Transnational Cinema and Ideology: Representing Religion, Identity and Cultural Myths

This is a book review of Transnational Cinema and Ideology: Representing Religion, Identity and Cultural Myths, by Milja Radovic (New York; Abingdon: Routledge, 2014)

How to Think like an Atheist: Science, Philosophy, and Religion in Atheist-Produced Educational YouTube Videos

Atheism has had a strong presence on YouTube since its founding in the mid-2000s, which coincided with the rise of the new atheism movement, and lay atheists were quick to use the platform to spread new atheist ideas. Drawing from a sample of sixty-five atheist YouTube channels located and observed through online ethnographic methods, this article views YouTube videos as educational resources for atheists. It investigates different types of educational videos and ways of thinking about science, philosophy, and religion that atheist content creators utilize and promote. The analysis reveals that they consistently frame these domains of knowledge through the truth claims they make and generally construct them within a hierarchical framework, with scientific knowledge at the top and religious knowledge at the bottom. Overall, their educational content reproduces new atheist discourses around these subjects, revealing the continuing influence of new atheism, two decades after its emergence. Furthermore, the popularity of videos that debunk arguments from religious apologists suggests that the intended audience of these videos includes both atheists, who are expected to need to learn to defend their atheism in debate with religious others, and “potential atheists”, religious believers who can be deconverted using rational arguments

Precautionary management of Baltic Sea cod (Gadus morhua callarias) under different environmental noise and harvesting strategies

Peer reviewe

Joutsen / Svanen 2014

Kotimaisen kirjallisuudentutkimuksen vuosikirja Toimittaja: Saija IsomaaÅrsbok för forskning i finländsk litteratur Redaktör Saija IsomaaYearbook of Finnish Literary Research Editor: Saija Isoma

Vakuutusmeklarin vahingonkorvausvastuu yli välittömän sopimussuhteen

Tutkimuksen lähtökohtana on vakuutuksenvälittäjistä annetun lain vahingonkorvausta koskevan pykälän tulkintaongelmat suhteessa toimeksiantosopimuksen ulkopuolisiin. Lisäksi tarkastelen vahingonkorvausoikeudellisten tulkintasääntöjen soveltumista varallisuusvahinkotilanteisiin, joissa vahinko on aiheutunut asiantuntijan toimesta toimeksiantosopimuksen ulkopuoliselle henkilölle. Tavoitteenani on sekä vakuutusedustajia koskevan lainsäädännön, että muiden säädösten, oikeuskäytännön ja kirjallisuuden perusteella tarkastella ja selkeyttää vakuutusmeklarin vahingonkorvausvastuuta suhteessa sivulliseen. Huomion arvoista on, että tämä vastuu on haluttu erikseen sisällyttää vakuutusmeklareita koskevaan lainsäädäntöön. Vahingonkorvauksen vastuuperusteen toteutumisen mahdollisuuksien tarkastelu on mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe siksi, että nykyinen oikeustila on muutos- tai ainakin selkeytymisvaiheessa vanhan oikeuskäytännön ja tämänhetkisen kirjallisuuden mielipiteen ristiriitaisuuden sekä varmasti myös EY-oikeuden paineen vuoksi Hyödynnän tutkielmassani laajasti reaalisia, lähinnä sopimusoikeuden ominaisiin rakenteisiin perustuvia argumentteja. Tutkielmani metodologinen tausta on kuitenkin, perinteisen lainopin rinnalla, uudeksi varallisuusoikeudeksi kutsutussa siviilioikeudellisessa tutkimussuuntauksessa. Lain ja vastuumuodon valinta on jätetty vastaisen oikeuskäytännön varaan. Oikeuskäytännöstä ei kuitenkaan voi saada riittävää tulkinta-apua oikeusongelmien ratkaisuun, johtuen juuri oikeustapausten suuresta reaalistenargumenttien painoarvosta, jotka viime kädessä määrittävät ratkaisun lopputuloksen. Tämän vuoksi olisikin erityisen tärkeää, että jo lainsäädäntövaiheessa kiinnitettäisiin huomiota sivullisen asemaan tilanteissa, joissa heille voi aiheutua oikeuksia ja/tai velvollisuuksia kaksinasianosaissuhteesta, joihin he eivät ole nimenomaisesti sitoutuneet. Tutkielmassani käsiteltäviin oikeudellisiin ongelmiin, olisi siis mielestäni puututtava jo lainsäädäntövaiheessa, oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta sekä sivullisen oikeuksien turvaamisen vuoksi

