Geospatial Information Superiority in Digital Battlefield – a Hierarchical Metamodel for Military Terrain Analysis

The way of conducting military operations in the future will rely heavily on computers and use of digital information. The new keyword is precise engagement, where geoinformatics has a decisive role. This dissertation deals with the use of geographical information in military terrain analysis as a backbone for new possibilities from the Finnish Defence Forces point of view. This dissertation is divided into three parts. The first part introduces the battlefield and describes the background: technical basis, COTS and analysis opportunities, available GIS datasets in Finland and possibilities to gather specific military field data. The second part presents the decision-making process used in the FDF and the demands set from the viewpoint of new component architecture. The second part also forms the hierarchical metamodel to solve the stated problem. The third part is the empiria that is used to evaluate and describe the use of the model. Quality is dealt with as a holistic issue covering all parts of the model including basic datasets. The dissertation claims that: Military terrain analysis is done effectively by the guidance of the formed hierarchical metamodel on three levels (figure on the next page). Basis for the geospatial information superiority can be built with the Finnish geographical datasets, which are complemented by the military field data. Military terrain analysis can significantly support the decision making process. Tactical level constructive simulator as a decision support tool is a part of the highest level GIS analysis in order to support the decision making process. Fast way to implement the terrain analysis in C3-systems is to use COTS tools. The standards are becoming mature enough to ensure the adequate openness of the systems. GIS analysis can support military risk evaluation and decisions also in cooperation with the civil society to protect the people and the infrastructure. The conceptual model to support data acquisition from the enemy by terrain analysis is also introduced. Used forms of data, information and knowledge are enemy (1-data), no enemy (0-data) and places where no data can be obtained by the used sensor (no-data). The research was conducted with the hypothetic-deductive method and it was commenced in 1998. The relationships between the combat models and the constructive simulators were studied in theory and applied by inspecting 14 different systems. This work relates to defining the GIS strategy as a part of the C3-architecture for the FDF.reviewe

Paikkatietoylivoima digitaalisella taistelukentällä : sotilaallisten maastoanalyysien metamalli

