Oikeudettomat edut virkasuhteessa

Tutkielmassa selvitetään rikoslain 40 luvun lahjusrikosten tunnusmerkistöä ja niihin liittyvää oikeuskäytäntöä. Tutkimuksessa tutkittavat rikosnimikkeet ovat lahjuksen ottaminen, lahjusrikkomus ja tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen. Tutkielma antaa vastauksen kysymykseen, millaiset edut ovat kiellettyjä virkasuhteessa eli mitkä ominaisuudet ja olosuhteet tekevät virkamiehen vastaanottamasta edusta kielletyn. Tutkimus on oikeusdogmaattinen. Lahjusrikokset ovat osa laajempaa korruptiota torjuvaa sääntelyä ja virkarikosten ydinaluetta. Korruptio rapauttaa kansalaisten luottamusta yhdenvertaisuuteen viranomaisten edessä. Lahjusrikossäännökset ilmentävät virkavelvollisuuden vastaista menettelyä. Lahjusrikoslainsäädännön tarkoituksena on ylläpitää kansalaisten luottamusta virkatoiminnan lainmukaisuuteen ja torjua siihen kohdistuvaa uhkaa. Virkamies ei saa virkasuhteessaan ottaa vastaan muita etuja kuin, mihin hänellä on lakiin perustuva oikeus. Yleiskielen sana lahjus tarkoittaa lahjaa tai muuta oikeudetonta etua. Edut voivat olla aineellisia tai aineettomia, kuten rahaa, kohtuuttoman suuria alennuksia, kustannettuja ulkomaanmatkoja tai kestitystä. Lahjuksen ottamisen tunnusmerkistöön kuuluu, että etu on luvattava, tarjottava tai annettava virkamiehelle tämän toiminnasta palvelussuhteessa. Yhteys palvelussuhteeseen on olemassa myös virkamiehen viettäessä vapaa-aikaansa. Arvioinnissa otetaan huomioon virkamiehen palvelussuhteessaan omaavat toimintamahdollisuudet. Edun vastaanottamisen ajoittuminen juuri siihen aikaan, kun vastaanottaja on tekemässä tarjoajan kannalta merkittävää virkatointa, viittaa siihen, että etu liittyy asianomaisen mahdollisuuksiin vaikuttaa virkatoimen sisältöön. Vastaanotetun edun oikeudettomuuden kannalta keskeisintä on se, missä tarkoituksessa etu on vastaanotettu. Lahjuksen ottamisena rangaistavaa on sellaisen edun vastaanottaminen, joka on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa. Lahjusrikkomuksesta kyse on silloin, kun etu on omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen. On omiaan sanamuoto viittaa abstraktiin vaaraan. Lahjusrikokset ovat rangaistavia vain tahallisina. Mikäli tahallisuus jää näyttämättä, voi arvioitavaksi tulla, onko virkamies syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Myös tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistöä on käyty tutkielmassa läpi

Metsäenergian aluetalousvaikutukset

201

Digimentoroinnilla konkreettisiin muutoksiin ikääntyvien palveluissa

The responsibility for organizing social and healthcare services has been transferred to the wellbeing services counties. In the change, strong renewal is expected from the counties. Digitalization in services for the elderly has created an opportunity for efficiency, and digital services have improved the possibilities of living at home for the elderly. In the VaDigi -project (Development of digital capacities and approaches in old-aged care), a model was developed to increase healthcare professionals’ digital skills in the services for the elderly. Staff participation in the implementation of the change was strengthened by using reverse mentoring. This study aimed to produce information about the experiences of reverse mentoring. In addition, the possibilities of exploiting reverse mentoring concretized the knowledge of using information systems in a change in work. The target group in this study was professionals working in the elderly care departments in one wellbeing services county. The survey was based on 184 respondents from 14 municipalities. The reverse mentoring reached more than a hundred employees in seven departments. Qualitative analysis was used for group interviews of students (n = 14) and workshop material of units (n = 5). The respondents assessed their knowledge of information systems as good. The competence of digital devices was assessed as weaker. The reverse mentoring produced concrete changes to guarantee departments’ data protection. In addition, mentoring increased the students’ skill in information processing in social and healthcare services. Reverse mentoring as participatory research should be continued.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille ja muutoksessa hyvinvointialueilta odotetaan rohkeaa uudistamista. Digitalisaation hyödyntäminen ikäihmisten palveluissa on luonut mahdollisuuden toiminnan tehostumiseen ja digitaalisilla palveluilla on parannettu iäkkäiden kotona asumisen mahdollisuuksia. Digivalmiuksien ja toimintatapojen kehittäminen vanhuspalveluissa -hankkeessa (VaDigi) lähdettiin kehittämään mallia, jolla lisätään digiosaamista ikääntyneiden palveluiden työyhteisöissä. Tämän artikkelin tarkoituksena on arvioida hankkeessa kehitetyn mallin mahdollisuuksia kuvata työntekijöiden digiosaamisen vahvistamisessa. Käänteinen mentorointi -menetelmällä vahvistettiin henkilökunnan osallisuutta muutoksen toteutukseen. Tutkimuksen kohteena oli yhden hyvinvointialueen ikääntyvien palveluja tuottavat työyhteisöt. Arviointi perustuu kyselyllä koottuun aineistoon sekä fokusryhmähaastatteluiden ja työpajatyöskentelyn aineistoihin. Kyselytutkimus tavoitti 184 työntekijää 14 kunnasta. Digimentorointi tavoitti yli sata työntekijää seitsemässä työyksikössä. Opiskelijoiden (n = 14) ryhmähaastattelut ja työyksiköiden (n = 5) työpajatyöskentelyn aineisto analysointiin laadullisesti. Tutkimus tuotti tietoa käänteisen mentorointimallin kokemuksista ja menetelmän mahdollisuuksista konkretisoida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vahvaksi arvioimaa tietojärjestelmien käyttöosaamista muutoksiksi työyhteisöissä. Kyselyyn vastanneet arvioivat tietojärjestelmien osaamisensa paremmaksi kuin teknologiaosaamisensa. Hanke vahvisti opiskelijoiden valmiuksia tietojen oikeaan käsittelyyn sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Mentorointi tuotti konkreettisia muutoksia tietosuojan ja tietoturvan toteutukseen ikääntyneiden palveluyksiköissä. Tutkimusta käänteisestä mentoroinnista osallistavana menetelmänä tulee jatkaa

