Interdisciplinary team education promotes innovations in the home care of older people

This article describes a new type of team training that involves undergraduate students of medicine, students from the Aalto University (industrial engineering and management, architecture, information networks, collaborative and industrial design and bioinformation technology) and specialized home care nurses. During the course, the students learned interdisciplinary teamwork and created innovations in the care of older people. The 18 participants formed six microteams (three persons in each team: one specialized nurse, one medical student and one from Aalto University). The course consisted of two seminars and 3 full days of home visits to older people's homes. Participants were encouraged to make one innovation in each home visit that would improve the older person's well-being or streamline the processes of home care. During the course, the participants promptly formed tight teams. They valued the know-how of the other team members and learned openly from each other. They also created a number of practical innovations in home care which they presented to executives of older people's care in a final seminar. The course received very good feedback from the students. This course is an encouraging example of how gerontological interdisciplinary team training may be successfully applied. The article describes both the learning outcomes and the innovations the students produced during their home visits. It also discusses the learning theories behind effective interdisciplinary team learning.Peer reviewe

Korkeatuottoisten emakoiden kuitupitoinen ruokinta

Tilaseurannassa selvitettiin imetysrehun korkeamman kuitupitoisuuden vaikutuksia emakoiden kuntoon, rehunkulutukseen, kiimaan tuloon, imevien porsaiden kasvuun sekä vieroitettavien porsaiden määrään ja laatuun ohravalkuaisrehu-pohjaisella liemiruokinnalla. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 80 emakkoa ja niiden porsaita porsitustilalla. Imetysrehuista kontrollirehu sisälsi ohraa, vehnää, kauraa, ohravalkuaisrehua, kasviöljyä sekä täydennysrehua, johon ei ollut lisätty erillisiä kuidun lähteitä. Kontrollirehussa oli noin 4% raakakuitua kuiva-aineessa ja noin 15% NDF-kuitua kuiva-aineessa. Koerehussa kauran osuutta lisättiin ja täydennysrehu sisälsi erillisiä kuidunlähteitä, kuten ohrakuiturehua ja sokerijuurikasleikettä. Koerehussa oli noin 7% raakakuitua kuiva-aineessa ja noin 18% NDF-kuitua kuiva-aineessa. Rehujen energiaväkevyys oli sama (11.2 ja 11.3 MJ kg-1 ka). Emakot ruokittiin neljä kertaa päivässä ohjeellisen ruokintakäyrän mukaisesti, ja rehunkulutusta seurattiin ruokintalaitteelta venttiileittäin. Emakot punnittiin ja niiden selkäsilava mitattiin porsitusosastolle tullessa ja vieroitettaessa. Porsaat punnittiin emakkokohtaisesti pahnueen tasauksen jälkeen sekä vieroitettaessa. Emakoiden ulostamista, ummetusta ja ulosteiden laatua tarkkailtiin porsitusosastolla kolme päivää ennen ja viisi päivää jälkeen porsimisen. Porsaiden ripulin esiintymistä tarkkailtiin hoitotoimien yhteydessä. Emakoiden painoissa ei ollut merkitseviä eroja ruokintaryhmien välillä. Niiden painon menetys oli keskimäärin 31 kg ja silava oheni 3.7 mm siirtopäivästä vieroitukseen. Emakoiden tiinehtymisessä ei havaittu eroja ryhmien välillä, ja suurin osa (75%) emakoista tiinehtyi viikon sisällä vieroituksesta. Porsaiden kokonaislukumäärissä, elävänä syntyneiden tai vieroitettujen porsaiden määrissä ja porsaiden kasvuissa ei havaittu eroja ruokintaryhmien välillä. Kokonaisrehunkulutus kokeen aikana emakkoa kohti oli 1995 MJ NE eikä ryhmien välillä havaittu merkitsevää eroa rehunkulutuksessa. Porsaiden lisäruokintatiedot eivät viitanneet eroihin emakon maidontuotannossa. Ainoa merkitsevä ero ryhmien välillä oli silavan ohentumisessa imetysaikana viidettä kertaa porsineilla emakoilla. Ero oli pieni ja viidettä kertaa porsineiden emakoiden määrä pieni (4 kpl per ryhmä), mutta sillä on mahdollisesti merkitystä emakon kunnostuksessa eli rehunkulutuksessa ja palautumisessa seuraavan alkutiineyden aikana. Tuotostasoissa ei ollut eroja käsittelyiden välillä, joten katetuoton ratkaisee rehun hinta. Tutkimuksessa todettiin, että tuotantosikalan olosuhteissa voidaan tehdä luotettavaa rehututkimusta. Tilastollisten analyysien perusteella havaintojen määrä oli pieni ja/tai hajonnan määrä oli suuri, joten tutkimuksen suunnitteluun, havaintojen määrään ja tiedonkeruun yksityiskohtiin täytyy kiinnittää erityistä huomiota tulosten varmistamiseksi

