Leverage ratio requirement, credit allocation and bank stability

We study the effects on credit allocation and bank stability of introducing a leverage ratio requirement (LRR) on top of risk-based capital requirements, as in Basel III. For the current 3% LRR, both low-risk and high-risk loan rates and volumes remain essentially unchanged, because banks previously specializing in low-risk lending can adapt by granting both low-risk and high-risk loans. For sufficiently high LRRs, low-risk lending rates would significantly increase and high-risk lending rates would fall. In the presence of severe ‘model risk’ concerning low-risk loans, as happened in the subprime crisis, the current 3% LRR might even reduce bank stability, counter to regulatory intentions. This is because the allocational effect caused by the LRR, which makes bank loan portfolios more alike, may turn beneficial risk spreading into harmful risk contamination. For higher levels of LRR, however, bank stability is likely to be improved even in the presence of model risk.bank regulation; Basel III; capital requirements; credit risk; leverage ratio

Commercial piracy and intellectual property policy

I discuss the competition between a copyright owner and several commercial pirates who sell copies of the same information good to consumers. I view the increased risk of a punishment that offering a pirate copy to a consumer causes as an advertising cost whose value is chosen by the government. The structure of the market for pirate copies is affected also by fixed costs that are caused by punishments or DRM systems. I present a systematic analysis of the effects of these policy variables and the quality of pirate copies on the market for the considered information good

Credit allocation, capital requirements and output

We show how banks’ excessive risk-taking, stemming from informational asymmetries in loan markets, can lead to an excessive output loss when a recession starts. Risk-based capital requirements can alleviate the output loss by reducing excessive risk-taking in ‘normal’ times. Model simulations suggest that the differentiation of risk-weights in the Basel framework might be further increased in order to take full advantage of the allocational effects of capital requirements. Our analysis also provides a new rationale for the countercyclical elements of capital requirements.bank regulation; Basel III; capital requirements; credit risk; crises; procyclicality

Credit allocation, capital requirements and procyclicality

Although beneficial allocational effects have been a central motivator for the Basel II capital adequacy reform, the interaction of these effects with Basel II’s procyclical impact has been less discussed. In this paper, we investigate the effect of capital requirements on the allocation of credit and its interaction with procyclicality, and compare Basel I and Basel II type capital requirements. We consider competitive credit markets where entrepreneurs of varying ability can apply for loans for one-period investment projects of two different risk types. The risk of a project further depends on the state of the economy, modelled as a two-state Markov process. In this type of setting, excessive risk taking typically arises because higher-type borrowers cross-subsidize lower-type borrowers via a pricing regime based on average success rates. We find that risk-based capital requirements (such as Basel II) alleviate the cross-subsidization effect and can be chosen so as to implement first-best allocation. This implies that the ensuing reduction in the proportion of high-risk investments may mitigate the procyclical effect of Basel II on economic activity. Moreover, we find that optimal risk-based capital requirements should be set lower in recessions than in normal times. Our simulations show that when measured by either cumulative output or output variation, Basel II type capital requirements may actual be slightly less procyclical than flat capital requirements. The biggest reduction in procyclicality is however achieved with optimal risk-based capital requirements which are considerably higher than Basel II requirements and which are adjusted downwards in recession periods.Basel II; bank regulation; capital requirements; credit risk; procyclicality