Tietojärjestelmät lähihoitajien työn tukena eri toimintaympäristöissä: kokemuksia tuotemerkeittäin 2022

Information systems are supposed to support client work and nursing. The study examines the extent to which different client information systems and electronic health records support the work of practical nurses in different work environments. Moreover, the study produced brand-specific information about user experiences related to the some of the strategic goals of Finnish eHealth and eSocial Strategy and to support the development of information systems. The data collection for the practical nurses was conducted for the first time in spring 2022 as a part of the project ‘Monitoring and assessment of social welfare and health care information system services (STePS 3.0)’ that provide information on the achievement of the national strategy for information management. An electronic survey was directed at the working-age members of trade unions [the Finnish Federation of Local and Basic Caregivers (SuPer); the Trade Union for the Public and Welfare Sectors (JHL)]. The survey was answered by 3,866 practical nurses, and most of them worked in social services. The average ratings of the system brands ranged from moderate (6) to good (8) on the scale from fail (4) to excellent (10). The practical nurses most often considered the benefit of the information systems to be found in the support they provided in regard to the continuity of care and quality of care. Regardless of the system brand, the shared experience was that the information systems take up too much working time. Summary views were only at a fairly good or weak level for many of the system brands. It was common that the same issue had to be documented in several places: in social care the range was 51−61%, in public hospitals 61−72%, in community health centre 60−73% and in private sector 47−73%. The study produced brand-specific information on user experiences to support systems development work in future. In development work, it is important to consider the different working environments. The experience of practical nurses that information systems take up too much time from client work should be taken into consideration. All possibilities to streamline practices related to documentation and work processes within the organization and counties should take to account.Tutkimuksessa arvioitiin, missä määrin asiakas- ja potilastietojärjestelmien eri tuotemerkit tukevat lähihoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian arviointia varten. Tiedonkeruu lähihoitajille toteutettiin keväällä 2022 sähköisenä kyselynä, jonka ammattiliitot (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) välittivät työikäisille jäsenilleen. Lähihoitajilta kysyttiin arviota tietojärjestelmien tuesta tiedonkululle, arviota tietojärjestelmien hyödyistä, sekä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä. Vastaajia pyydettiin antamaan arvosana pääasialliselle asiakas-/potilastietojärjestelmälle asteikolla 4 (hylätty) - (10) erinomainen. Aineistoa analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa. Eri tuotemerkeille annettujen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Sosiaalihuollossa DomaCare arvioitiin toimivimmaksi ja Apotti heikoimmaksi käytettyjen väittämien avulla arvioituna. Julkisessa sairaalassa Esko sai parhaat arviot ja Apotti heikoimmat. Terveydenhuollon avopalveluissa Lifecare ja Pegasos pärjäsivät tasaisesti, kun taas yksityisellä Lifecare sai parhaan arvion. Lähihoitajat liittivät tietojärjestelmien hyödyiksi useimmiten hoidon jatkuvuuden ja hoidon laadun tukemisen. Toimintaympäristöstä ja tuotemerkistä riippumaton kokemus oli, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä. Arvio siitä, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan, oli tavallinen kaikissa toimintaympäristöissä. Noin puolet vastaajista arvioi, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan: sosiaalihuollossa vaihteluväli oli 51–61 %, julkisessa sairaalassa 61–72 %, terveydenhuollon avopalveluissa 60–73 % ja yksityisellä 47–73 %. Tutkimus tuotti tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista järjestelmien kehittämistyön tueksi. Kehittämistyössä on tärkeää huomioida eri toimintaympäristöt. Lähihoitajien arviot siitä, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakastyöstä, tulisi huomioida. Edelleen tulee kehittää sujuvia toimintatapoja, jotka liittyvät niin tietojärjestelmiin kuin työprosesseihin organisaatiossa ja laajemmin hyvinvointialueilla

NMD and microRNA expression profiling of the HPCX1 locus reveal MAGEC1 as a candidate prostate cancer predisposition gene

Peer reviewe

Multiparametric platform for profiling lipid trafficking in human leukocytes

Summary Systematic insight into cellular dysfunction can improve understanding of disease etiology, risk assessment, and patient stratification. We present a multiparametric high-content imaging platform enabling quantification of low-density lipoprotein (LDL) uptake and lipid storage in cytoplasmic droplets of primary leukocyte subpopulations. We validate this platform with samples from 65 individuals with variable blood LDL-cholesterol (LDL-c) levels, including familial hypercholesterolemia (FH) and non-FH subjects. We integrate lipid storage data into another readout parameter, lipid mobilization, measuring the efficiency with which cells deplete lipid reservoirs. Lipid mobilization correlates positively with LDL uptake and negatively with hypercholesterolemia and age, improving differentiation of individuals with normal and elevated LDL-c. Moreover, combination of cell-based readouts with a polygenic risk score for LDL-c explains hypercholesterolemia better than the genetic risk score alone. This platform provides functional insights into cellular lipid trafficking and has broad possible applications in dissecting the cellular basis of metabolic disorders.Peer reviewe