Lapsus-tutkimushanke: Näkökulmia lapsiperheen potilaskokemukseen: Suomi

Patient experience of children, adolescents and their families has been studied only a little. Patient experience is a multidimensional and ambiguous concept and thus, it is challenging to define and measure. Lapsus research project investigates the perspectives of pediatric patients and their families on hospital visits, received care and services, and the everyday life with the illness. The project is funded by Tekes and is closely related to the design of the New Children’s Hospital. Lapsus is a joint project of two universities, Aalto University and Tampere University of Technology, and three children’s hospitals, Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Oulu University Hospital and Turku University Hospital. The aim of the research project is to promote that the experiences of the families with pediatric patients are taken into consideration when constructing new hospitals and improving healthcare services. From the scientific standpoint, the key objectives include describing the dimensions of patient experience from the perspectives of pediatric patients and their families, developing methodology and instrumentation for monitoring patient experience and value creation, and linking patient experience data to continuous improvement. The project consists of several sub-studies: A) The dimensions of the patient experience and patient journeys of families with pediatric patients, B) Questionnaires for measuring the patient experience of parents, C) Video diary as an instrument for studying the patient experience of adolescents, D) Photo elicitation method for studying children’s patient experience, E) Ecosystem’s role in patient experience, F) Collecting and utilizing patient feedback in children’s hospital. The research methods developed in the Lapsus project together with the practical experiences gained from the studies, help to understand which issues are meaningful and valuable for the patients and how patient experience data can be collected and utilized to improve the services of children’s hospital.Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä potilaskokemusta on tutkittu varsin vähän. Potilaskokemus on käsitteenä moniulotteinen ja monimerkityksellinen, minkä johdosta sen määritteleminen ja mittaaminen on haastavaa. Lapsus-tutkimushankkeessa selvitetään lapsipotilaiden ja heidän perheidensä näkökulmia sairaalakäynneistä, saaduista hoidoista ja palveluista sekä sairastamisen arjesta. Kolmivuotinen tutkimushanke on Tekesin rahoittama ja liittyy kiinteästi Uuden lastensairaalan toiminnalliseen kehittämiseen. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto sekä Helsingin, Turun ja Oulun yliopistollisten sairaalojen lastenklinikat. Hankkeen tavoitteena on tukea lapsipotilasperheiden kokemusten huomioimista uusia sairaaloita rakennettaessa ja sairaalojen toimintaa kehitettäessä. Tutkimuksellisesta näkökulmasta keskeisimpiä tavoitteita ovat potilaskokemuksen ulottuvuuksien kuvaaminen lapsipotilaiden ja heidän perheidensä näkökulmasta, potilaskokemuksen ja arvonmuodostuksen seurantaan liittyvän metodiikan ja mittaristojen kehittäminen, sekä potilaskokemustiedon linkittäminen osaksi jatkuvaa parantamista. Hankkeen toteutus koostuu osatutkimuksista, joiden aiheita ovat A) Lapsipotilasperheen potilaskokemuksen ulottuvuudet ja potilaspolut, B) Potilaskokemuskyselyt vanhempien kokemusten mittaamiseksi, C) Videopäiväkirja nuorten potilaskokemusten tutkimusvälineenä, D) Valokuvamenetelmä lasten potilaskokemusten tutkimisessa, E) Ekosysteemi rakentamassa potilaskokemusta, F) Potilaspalautteen keruu ja hyödyntäminen lastensairaalassa. Lapsus-tutkimushankkeessa kehitetyt menetelmät ja tutkimuksesta saadut kokemukset auttavat ymmärtämään, minkälaiset asiat koetaan tärkeiksi ja arvokkaiksi, ja miten kokemustietoa voidaan kerätä ja hyödyntää lastensairaalan toiminnan kehittämisessä