Tulevaisuuden sodankäynti perustuu kasvavassa määrin tiedon ja tietotekniikan hyväksikäyttöön. Sotilaallisen vaikuttamisen avainsana on täsmä, jossa paikkatietotekniikalla on merkittävä rooli. Työ käsittelee sotilaallisesti merkityksellisen maastoon ja ympäristöön liittyvän tiedon hyväksikäytön mahdollisuuksia analyyseissa Suomen puolustusvoimien kannalta. Työ on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa kuvaa taustan, tekniset mahdollisuudet ja paikkatietoaineistot sekä mahdollisuudet niiden sotilaalliseen täydentämiseen. Toinen osa esittää johtamisprosessin ja komponenttiarkkitehtuurin asettamat vaatimukset ja kuvaa työn aikana kehitetyn metamallin sotilaallisten maastoanalyysien muodostamiseksi. Kolmas osa on empiria, jossa malli testataan ja kuvataan sen soveltaminen. Laatua on käsitelty erikseen kaikki osat kattavana tekijänä. Työssä väitetään, että: (1) Sotilaalliset maastoanalyysit on tehokasta toteuttaa esitetyn kolmiportaisen hierarkkisen maastoanalyysien metamallin ohjaamana. (2) Paikkatietoylivoiman perustana ovat suomalaiset paikkatietoaineistot täydennettynä sotilaallisella kohdetietojen keruulla. (3) Paikkatietoylivoiman osana analyyseilla kyetään merkittävästi vahventamaan sotilaallista johtamisprosessia. (4) Taktinen simulointi on johtamisprosessin osana merkittävä osa paikkatietoanalyyseja. (5) Sotilaalliset maastoanalyysit on nopeinta toteuttaa kaupallisiin ohjelmiin perustuen ja standardit ovat riittävän kypsiä takaamaan järjestelmien riittävän avoimuuden. (6) Paikkatietotekniikka kykenee tukemaan riskien arviointia ja parantamaan päätöksiä siviilien ja yhteiskunnan tärkeän infrastruktuurin suojaamisessa. Työssä esitetään myös käsitteellinen malli tukea maastoanalyyseilla tiedon tuottamista vihollisesta (1-data), ei-vihollisesta (0-data) ja siitä, mistä tietoa käytettävillä sensoreilla ei voida lainkaan hankkia (no-data). Tutkimus on metodiltaan hypoteettis-deduktiivinen ja se on aloitettu vuonna 1998. Taistelun ja maastotiedon suhde on selvitetty operaatioanalyysiin kuuluvien taistelumallien teorian ja taktisten simulaattoreiden käytännön toteutusten kautta. Työ liittyy puolustusvoimien johtamisjärjestelmäarkkitehtuurin määrittämiseen ja paikkatietostrategian muodostamiseen.The way of conducting military operations in the future will rely heavily on computers and use of digital information. The new keyword is precise engagement, where geoinformatics has a decisive role. This dissertation deals with the use of geographical information in military terrain analysis as a backbone for new possibilities from the Finnish Defence Forces point of view. This dissertation is divided into three parts. The first part introduces the battlefield and describes the background: technical basis, COTS and analysis opportunities, available GIS datasets in Finland and possibilities to gather specific military field data. The second part pre- sents the decision-making process used in the FDF and the demands set from the viewpoint of new component architecture. The second part also forms the hierarchical metamodel to solve the stated problem. The third part is the empiria that is used to evaluate and describe the use of the model. Quality is dealt with as a holistic issue covering all parts of the model including basic datasets. The dissertation claims that: (1) Military terrain analysis is done effectively by the guidance of the formed hierarchical metamodel on three levels (figure on the next page). (2) Basis for the geospatial information superiority can be built with the Finnish geographical datasets, which are complemented by the military field data. (3) Military terrain analysis can significantly support the decision making process. (4) Tactical level constructive simulator as a decision support tool is a part of the highest level GIS analysis in order to support the decision making process. (5) Fast way to implement the terrain analysis in C3-systems is to use COTS tools. The stan- dards are becoming mature enough to ensure the adequate openness of the systems. (6) GIS analysis can support military risk evaluation and decisions also in cooperation with the civil society to protect the people and the infrastructure. The conceptual model to support data acquisition from the enemy by terrain analysis is also introduced. Used forms of data, information and knowledge are enemy (1-data), no enemy (0- data) and places where no data can be obtained by the used sensor (no-data). The research was conducted with the hypothetic-deductive method and it was commenced in 1998. The relationships between the combat models and the constructive simulators were studied in theory and applied by inspecting 14 different systems. This work relates to defining the GIS strategy as a part of the C3-architecture for the FDF

Passiivisen suojan konsepti

Artikkelin johdannossa kuvataan taistelukentän kolme pääelementtiä. Niistä yksi on suoja ja kirjoittaja perustelee sen merkitystä. Lisäksi johdannossa kuvataan artikkelin tavoite ja sen jäsentely sekä rajaukset. "Tavoitteena on esittää yleiskäyttöinen malli kohdekohtaisen passiivisen suojan kokonaismallin muodostamiseksi. Liitteessä 1 on esitetty esimerkki mallin soveltamisesta viestiaseman suojaamiseen tietyssä tilanteessa, jonka tavoitteena on selventää lukijalle käytön yksinkertaisuus. Lukijaa kehotetaan esimerkkiin tutustumisen jälkeen ajattelemaan jotakin oman alansa vastaavaa tilannetta ja kokeilemaan mallin käyttökelpoisuutta sen ratkaisemiseen." Kirjoittaja toteaa, että kehitettyä suojakonseptia voidaan käyttää muun muassa oikean suojan keinojen valitaan (kokonaissuoja), koulutuksen ohjaamiseen ja välineiden kehittämiseen.Ensimmäisessä luvussa kerrataan passiivisen suojan keinovalikoima periaatetasolla. Työssä ei kuitenkaan käsitellä keinoja yksityiskohtaisesti, myöskään teknisiä kustannus / tehokkuustarkasteluja ei tehdä. Erityisesti puututaan niihin ristiriitaisuuksiin, joita keinojen soveltamisessa käytäntöön voidaan nähdä sekä tekniseltä että taktiselta kannalta. Tarkastelun pohjana käytetään tulen vaikutusta kuvaavaa yhtälöä, josta sitten johdetaan suojan menetelmät ja vastustajan tulivaikutus toisiinsa kytkevä suojayhtälö. Toisessa luvussa käsitellään vastustajan tulen käytön mallintamista suojayhtälön kannalta. Tarkastelu perustetaan puolustustilanteeseen, perusteena käytetään vastustajan osalta entisessä Varsovan liitossa käytössä ollutta tulen käytön mallia. Periaate on kuitenkin helposti sovellettavissa myös muihin tilanteisiin tutkimustiedon karttuessa. Kolmannessa luvussa esitetään sitten kokonaismalli, jota voitaisiin käyttää suojan eri menetelmien kytkemiseen yhteen kokonaisuudeksi, passiivisen suojan kokonaiskonseptiksi. Lopuksi kirjoittaja toteaa, että" Se, kuinka suuria riskejä ollaan valmiita ottamaan, jää komentajan päätettäväksi. Tätä voitaisiin kutsua suojan rationaaliseksi päätöksenteoksi

