Dynaamisten mallien puoliautomaattinen parametrisointi käyttäen laitosdataa

The aim of this thesis was to develop a new methodology for estimating parameters of NAPCON ProsDS dynamic simulator models to better represent data containing several operating points. Before this thesis, no known methodology had existed for combining operating point identification with parameter estimation of NAPCON ProsDS simulator models. The methodology was designed by assessing and selecting suitable methods for operating space partitioning, parameter estimation and parameter scheduling. Previously implemented clustering algorithms were utilized for the operating space partition. Parameter estimation was implemented as a new tool in the NAPCON ProsDS dynamic simulator and iterative parameter estimation methods were applied. Finally, lookup tables were applied for tuning the model parameters according to the state. The methodology was tested by tuning a heat exchanger model to several operating points based on plant process data. The results indicated that the developed methodology was able to tune the simulator model to better represent several operating states. However, more testing with different models is required to verify general applicability of the methodology.Tämän diplomityön tarkoitus oli kehittää uusi parametrien estimointimenetelmä NAPCON ProsDS -simulaattorin dynaamisille malleille, jotta ne vastaisivat paremmin dataa useista prosessitiloista. Ennen tätä diplomityötä NAPCON ProsDS -simulaattorin malleille ei ollut olemassa olevaa viritysmenetelmää, joka yhdistäisi operointitilojen tunnistuksen parametrien estimointiin. Menetelmän kehitystä varten tutkittiin ja valittiin sopivat menetelmät operointiavaruuden jakamiselle, parametrien estimoinnille ja parametrien virittämiseen prosessitilan mukaisesti. Aikaisemmin ohjelmoituja klusterointialgoritmeja hyödynnettiin operointiavaruuden jakamisessa. Parametrien estimointi toteutettiin uutena työkaluna NAPCON ProsDS -simulaattoriin ja estimoinnissa käytettiin iteratiivisia optimointimenetelmiä. Lopulta hakutaulukoita sovellettiin mallin parametrien hienosäätöön prosessitilojen mukaisesti. Menetelmää testattiin virittämällä lämmönvaihtimen malli kahteen eri prosessitilaan käyttäen laitokselta kerättyä prosessidataa. Tulokset osoittavat että kehitetty menetelmä pystyi virittämään simulaattorin mallin vastaamaan paremmin dataa useista prosessitiloista. Kuitenkin tarvitaan lisää testausta erityyppisten mallien kanssa, jotta voidaan varmistaa menetelmän yleinen soveltuvuus

"Pitäis olla jonkinlainen konkreettinen etu..." : Verkko elintarvikealan mahdollisuutena

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kuluttajien näkemyksiä ja kokemuksia elintarvikkeisiin liittyvästä verkkotiedosta sekä ruoan verkkokaupasta. Yhtenä erityisteemana selvitettiin elintarvikepakkausten roolia verkkokaupassa. Tutkimuksessa etsittiin mahdollisuuksia internetin nykyistä laajempaan hyödyntämiseen tiedon ja kaupankäynnin kanavana elintarvikealalla, erityisesti pk-yrityksissä. Tutkimusaineisto kerättiin kuluttajien ryhmäkeskustelujen avulla marraskuussa 2006. Tutkimukseen osallistui yhteensä 40 Kuluttajatutkimuskeskuksen kuluttajapanelistia Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun seuduilta. Tutkimus on jatkoa aiemmin toteutetulle kyselytutkimukselle, jonka teemoja syvennettiin kerätyn laadullisen aineiston avulla. Tutkimukseen osallistujat olivat tottuneita etsimään tietoa verkosta. Etenkin yksittäisiä elintarvikkeita koskevat tiedot ja ruokaohjeet kiinnostivat. Tietoa oli etsitty erilaisista ruokavalioista ja syömisen valinnoista laajemminkin. Verkkotietoa pidettiin mielenkiintoisena ja ajankohtaisena. Tiedon ja tiedontuottajien runsaus tuottaa kuitenkin ongelmia tiedonhaussa ja pakottaa pohtimaan tiedon luotettavuutta. Ruoan verkkokaupasta tutkimukseen osallistujilla oli vain vähän kokemuksia. Verkkokaupalle ei koettu olevan tarvetta, koska perinteisiä ruokakauppoja on riittävästi tarjolla. Ostamisen esteinä pidettiin myös verkkokauppojen kalleutta sekä tuotetietojen vähäistä saatavuutta ja sen aiheuttamia ongelmia ostotilanteessa. Joillekin esteitä olivat verkkokauppojen tuotevalikoimien suppeus, sopimattomat maksu- ja toimitustavat tai verkkoruokakauppojen puute. Jotkut olivat kuitenkin ostaneet ruokaa verkosta joko entistä monipuolisempien tuotevalikoimien tai vaivattomamman ja nopeamman ostotavan houkuttelemana. Tutkimustulosten mukaan verkosta voisi kehittyä nykyistä merkittävämpi tiedon ja kaupankäynnin kanava elintarvikealalla. Edellytyksenä sille on verkkopalvelujen aktiivinen ja kuluttajalähtöinen kehittäminen. Verkkoon toivottiin etenkin yksityiskohtaista tietoa elintarvikkeista, kuten niiden alkuperästä ja tuotantotavasta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteista ja niiden saatavuudesta haluttaisiin niin ikään tietoa verkkoon. Tiedon tulisi olla helposti löydettävissä. Konkreettisina mahdollisuuksina esitettiin linkkilistoja ja portaaleja kootusti eri aiheista. Verkko nähtäisiin mielellään nykyistä enemmän vuorovaikutteisena kanavana kuluttajien ja yritysten välillä: aktiiviset palautekanavat ovat yksi keino tässä. Verkkokauppoja kehitettäessä toivottiin kiinnitettävän huomiota ennen kaikkea tuotteiden hintojen kilpailukykyisyyteen, verkkosivustojen käytettävyyteen, toimivuuteen, luotettavuuteen ja miellyttävyyteen sekä tuotevalikoimien monipuolisuuteen ja kiinnostavuuteen. Kuluttajat odottavat verkkokaupalta myös sujuvia toimituskäytäntöjä sekä asiakaspalvelun toimivuutta kaikkinensa. Lisäksi verkkokaupan palveluja tulisi olla saatavilla nykyistä laajemmin eri puolilla Suomea. Kiinnostavina koettiin erityisesti kunkin asiakkaan tarpeisiin muokatut personoidut palvelut. Elintarvikepakkauksen rooli nähtiin hieman erilaisena verkkokaupassa kuin perinteisessä päivittäistavarakaupassa. Verkkopakkaus voisi olla materiaaleiltaan ja painatuksiltaan perinteistä pelkistetympi pakkaus, jonka keskeiset tehtävät olisivat tuotteen suojaaminen ja informatiivisuus. Markkinoinnillisen grafiikan vähentäminen pakkauksessa voisi parantaa lakisääteisten pakkausmerkintöjen luettavuutta. Paikallisten ja pienten valmistajien tuotteet kiinnostivat kuluttajia yhtenä verkkokaupan mahdollisuutena. Pienet, lähellä olevat toimijat koettiin luottamusta herättävinä. Palvelujen ja niiden tarjoajien luotettavuuden katsotaankin vaikuttavan oleellisesti kuluttajien halukkuuteen hyödyntää verkkopalveluja