Terveydenhoitajien näkemys suun terveyden edistämisen tärkeydestä äitiys- ja lastenneuvolassa

Immonen, Susanna & Vesala, Elina. Terveydenhoitajien näkemys suun terveyden edistämisen tärkeydestä äitiys- ja lastenneuvolassa. Helsinki, kevät 2017. 60 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää terveydenhoitajien näkemystä suun terveyden edistämisen tärkeydestä äitiys- ja lastenneuvolassa. Tarkoituksena oli selvittää kuinka usein ja miten he ottavat hampaiden hoidon puheeksi sekä kaipaavatko he työnsä tueksi, esimerkiksi lisäkoulutusta tai helppokäyttöistä opasta. Tavoitteena oli, että neuvolan terveydenhoitajat saisivat opinnäytetyön kautta tietoja, jotka hyödyttäisivät heitä terveyden edistämisen työssään. Suun terveys on osa yleisterveyttä ja suun terveyden edistäminen on yhtä tärkeää kuin muukin terveyden edistäminen. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin keväällä 2016 äitiys- ja lastenneuvolaharjoittelun aikana. Toteutimme tutkimuksen kahdessa eri neuvolassa lomakehaastattelulla kuudelle terveydenhoitajalle. Toteutimme tutkimushaastattelun lomakehaastatteluna, koska haastateltavamme kokivat parhaimmaksi tavaksi vastata haastattelukysymyksiin kirjallisesti. Kyselyyn vastasi kaikki kuusi terveydenhoitajaa. Lisäksi toisena menetelmänä käytimme havainnointia vastaanottokäynneillä. Havainnoinnista pidimme päivittäin kirjanpitoa. Haastattelulomakkeen kyselytulosten mukaan neuvoloiden terveydenhoitajat pitivät suun terveyden edistämistä erittäin tärkeänä tai tärkeänä työssään. Osa terveydenhoitajista koki tarvitsevansa lisäksi jonkinlaista ajantasaista lisämateriaalia työnsä tueksi ja jaettavaksi kotiin vanhemmille. Havainnoitaessa selvisi, että terveydenhoitajat edistivät suun terveyttä samalla tavalla ja yhtä monta kertaa, kuin he ilmoittivat haastattelulomakkeen vastauksissaan. Asiasanat: terveydenhoitaja, lapsen hampaat, suun terveyden edistäminen, neuvolatyö, perheen merkitys suun terveyden edistämisessäImmonen, Susanna and Vesala, Elina. Public health nurse’s view on the importance of the promotion of oral healthcare in maternity and child health clinics. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2017. 60p., 2 appendices. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Health Care, Degree: Public Health Nurse The aim of this thesis is to clear how important of maternity nurses and public health nurses see oral health at their work. How often and what kind of methods they use, when they discuss this with their clients about healthy mouth, and do they need an easily understandable guide or more education. The goal was to produce information through this thesis that maternity clinic public health nurses would gain information that could help them in their work to benefit health promotion. Thesis is a qualitative research. The data was collected in spring 2016 during motherhood and child welfare clinic trainee studies. We made this survey in two different maternity clinics by making form inquiries to six public health nurses who all responded. In addition we used perception methods in reception rooms. We kept daily accounting on perception and made this research interview as form interview because our interviewee felt better to answer the questions in writing. The Answers of these interview forms show, that public health nurses felt important to improve oral health promotion at their work. A Part of public health nurses experienced, that they need some kind of extra material to support their job and to share with their client’s parents. During this perception we become clear that public health nurses contributed oral health at same amount and as equal times as the interview forms showed. Keywords: Public health nurse, the child´s teeth, oral health promotion, maternity clinic work, the importance of family in oral health promotio