Taktiikan kvantitatiivisesta tutkimisesta

Artikkelin johdannon mukaan "Jokaisen tieteenalan perustehtävänä on kehittää ja testata omia tutkimusmenetelmiään. Erityisen ajankohtaista tämä on juuri nyt operaatiotaidon ja taktiikan tutkimuksessa, jossa tieteelliset jatko-opinnot ovat alkamassa professuurin täyttämisen myötä ja tutkimukselle asetetaan entistä suurempia vaatimuksia." () Artikkeli käsittelee operaatiotaidon ja taktiikan tutkimusta niin sanottujen kovien eli kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien käytön kannalta, jossa kirjoittajan osaamisalueen mukaisesti pääpaino on taktiikan ja sotatekniikan välisellä alueella. Asiaa käsitellään pragmaattisesti pyrkien keskustelun herättämiseen, tiukkoja määritelmiä ja syvällistä käsiteanalyysia vältetään tietoisesti. Vaikka kirjoittaja työskenteleekin taktiikan tutkimusryhmässä, esitetyt ajatukset ovat täysin henkilökohtaisia eivätkä kuvaa kuin pieneltä osin ryhmän työ- tai ajattelutapoja."Johdannon mukaan "Ensimmäinen luku käsittelee taktiikkaa tutkittavana sotatieteenä painottuen erityisesti tutkimusmenetelmiin. Lähtökohta on muodostettu tieteellisyyden vaatimuksista ja aiemmista asiaa sivuavista kirjoituksista tässä julkaisusarjassa. Toinen luku alkaa kuvauksella kvantitatiivisen tutkimuksen taustalla olevasta mallintamisesta ja esittelee lyhyesti joitakin mahdollisia tutkimusmenetelmiä. Viimeinen luku keskittyy simulointiin, koska koululle on tulossa tähän sopiva järjestelmä lähivuosina. Artikkelissa taistelulla (battle) ymmärretään ajallisesti ja tilallisesti rajattua tapahtumaa sotilasjoukkojen välillä ja taktiikalla (tactics) oppia taistelun voittamisesta, jonka olennaisin sisältö on toimintamenetelmien valinta ja toiminnan organisoiminen tehtävän täyttämiseksi. Operaatio (operation, campaign) on sarja taisteluja, joilla pyritään sotatoimen voittamiseen ja operaatiotaito (operational art) oppi operaation suorittamisesta, jonka ydin on komentajien ja esikuntien kyky suunnitella, valmistella ja johtaa operaatio asetettujen päämäärien saavuttamiseksi." There is summary in English at the end of the article

Talouspakotteet ja niiden onnistuminen: case Venäjä

Firstly, the article reviews the existing literature on economic sanctions. An influential study by Hufbauer (et. al 1990) based on analysis of 115 sanctions highlighted conditions for sanctions success and took a more positive view on success of sanctions than previous academic consensus. Since then, its methodology has been criticized from many angles. Economic sanctions have also transformed into targeted sanctions in order to avoid adverse humanitarian effects such as in Iraq after the Gulf War. The effects of Western sanctions on Russian economy are hard to discern from the concurrent collapse of crude oil price while the stated political objectives remain to be achieved. Russian countersanctions ban of food imports from the sanctioning countries hit Finland harder than most other EU countries, but they are helping Russia to increase agricultural production and meet self- sufficiency policy goals. Secondly, the article presents a case study of the effects of the Russian countersanctions on Finnish economy. Early on, the episode was referred to as “economic war” and by using discourse analysis this paper studies how this “war” was presented to Finnish audiences by the decision makers and media, including a special focus on farmers and milk production

