaan helpommin vastaan, jos ne sopivat olemassa olevaan elämäntapaan ja ovat tarpeeksi pieniltä tuntuvia muutoksia perheen arkeen. Sellaiset muutokset, jotka tukivat perheen arjen sujuvuutta, olivat mielekkäitä. Hiilijalanjälkimittaus osoittautui heikoksi välineeksi motivoida toimijuutta, mutta se toi myös selvyyttä arkisten toimien aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen havaitsemiseen. Ympäristökansalaisuutta tukevat sellaiset ohjeet ja neuvot, jotka eivät ole ristiriidassa vallitseviin normeihin ja kulttuurisesti jaettuihin merkityksiin. Projektin yhtenä tavoitteena oli vahva vertaisviestintä sekä perheiden kesken että heidän muissa sosiaalisissa verkostoissaan. Aineistossa tuli selkeästi esille, ettei vertaisviestintä ole neutraalia vaan siihen sisältyy monenlaisia haasteita. Riskinä on leimaantuminen tai toisten yläpuolelle asettuminen. Ympäristökansalaisuuden yksityisen piirin korostaminen on tämän aineiston valossa perusteltua. Ilmastoperheet kokivat, että arjen teot ovat tärkeitä ja vaikuttavia. Vastuullisuus ei noussut tekojen taustalta esille voimakkaasti, vaan ilmastomyönteiset valinnat yhdistettiin hyödyllisyyteen ja perheen hyvinvointiin.  Asiasanat: asukasprojekti, ilmastonmuutos, ilmastoneuvonta, osallistuminen, yhteisöllisyys, ympäristökansalaisuus, ympäristövastuullisuu

"Мой секс": гендер, сексуальность и религиозность в автобиографическом комиксе Алены Камышевской

Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavalla Alena Kamyševskaja kuvaa omaelämäkerrallisessa sarjakuvassaan ”Moi seks” päähenkilön genderiä ja seksuaalisuutta. Lisäksi tutkin teoksen uskonnollisia representaatioita ja sitä, vaikuttaako uskonnollisuus päähenkilön seksuaalikäyttäytymiseen ja -käsitykseen. Lähestyn omaelämäkerrallista sarjakuvaa poikkitieteellisesti, mikä on välttämätöntä, kun tutkimuskohteena on kuvaa, sanaa ja erilaisia semanttisia tasoja yhdistävä ilmaisumuoto. Sarjakuvatutkimuksen lisäksi hyödynnän tutkielmassa kirjallisuuden- ja sukupuolentutkimuksen, psykologian ja feministisen teologian näkökulmia. Venäläinen sarjakuva on ilmaisumuotona ja tutkimuskohteena vielä verrattain tuore, joten tämän tutkielman toisena tavoitteena on kyseisen taidemuodon aseman ja tutkimuksen vahvistaminen. Tästä syystä tutkielmassa käsitellään perusteellisesti sarjakuvallisen ilmaisumuodon kehitysvaiheita Venäjällä. Vaikka kyseinen ilmaisumuoto on vasta hiljattain noussut suosioon Venäjällä, sen juuret ovat syvällä venäläisessä kulttuurissa, jopa keskiajan ikonitaiteessa. Puhuttaessa venäläisestä sarjakuvasta käytän termiä ”piirretty tarina”, koska se on vakiintunut venäläisen sarjakuvatutkimuksen piirissä. Omaelämäkerrallisesta sarjakuvasta käytetään yhä anglismia ”autobiografinen sarjakuva”, koska termille ei löytynyt venäjänkielistä vastinetta. Tutkimuksen kohteena oleva omaelämäkerrallinen teos kertoo avoimesti ja kaunistelematta nuoren naisen kehitystarinan. Teoksen omaelämäkerrallisuutta tutkittaessa ei tarkastella ovatko teoksen tapahtumat totta, vaan millä keinoin teos viestii sisällön todenperäisyydestä. Kronologisesti kulkevien tarinoiden kautta teos käsittelee kehollisuuden ja henkisyyden problematiikkaa. Lapsuuden kuvauksesta välittyvät sukupuolen performatiivisuus ja diskurssit, joiden myötä kehittyvät sukupuoliroolit ja päähenkilön gender. Naiseus voidaan myös nähdä maskina, jonka päähenkilö pukee ylleen teini-iässä. Seksuaalinen väkivalta hajottaa päähenkilön käsityksen itsestään ja omasta seksuaalisuudestaan, minkä myötä rakkaus ja seksi muodostuvat antagonisteiksi. Uskonnollisuus tuo nämä käsitteet takaisin yhteen. Väitän, että teos sirkulaarisen rakenteensa ansiosta esittää feministisen ajatuksen siitä, että seksi on itseasiassa Jumalan lahja maailmalle, jolloin keho ja mieli sekä seksuaalisuus ja uskonnollisuus kulkevat käsi kädessä