Hevosmatkailu ja hevostapahtuman suunnittelu

Tämä opinnäytetyö käsittelee hevosmatkailua Suomessa sekä tapahtuman järjestämiseen liittyvää suunnittelutyötä ja turvallisuus- ja lupa-asioita. Toiminnallisena opinnäytetyönä tähän kuuluu myös tuoteosuus, jonka aiheena on yhden päivän hevostapahtuman suunnittelu. Hevostapahtuma toteutetaan Nivalassa heinäkuussa 2016 yhteistyössä paikallisen ratsastusseuran Nivalan Ratsastajat ry:n kanssa. Tapahtuman suunnittelussa on pyritty huomioimaan teoreettiset mallit, kuten elämysten tuottami-nen elämyskolmiota (Tarssanen 2009, 11) hyödyntäen sekä tavoitteiden asettaminen SMART-analyysin (Watt 1998, 10 – 11) avulla. Tapahtumaan olennaisesti liittyvät lupa-asiat esitellään teo-reettisesti. Kaikkia lupia ei ole tämän tapahtuman yhteyteen ollut tarpeellista hankkia, ja myös se perustellaan opinnäytetyössä.This thesis concerns equestrian tourism in Finland and event planning, including safety and per-mit issues. As a functional thesis, it contains an actual plan for an event, which is a western-related horse event in Nivala, North Ostrobothnia. This event will be organized in July 2016 by the local riding association, Nivalan Ratsastajat ry. Theoretical models were used as the guiding principles in the planning process to create a unique and successful event. These models include, for example, experience production with the experience pyramid (Tarssanen 2009, 11) and setting targets with SMART analysis (Watt 1998, 10–11), which are examined in the theory section of the thesis. Issues pertaining to permits and licenses are also examined from a theoretical perspective in this section. As well as the various permit and license issues, it also includes information on equestrian tourism in Finland, ensuring safety during events, horse products, and the event process and planning

Abandoning the Untrustworthy Risk Society : Salvage and the Critique of Modernity in Laura Gustafsson’s Post-Apocalyptic Novel Korpisoturi

This paper examines Laura Gustafsson’s third novel, Korpisoturi (Wilderness Warrior, 2016), as a work that combines conventions from both the mimetic and speculative genres. I suggest that the novel begins as a rather conventional psychological novel and a depiction of an “ordinary Finn”, but the realist reading is challenged when a cataclysm occurs in the form of an international trade embargo against Finland, and the conventions of the post-apocalyptic novel and survivalist fiction begin to dominate the narration. My main argument is to claim that Korpisoturi makes use of two genre conventions of the contemporary post-apocalyptic novel: salvage and the critique of modernity, even if some of the critique of modernity is communicated through the protagonist’s psychological development and thus the psychological novel. I also argue that despite Ahma, the protagonist, being a literary character, his psychological development resembles that of real-life American survivalists who adopt a self-sufficient lifestyle because they consider postmodern risk society untrustworthy.publishedVersionPeer reviewe

Historiallinen poetiikka tutkimussuuntauksena

Artikkeli tarkastelee historiallisesta poetiikasta käytyä keskustelua 1800-luvulta nykypäiviin sekä hahmottelee sitä tutkimussuuntauksena, joka keskittyy kirjallisten ilmiöiden historialliseen tarkasteluun, kuvaamiseen ja teoretisointiin. Poetiikka on ymmärretty 1500-luvulta lähtien ei-historiallisesti, mutta venäläinen Aleksander Veselovski loi 1800-luvun lopussa historiallisen poetiikan käsitteen, joka vaikutti laajasti myöhempään tutkimukseen suoraan ja epäsuorasti. 1900-luvun alkupuolta ja puoliväliä hallitsivat synkroniset poetiikan teoriat, mutta historialliset poetiikan ohjelmat alkoivat nousta esiin ja yleistyä 1970-luvulta lähtien, ja ne ovat ajankohtaistuneet 2010-luvulla uusien historiallisen poetiikan tutkimusverkostojen synnyn myötä. Artikkeli kartoittaa ja arvioi kriittisesti historiallisen poetiikan ohjelmia Veselovskista Tel Avivin koulukuntaan, uushistorismin kulttuuriseen poetiikkaan ja nykytutkimuksessa tapahtuvaan historiallisen poetiikan uudelleenarviointiin. Artikkeli esittää historiallisen poetiikan yhtenä kirjallisuudentutkimuksen suuntauksista ja hahmottelee sen piiriin kuuluvia tutkimusaloja uudella tavalla. Artikkeli tuottaa uutta tietoa kirjallisuudentutkimuksen kentästä niin kansainvälisesti kuin Suomen kontekstissa ja lisää tutkijoiden itseymmärrystä