Terveydenhoitajan rooli vanhemmuuteen kasvussa ja parisuhteen tukemisessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opetusmateriaalia verkko-opetukseen Laurea-ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoille. Materiaali sisältää opiskelijoille näyttöön perustuvaa tietoa vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä terveydenhoitajaopiskelijoiden tietoa vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisessa sekä tuottaa informatiivinen materiaali verkko-opetukseen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, joka sisältää opinnäytetyön raportin sekä tuotoksen, joka tässä opinnäytetyössä on terveydenhoitajaopiskelijoille suunnattu opetusmateriaali verkko-opetukseen. Opetusmateriaali koostuu PowerPointiin tehdystä diasarjasta, joka on tehty videoksi. Tietoperustan tiedonhaussa on hyödynnetty kirjastojen tietokantoja ja kirjoja. Tietoa etsittiin myös tieteellisten julkaisuiden hakupalveluista. Tietoperustassa käydään läpi parisuhdetta elämän osa-alueena, vanhemmuuden yhteyttä parisuhteeseen sekä parisuhteen tukemista äitiysneuvolassa. Tietoperustassa käsitellään myös vanhemmuutta ja siihen kasvua, sekä vanhemmuuden tukemista äitiysneuvolassa. Lisäksi tietoperustassa käydään läpi monimuotoisia parisuhteita ja perheitä, sekä heidän tukemistaan. Opetusmateriaalin onnistumista arvioitiin sähköisen palautekyselyn avulla. Palautteen mukaan suurin osa terveydenhoitajaopiskelijoista koki tiedon lisääntyneen sekä parisuhteen että vanhemmuuden tukemisessa. Opetusmateriaalia pidettiin myös sopivan pituisena, mielenkiintoisena sekä hyödyllisenä lisänä opetukseen. Kehittämisehdotuksena tulevaisuudessa voisi kehittää rajatumpaan aiheeseen perustuvaa opetusmateriaalia. Aiheesta voisi myös tulevaisuudessa tehdä uudenlaista monipuolista materiaalia kuten podcastin, teemapäivän tai kirjallista materiaalia. Jatkokehitysehdotuksena materiaalia voisi tuottaa myös yhteistyössä media-alan ammattilaisten kanssa

From Patient Feedback to Patient Experience Data? The Challenges of Utilizing Patient Feedback in Clinical Settings and Future Opportunities