Open Source Products as Nonproprietary Innovations in Endogenous Growth Theory

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The licentiate thesis discusses the growth effects of nonproprietary innovations in the context of endogenous growth models. Nonproprietary innovations are exemplified by open source software products, and the discussion of their growth effects is motivated by a recent demonstration by Gilles Saint-Paul that for plausible parameter values they reduce the growth rate in an endogenous growth model. The thesis contains short discussions of the history OS software, the earlier theoretical and empirical literature concerning with the motives of its producers, and some earlier endogenous growth models. After the presentation of this background information, two different ways of implementing nonproprietary innovations into an endogenous growth model are contrasted with each other in it. The first of these is the model which is due to Saint-Paul. In it growth is caused by specialization, and nonproprietary innovations are produced by 'philanthropists' who do not participate in the economy in other ways. However, it is pointed out below that OS software is often produced by employees of the IT sector or IT students, and that currently its producers are mostly not motivated by philanthropy. It is also argued below that it would be more natural to assume that growth was caused by creative destruction than that it is caused by specialization. This motivates the introduction of the other considered model. It is a model of growth through creative destruction, and it can be used for representing not only a situation in which nonproprietary innovations are produced by 'philanthropists' from outside the economy, but also a situation in which employees of the research sector produce nonproprietary innovations as a hobby in their free time, and in which they evaluate the participation in their production positively. An analysis of the latter model shows that the validity of Saint-Paul's result is not affected by the shift to a model of growth through creative destruction. However, it also turns out that when nonproprietary innovations are produced by employees of the research sector, they do promote economic growth for plausible parameter values in the context of the latter model, provided that the research sector is not too capital intensive.Lisensiaattityössä tarkastellaan patentoimattomien keksintöjen kasvuvaikutuksia endogeenisten kasvumallien kontekstissa. Patentoimattomia keksintöjä ovat esimerkiksi avoimen lähdekoodin ohjelmat, ja niiden kasvuvaikutusten tarkastelua motivoi se, että Gilles Saint-Paul on äskettäin osoittanut että uskottavilla parametrien arvoilla tällaiset keksinnöt alentavat kasvuvauhtia endogeenisessa kasvumallissa. Työssä tarkastellaan lyhyesti avoimen lähdekoodin ohjelmien historiaa, niiden tuottajien motiiveja koskevaa aiempaa empiiristä ja teoreettista kirjallisuutta ja joitakin aiempia endogeenisia kasvumalleja. Näiden taustatietojen esittämisen jälkeen vertaillaan kahta erilaista tapaa, joilla patentoimattomat keksinnöt voidaan liittää endogeeniseen kasvumalliin. Näistä ensimmäinen on Saint-Paulin esittämä malli. Siinä kasvu aiheutuu erikoistumisesta, ja patentoimattomia keksintöjä tuottavat 'filantroopit' jotka eivät osallistu talouden toimintaan muilla tavoin. Seuraavassa kuitenkin huomautetaan, että avoimen lähdekoodin ohjelmia tuottavat usein ATK-alan työntekijät tai opiskelijat ja että nykyään sen tuottajien motiivina ei yleensä ole filantropia. Lisäksi seuraavassa esitetään, että olisi luontevampaa olettaa kasvun johtuvan luovasta tuhoamisesta kuin erikoistumisesta. Tämä motivoi toisen tarkastellun mallin esittämistä. Tämä on luovan tuhoamisen kautta tapahtuvan kasvun malli, ja sen avulla on mahdollista tarkastella sellaisen tilanteen lisäksi, jossa patentoimattomia keksintöjä tuottavat talouden ulkopuoliset 'filantroopit', myös tilannetta, jossa tutkimussektorin työntekijät tuottavat patentoimattomia keksintöjä harrastuksena vapaa-ajallaan ja jossa he kokevat niiden tuottamiseen osallistumisen myönteisenä. Jälkimmäisen mallin analyysi osoittaa, että Saint-Paulin tuloksen pätevyyteen ei vaikuta luovan tuhoamisen kautta tapahtuvan kasvun malliin siirtyminen. Kuitenkin osoittautuu myös, että kun patentoimattomia keksintöjä tuottavat tutkimussektorin työntekijät, ne edistävät taloudellista kasvu parametrien uskottavilla arvoilla jälkimmäisen mallin kontekstissa, jos tutkimussektori ei ole liian pääomavaltainen