Kansan pulssilla : tarkastelussa deliberatiiviset turvallisuuskahvilat

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Matkustaja-aluksen propulsiokoneiston suunnittelu

Matkustaja-aluksissa käytetään propulsiokoneistona mm. perinteistä akselilinjaa sekä sähköistä ruoripotkuria. Erot näiden propulsiokoneistojen välillä niin suunnittelussa kuin asennuksessakin ovat suuret. Propulsiokoneiston suunnitteluun kuluu suuri osa laivan konehuonesuunnitteluun käytetystä ajasta. Suunnitteluaikaan vaikuttaa suuresti se kuinka nopeasti suunnitteluvaiheen aikana suunnittelijoille saadaan informaatiota komponenttivalmistajilta. Lisäksi informaation toimittamiseen tarvittu aika riippuu valmistajasta. Työssä käydään läpi perinteiseen akselilinjaan sekä sähköiseen ruoripotkuriin liittyvät komponentit ja järjestelmät. Suunnitteluprosessi käsitellään molempien vaihtoehtojen osalta samoin kuin laivaanasennus. Selvitetään perustaa, jonka perusteella propulsiojärjestelmän valinta uudisrakennukseen helpottuu. Akselilinjan suunnitteluun kuluva kriittinen aika määritetään tarvittavien tietojen syy-seuraussuhteiden avulla. Tämän perusteella yritetään löytää keinoja suunnitteluun kuluvan ajan lyhentämiseksi. Lähteinä käytetään suunnittelijoiden ja valmistajien haastatteluita, tuote-esitteitä, esitelmiä sekä oppikirjoja. Suunnitteluajan kriittisellä määrittämisellä saatiin minimiaika sekä syy-seuraussuhteet akselilinjan kokoonpanon suunnittelulle. Syy-seuraussuhteiden perusteella kootusta aikataulusta löydettiin joitakin parannuskohteita

Tuleva sota : nykyhetki ennakointien valossa

Kädessäsi on kolmiosaisen TULEVA SOTA kirjasarjan keskimmäinen osa, joka käsittelee vuosituhannen alussa ennakoitua nykyhetkeä suomalaisesta näkökulmasta. Nähtiinkö Krim, nähtiinkö hybridi? Mitä liittyminen Natoon olisi voinut tarkoittaa? Mitä tehdyistä ennakoinneista voidaan oppia? Onko pienelläkin maalla oikeus tehdä tulevaisuutensa itse? Kirja käsittelee nykyhetkeä puolustusvoimien kokonaisuuden, nykyisin hybridisodankäynniksi kutsutun ilmiön ja tietokoneelta odotetun sodankäynnin vallankumouksen kautta. Kutakin teemaa tarkastellaan kahdella artikkelilla. Kirjoittajiksi valittiin henkilöitä, jotka itse olivat 2000-luvun alussa virkansa puolesta ennakoimassa tätä hetkeä ja siten silminnäkijöitä raottamassa tulkinnoillaan myös päätösten takana edelleen olevien salaisuuden verhoa

Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen koulutuksen ja viranomaistoiminnan tukena ja kehittämisvälineenä