Asiakasymmärrys on ensiarvoisen tärkeää terveydenhuollon organisaatioille. Potilaskokemustiedon kerääminen, analysoiminen ja hyödyntäminen on keskeinen apukeino potilaslähtöisten palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Terveyspalveluja tuottavat organisaatiot keräävät länsimaissa tietoa potilaiden kokemuksista potilaspalautteiden avulla mutta kerättyä tietoa onnistutaan harvoin järjestelmällisesti hyödyntämään palveluiden laadun parantamiseksi. Potilaskokemuskirjallisuuden piirissä ei vielä tiedetä, miten hoitotyöntekijät voisivat paremmin hyödyntää potilaskokemustietoa, vaikka heillä on ainutlaatuinen rooli positiivisen potilaskokemuksen syntymisessä. Tällä tutkimuksella oli kaksi tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli selvittää potilaspalautteiden keräämisen ja hyödyntämisen nykytilaa kahdessa suomalaisessa lastensairaalassa, sekä kartoittaa millaisia haasteita potilaspalautteen hyödyntämisessä kohdataan hoitotyössä. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli tunnistaa tulevaisuuden mahdollisuuksia potilaskokemustiedon hyödyntämiseksi hoitotyössä. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla sairaaloiden työntekijöitä (N=9), joista osa työskenteli potilastyössä ja osa hallinnollisissa tehtävissä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa järjestettiin työpaja sairaaloiden työntekijöille, jossa suunniteltiin konkreettisia ehdotuksia potilaskokemustiedon keräämisen ja hyödyntämisen tulevaisuuden mahdollisuuksiksi. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla luotiin malli potilaspalautteen hyödyntämisen haasteista ja mahdollisuuksista hoitotyössä. Tutkimus toteutettiin osana Lapsus -tutkimushanketta. Tulosten perusteella keskeinen ongelma tällä hetkellä on, että kerättyjä potilaspalautteita ei järjestelmällisesti hyödynnetä palveluiden laadun kehittämiseen. Ongelman taustalta tunnistettiin useita organisatorisia (8) ja tiedon hyödynnettävyyteen (10) liittyviä haasteita. Tulokset olivat yhteneviä aikaisemman kirjallisuuden kanssa. Tutkimuksessa osoitetaan, että käyttäjälähtöisten potilaspalautteiden keräämisen ja raportoinnin järjestelmien kehittäminen ei yksinään riitä. Lisäksi johdon tulee tukea hoitohenkilökunnan kyvykkyyttä tulkita tuloksia ja tehdä laadun parantamisen kokeiluja. Yhtenäiset palautteen käsittelyn prosessit, riittävä resursointi ja autonomia edistävät tasalaatuista ja vaikuttavaa potilaspalautteisiin reagoimista tiimitasolla. Lisäksi rakentava palautekulttuuri tukee palautteiden vastaanottamista. Tutkimuksessa esitetään suosituksia, joiden avulla potilaiden ja hoitohenkilökunnan näkökulmia voitaisiin huomioida potilaspalautteiden keruussa ja käsittelyssä sekä ehdotetaan monipuolisempien potilaskokemusta mittaavien menetelmien soveltamista eri käyttötarkoituksia varten. Tutkimus suosittaa sairaaloita ottamaan strategisen lähestymistavan, joka mahdollistaisi monipuolisemman ja järjestelmällisen potilaskokemustiedon hyödyntämisen hoitotyössä.Customer understanding is crucial for healthcare service providers. Gathering, analysing and utilizing patient experience data is a key contributor to developing and delivering patient-centric services that foster positive patient experiences. Even though healthcare service providers gather patient feedback, only a few have systematically used this information to improve service quality. It remains unclear, how healthcare staff could better use patient experience data even though they possess a unique role in fostering positive patient experience. The aim of this study was twofold. First, the study was designed to explore current practices of collecting and utilizing patient feedback at hospitals, as well as to map perceived challenges. Second goal was to identify opportunities for better utilization of patient experience data in clinical settings. The study was conducted by interviewing nine employees in two Finnish children hospitals who worked either in patient care or in managerial positions. In the second part, concrete suggestions for future opportunities were ideated in a co-creation workshop with hospital personnel. The model of challenges and opportunities for utilizing patient feedback in clinical settings was created using deductive content analysis. The study was conducted as part of Lapsus research project. The results indicate that currently the main challenge is that gathered patient feedback is not systematically utilized for service improvement. Several organisational (8) and data usability related challenges (10) were identified. The results are in line with previous literature on the topic. The study shows that development of user-centric collection and reporting system for patient feedback is needed but not enough. In addition, ward staff’s capabilities in interpreting the results and carrying out quality improvement experiments needs to be supported. Uniform processes for managing patient feedback, sufficient resources, and autonomy contribute to team-level responses that are effective and of uniform quality. In addition, constructive feedback culture supports feedback receiving. Several suggestions were made on how to better take into account patient’s and ward staff’s perspectives in gathering and utilizing patient experience data. Utilization of a more diverse set of methods on measuring patient experiences is suggested for multitude of purposes. The study recommends hospitals to take into use a strategic approach on patient feedback. This would enable more versatile and systematic utilization of patient experience data in nursing work

Tuomarin tosiasialliset mahdollisuudet varmistua tuomioesityksen hyväksymisen edellytyksistä