Essays on the Economics of Intellectual Property Rights

Väitöskirjassani tarkastelen informaatiohyödykkeiden ja tekijänoikeuksien taloustiedettä kahdesta eri perspektiivistä. Niistä ensimmäinen kuuluu endogeenisen kasvuteorian alaan. Väitöskirjassani yleistän ”pool of knowledge” -tyyppisen endogeenisen kasvumallin tilanteeseen, jossa patentoitavissa olevalla innovaatiolla on minimikoko, ja jossa uudenlaisen tuotteen patentoinut yritys voi menettää monopolinsa tuotteeseen jäljittelyn johdosta. Mallin kontekstissa voidaan analysoida jäljittelyn ja innovaatioilta vaaditun ”minimikoon” vaikutuksia hyvinvointiin ja talouskasvuun. Kasvun maksimoiva imitaation määrä on mallissa aina nolla, mutta hyvinvoinnin maksimoiva imitaation määrä voi olla positiivinen. Talouskasvun ja hyvinvoinnin maksimoivalla patentoitavissa olevan innovaation ”minimikoolla” voi olla mikä tahansa teoreettista maksimia pienempi arvo. Väitöskirjani kahdessa jälkimmäisessä pääluvussa tarkastelen informaatiohyödykkeiden kaupallista piratismia mikrotaloustieteellisen mallin avulla. Informaatiohyödykkeistä laittomasti tehtyjen kopioiden tuotantokustannukset ovat pienet, ja miltei olemattomat silloin kun niitä levitetään esimerkiksi Internetissä. Koska piraattikopioilla on monta eri tuottajaa, niiden hinnan voitaisiin mikrotaloustieteen teorian perusteella olettaa laskevan melkein nollaan, ja jos näin kävisi, kaupallinen piratismi olisi mahdotonta. Mallissani selitän kaupallisen piratismin olemassaolon olettamalla, että piratismista saatavan rangaistuksen uhka riippuu siitä, kuinka monille kuluttajille piraatti tarjoaa laittomia hyödykkeitä, ja että se siksi vaikuttaa piraattikopioiden markkinoihin mainonnan kustannuksen tavoin. Kaupallisten piraattien kiinteiden kustannusten lisääminen on mallissani aina tekijänoikeuksien haltijan etujen mukaista, mutta ”mainonnan kustannuksen” lisääminen ei välttämättä ole, vaan se saattaa myös alentaa laillisten kopioiden myynnistä saatavia voittoja. Tämä tulos poikkeaa vastaavista aiemmista tuloksista sikäli, että se pätee vaikka tarkasteltuihin informaatiohyödykkeisiin ei liittyisi verkkovaikutuksia. Aiemmin ei-kaupallisen piratismin malleista on usein johdettu tulos, jonka mukaan informaatiohyödykkeen laittomat kopiot voivat kasvattaa laillisten kopioiden myynnistä saatavia voittoja jos laillisten kopioiden arvo niiden käyttäjille riippuu siitä, kuinka monet muut kuluttajat käyttävät samanlaista hyödykettä ja jos piraattikopioiden saatavuus lisää riittävästi laillisten kopioiden arvoa. Väitöskirjan viimeisessä pääluvussa yleistän mallini verkkotoimialoille, ja tutkin yleistämäni mallin avulla sitä, missä tapauksissa vastaava tulos pätee myös kaupalliseen piratismiin.This dissertation discusses the economics of information goods and intellectual property rights from two perspectives. In the first of the three main essays of the dissertation, I implement imperfect intellectual property rights into a “pool of knowledge” endogenous growth model. The adjustable parameters of the resulting model include the hazard rate of imitation and the patentability requirement. These are viewed as policy variables which may be chosen by a social planner. The model leads to a natural definition of growth traps which are due to slow growth in the past, and it has growth traps among its equilibria when the rate of imitation is small but positive. The growth-maximizing value of the imitation rate is zero, but the welfare effects of imitation may be positive. The growth-maximizing and welfare-maximizing patentability requirements can have any positive values below a theoretical maximum. A low patentability requirement is growth-maximizing in slowly growing economies. The two other main essays of the dissertation discuss commercial piracy in a microeconomic setting. In these essays I consider a model in which the seemingly puzzling fact that the competition between commercial pirates does not always drive their profits to zero is explained by postulating that the risk of a punishment for offering pirate copies for sale functions analogously with an advertising cost. In addition, the market for pirate copies may also be affected by the fixed costs of the pirates, which can be caused by punishments or Digital Rights Management (DRM) systems. In the second main essay of my dissertation I present a systematic analysis of the effects of these policy variables and of the quality of pirate copies on the market for an information good. It turns out that, whereas it is always in the interest of the copyright owner that the fixed costs of the pirates are increased, this is not necessarily true of their “advertising costs”. In the last of the three main essays, I generalize my model of commercial piracy to network industries. This is motivated by the fact that, although it has often been shown that end-user piracy may increase the profits of copyright owners in the presence network externalities, in the earlier literature there have not been any analogous analyses of the effects of commercial piracy. The model yields a characterization of the optimal pricing policy of a copyright owner in the presence of network externalities, and shows how the profit-maximizing intellectual property protection strength increases with the quality of pirate copies

Lähivuosikymmeninä työn tuottavuuskasvu kiihtyy: LABOREn pitkän aikavälin ennuste

Laboren pitkän tähtäimen ennuste kahdelle seuraavalle vuosikymmenelle (2023-33 ja 2033-43) perustuu laskelmiin, joiden keskeisimmän elementin muodostaa yrityssektorin työn tuottavuuden tarkastelu. Niissä Suomen yrityssektorin työn tuottavuuden kasvun on ajateltu määräytyvän toisaalta työn tuottavuuden kehityksestä tuottavuuden ”eturintamassa”, jota edustamaan on valittu Yhdysvallat, ja toisaalta Suomen ja ”eturintaman” välisen etäisyyden kehitykseen