Digitaalinen kaksonen tarkoittaa jonkin fyysisen maailman prosessin, tuotteen, systeemin tai muun asian simulointia, kopiota tai esittämistä digitaalisesti. Käsite on kehitetty tuotantotalouden lähtökohdista ja siihen kuuluu olennaisesti kaksisuuntainen yhteys ja vuorovaikutus fyysisen ja digitaalisen välillä. Käsitteen alkuperäinen lisäarvo oli ymmärrys digitalisaation mahdollistamasta kutakin tuotetta tai prosessia koskevan tiedon tuottamisesta ja hallinnasta pitkin niiden elinkaarta. Tässä merkityksessään digitaalinen kaksonen kattaa lukuisia erityyppisiä prosesseja tuotantotaloudesta ja teollisuudesta tietotekniikkaan, big dataan ja tekoälyyn. Kaupungeista tehdyillä digitaalisilla kaksosilla voidaan tarkkailla esimerkiksi saastetilannetta ja liikennettä sekä ohjata ihmisten toimintaa tällaisen tiedon perusteella. Poliisitoiminnassa digitaalisen kaksosen käsite on vielä melko tuntematon eikä sovelluskohteita juuri ole. Lähimmäksi pääsee digitaalisen forensiikan alalla tehdyt kolmiulotteiset rikospaikkajäljennökset, jotka eivät vastaa alkuperäisen digitaalisen kaksosen merkityssisältöä fyysisen ja reaalisen välisestä vuorovaikutusta vaan ovat lähinnä juuri kopioita. Tässä työssä tarkastellaan digitaalisen kaksosen käsitettä, merkityssisältöä ja käyttömahdollisuuksia poliisitoiminannassa. Poliisille digitaalinen kaksonen näyttäytyy toiminnan tai koulutuksen ympäristönä sekä johtamisen, turvallisuussuunnittelun ja varautumisen välineenä. Se ei ole simulaatio ja soveltuu heikosti monimutkaisen datan siirtoalustaksi. Toisin kuin tuotantotalouden ja tekniikan digitaaliset kaksoset, poliisin näkökulmasta digitaalista kaksosta ei määritä reaaliaikainen yhteys fyysiseen ja reaalisen mallin välillä vaan toiminta mallin sisällä. Tarkastelu perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja Polamkissa vuosina 2022 ja 2023 Digital Twin-hankkeissa tehtyyn kehittämistyöhön, jonka tuloksena on syntynyt Poliisiammattikorkeakoulun digitaalinen kaksonen. Tarkastelun lähtökohtana on siis yksi uuden teknologian kehittämistapaus, mutta sen avulla on arvioitu yleisemmin digitaalisten kaksosten kehitys- ja käyttömahdollisuuksia sekä näihin liittyviä haasteita viranomaissektorilla. Digitaaliset kaksoset ovat osa digitalisaatiokehitystä ja julkisen toimintaympäristön muutosta. Tutkimusraportissa ja Polamkin Digital Twin-hankkeissa tunnistettiin kuusi laajaa viranomaistoiminnan teemaa, joissa teknologian kehittämisellä voidaan nähdä selkeitä hyötyjä paitsi toiminnan tehostamisessa myös laadun parantamisessa. Näistä teemoista ensimmäinen on kolmiulotteisesti mallinetussa ympäristössä liikkuminen ja havainnointi joko koulutustarkoituksessa fyysisestä todellisuudesta erillään tai operatiivisen toiminnan osana suorassa yhteydessä fyysisesti tapahtuvaan toimintaan. Toinen teema on tutkinnan, todistelun ja ennalta estämisen tukeminen. Kolmas teema on johtaminen ja tilannekuva ja tässä yhteydessä erityisesti Drone 3D-tekniikan käyttö. Neljäs teema on varautuminen ja turvallisuussuunnittelu ja viides moniviranomaistoiminta. Kuudes ja näitä muita läpileikkaava ja niihin kytkeytyvä teema on virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden hyödyntäminen. Viranomaisten on tarpeellista ymmärtää näitä mahdollisuuksia, oppia tuntemaan uutta toimintaympäristöä ja toimimaan siinä, sekä tunnistamaan, millä tavalla uutta teknologiaa voidaan kehittää ja hyödyntää oman toiminnan ja koulutuksen kehittämiseksi. Polamkin kehittämishankkeessa tämä työ on käynnistetty. Mikään kehittämistyö ei ole mutkatonta. Haasteita asettavat digitaalisten kaksosten kustannusrakenne, osaamisen, erilaisten tietolähteiden integrointi ja yhteensopivuus, teknisten laitteiden suoritustehot, tiedon saatavuus ja julkisuuskysymykset sekä viranomaisten omien järjestelmien ja digitaalisten kaksosten yhteensovittamisen tai yhteiskäytön kysymykset. Jatkokehityksen tarve näyttäisi olevan merkittävä. Vahva koko sisäisen turvallisuuden hallinnonalaa palveleva kehittämistyö näyttäisi edellyttävän kansallista koordinaatiota sekä kansallisen ja kansainvälisen osaamisen keskittämistä. Tämän hankkeen tuotoksena syntynyt digitaalinen kaksonen soveltuu sellaisenaan vähintään kohtuullisen hyvin koulutusympäristöksi, mutta laajempi käyttö edellyttää suurten kysymysten ratkaisua tuotteen ja alustan luonteesta, omistajuudesta ja tietoturvasta alkaen