Tutkielma käsittelee tuomarin toimivaltaa ja tehtäviä tunnustamisoikeudenkäynnissä tuomioesityksen tutkinnassa sekä tuomioesityksen luonnetta syyttäjän ja vastaajan välisenä sitoumuksena. Tutkimuskysymyksenäni on, pystyykö tuomari tosiasiallisesti ja riittävän tehokkaasti tutkimaan tuomioesityksen mukaisen tuomion antamiselle asetetut edellytykset, vai jääkö asia syyttäjän ja vastaajan sopiman varaan? Tutkimus on lainopillinen. Tuomarin roolia ei ole lainvalmistelussa otettu tarpeeksi huomioon. Tämä tekee tuomarin toimintamahdollisuuksien määrittelystä menettelyssä haastavan. Monet syyteneuvottelumenettelyyn liittyvät ongelmat ovat rakenteellisia, ja lisäksi tuomarin on vaikeaa ulottaa tutkintaansa neuvottelujen aikaisiin oikeusturvaongelmiin. Tuomari pystyy halutessaan olemaan aktiivinen, mutta sitä säännökset eivät tältä välttämättä vaadi. Pidemminkin menettely tuntuu rakentuvan sille ajatukselle, ettei tuomioesitystä kyseenalaisteta. Syyteneuvottelu on lisännyt syyttäjän ja vastaajan sekä tämän avustajan määräysvaltaa. Tästä on seurannut tuomarin toimivallan kaventuminen syyteneuvottelumenettelyssä. Syyttäjälle ja avustajalle vastuun siirtämisessä on monia potentiaalisia ongelmia. Syyttäjälle vastuun asettaminen vastaajan oikeusturvasta ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta on epäasianmukaista, sillä syyttäjä on vastaajan vastapuoli neuvotteluissa. Avustajan tehtävänä on vain varmistaa päämiehensä edun toteutuminen. Tämän vuoksi vastuuta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisesta ei voida jättää syyttäjän ja avustajan käsiin, vaan tuomarilla on oltava tosiasialliset tehokkaat mahdollisuudet varmistua tuomioesityksen hyväksymisen edellytyksistä. Syyteneuvottelu uhkaa vaarantaa tuomarin ja asianosaisten välisen roolijaon selkeyttä rikosprosessissa ja estää virallisperiaatteen toteutumisen. Tuomarin mahdollisuudet varmistua vastaajan tunnustuksen vapaaehtoisuudesta ovat huonot, sillä rangaistuserojen suuruuteen liittyvä painostavuus on syyteneuvotteluun rakenteellisesti liittyvä ongelma. Lisäksi painostamisesta kysely tunnustamisoikeudenkäynnissä on tehotonta. Tunnustuksen oikeellisuudesta varmistuminen on vaikeaa, sillä tunnustuksen lisäksi esitetään tavallista vähemmän näyttöä ja näyttö käsitellään summaarisessa tunnustamisoikeudenkäynnissä. Tunnustamisoikeudenkäynti tuntuu rakentuvan sen varaan, ettei tunnusta todisteena ole tarkoitus kyseenalaistaa, eikä sitä tukevaa aineistoa tutkia. On epätodennäköistä, että asianosaiset kertoisivat tuomarille tunnustamisoikeudenkäynnissä sellaista tietoa, joka saattaisi tuomioesityksen hyväksymisen vaaraan. Tuomioesitys muodostaa kokonaisuuden, ja sen yksittäisiin osiin ei ole mahdollista puuttua. Kun syyttäjälle on syyteneuvotteluissa annettu valta sopia myöhemmin tuomarin harkintavaltaan kuuluvista asioista, tämä tekee tuomarin puuttumisen myöhemmin tuomioesityksen ehtoihin hankalaksi. Myös tuomarin on tuomioesityksen ehtoihin puuttuessaan, eli rikosnimikkeeseen tai rangaistukseen muutoksia esittäessään, huomioitava vastaajalle muodostunut luottamuksensuoja. Vastaaja on tunnustuksensa ja suostumuksensa antaessaan suostunut tiettyjen oikeuksiensa rajoittamiseen tai niistä luopumiseen, ja tämä luopuminen on tehty tietyillä ehdoilla. Tuomioistuin on sinänsä tosiasiallisesti sidottu esitettyyn rikosnimikkeeseen ja seuraamuskannanottoon, että vaikka sillä on oikeus ehdottaa syyttäjä ja vastaajaa neuvottelemaan uudelleen rikosnimikkeestä, ja toisaalta ensin informoituaan vastaajaa oikeus määrätä syyttäjän seuraamuskannanotosta eroava rangaistus, on tällainen toiminta omiaan aiheuttamaan tunnustusten perumisia, muutoksenhakuja, ja poistamaan menettelyllä tavoitellut resurssisäästöt

Artikkeli viestinnän välineenä : Ammattilehteen kirjoittaminen suun terveyden edistämisestä terveydenhoitajan työssä

Terveydenhoitajatutkintoon kuuluva kehittämistehtäv