Kokoa vai laatua aluekehitystyöhön? Laurea-ammattikorkeakoulu alueellisena kehittäjänä

The aim of this review is to discuss the needs of different aspects, such as structural development in Finnish education policy, changes in teaching profession, quality of education as well as universities of applied sciences have and to show that qualitative knowledge has been generated and the regional development work leads to results. Our focus is on education and teaching development at the Lohja unit of Laurea University of Applied sciences. The main questions are: What evidence do we have on effectiveness? Which role does the area and different permanent partnerships play for the university unit? And above all, what effect does everything have on teaching, re- newal of the learning environments and especially on the development of students’ know-how and changes in teaching profession? At Laurea University of Applied sciences the pedagogical task, regional development as well as research and development tasks are seen as integrated whole (2003 /351, 4 §). This approach forms the background of learning by de- veloping (LbD)-model. This review presents two regional development projects in our university unit. The key aspects in the work carried out at the University of Applied sciences is that the co-operation with economic life leads to results which are essential for the region and that the students’ learning is work-oriented. Both content-based and qualitative targets of the structural development will be met through committed teachers as well as constructive co-operation between working-life and the university.Vaikka OKM:n määrittelemän rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on korkeakoulujen laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, ensisijassa se kohdistuu korkeakoulujen ja niiden yksiköiden määrään. Katsauksessamme keskitymme pohtimaan rakenteellisen kehittämisen, opettajuuden muutoksen ja koulutuksen laadun sekä erityisesti pienten ja keskisuurten ammattikorkeakouluyksiköiden tarvetta näyttää, että laadukasta osaamista syntyy ja aluekehitystyö tuottaa tuloksia. Tarkastelemme erityisesti Laurea-ammattikorkeakoulun Lohjan yksikköä, jossa työskentelemme opetuksen ja pedagogisen kehittämisen parissa. Esille nousevat kysymykset: Mitä näyttöä meillä on vaikuttavuudesta? Mitä korkeakouluyksikölle merkitsevät alue ja vakituiset yhteistyökumppanuudet? Miten tämä kaikki vaikuttaa opetukseen, oppimisympäristöjen uudistamiseen ja ennen kaikkea opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen ja opettajan työn muutokseen? Valotamme laurealaisen pedagogiikan, kehittämispohjaisen oppimisen, näkökulmasta työelämälähtöisyyttä ja aluekehittämistä. Laurea-ammattikorkeakoulussa pedagoginen tehtävä aluekehitys- sekä tutkimus- ja kehittämis- tehtävä (2003/351, 4 §) nähdään integroituneena kokonaisuutena. Tämä näkemys vaikuttaa kehittämispohjaisen oppimisen, Learning by Developing (LbD), toi- mintamallin taustalla. Ammattikorkeakoulun toiminnassa keskeistä on, että yhteistyöllä elinkeino- elämän kanssa saavutetaan alueen kehittymisen kannalta oleellisia tuloksia ja opiskelijoiden oppiminen on työelämälähtöistä. Toiminta on siis vaikuttavaa. Samalla tämän toiminnan on oltava opiskelijan näkökulmasta mielekästä ja osaamisen kehittymisen kannalta tarkoituksenmukaista. Kulttuurinen vaikuttavuus ei kuitenkaan ole välttämättä se, mitä mitataan tai jota arvostetaan. Katsauksessa esittelemme kaksi korkeakouluyksikkömme alueellista kehittämishanketta. Rakenteellisen kehittämisen sisällöllisiä, laadullisia, tavoitteita ei saavuteta ilman sitoutuneita opettajia. Opettajan toimintakulttuurissa suurin muutos on yksinäisen auktoriteetin kasvu tiimipelaajaksi ja yhteisölliseksi opettajaksi. Kyse on opettajan ammatillisesta identiteetistä ja sen perustavanlaatuisesta murroksesta, jossa keskeinen kysymys on: Onko opettajan perustehtävä koulun seinien sisällä tapahtuvaa vai onko perustehtävä olla verkostoituva aluevaikuttaja