Evaluation of the Gulf sampling method : Report conducted in the VELMU Inventory Programme for the Underwater Marine Environment

Along the Finnish coast, the Gulf Olympia paired ichthyoplankton samplers have been widely used for collecting early life stages of pelagic fish, e.g. within the Finnish Inventory Programme for Marine Underwater Environment (VELMU), aiming to localize larval habitats. The aim of this study was to examine how prevailing conditions during the sampling period impact the sampling efficiency and the data obtained with the Gulf Olympia samplers. The study was conducted in the Skinnarfjärden-Köklotfjärden Bay on the west coast of Finland, within the northern Kvarken Archipelago in the northern Baltic Sea. Sampling was carried out along 10 randomly pre-allocated transects during 5 days between the 6th and 12th of June 2017. Effect of sampling depth (0.5 m and 1.0 m), wave height, light availability and sampling time (morning / afternoon) on larval density of perch (Perca fluviatilis) and smelt (Osmerus eperlanus) was studied using linear mixed model analysis. Sampling depth affected the results, as sampling at 0.5 m yielded 6 times more perch and 1.3 times more smelt larvae than at 1.0 m depth. Wave height was also found to correlate positively with larval abundance of both perch and smelt at depth of 0.5 m, with a 16-fold and 8-fold increase in perch and smelt density respectively, following a change in wave height from 0 m to 0.3 m. Both perch and smelt larval density correlated positively with increasing levels of light, while no significant effect of sampling time was found. Finally, we give recommendations for future sampling settings. This study was carried out as a part of the VELMU 2 programme, funded by the Ministry of the Envi-ronment and the Ministry of Agriculture and Forestry of Finland.201

Interactive and Child-Centred Research Methods for Investigating Efficacious Agency of Children

Children need support to strengthen their efficacious agency, which, in turn, in-creases their well-being and learning capabilities. Efficacious agency includes the idea of chil-dren’s active participation, and in research, it is necessary to develop multiple methods for a child-centered approach for examining it. In this article, we present two case studies of chil-dren’s (aged 6 to 10) perceptions of success. The first is comprised of stimulated recall inter-views and a video observation, and the second uses children’s photographs as triggers for elici-tation interviews. We aim at showing that interactive and child-centered methods in authentic environments can overcome current challenges in studying children, and can produce deeper knowledge about children’s efficacious agency in learning contexts

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU-luettelon kolmannen täydennysluettelon lajeille

Vieraslajit ovat ihmisen mukana uusille alueille tahattomasti tai tarkoituksella levinneitä lajeja. Vieraslajia pidetään haitallisena, jos sen tuonnin tai leviämisen on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ekosysteemipalveluja. EU:n ja kansallisen lainsäädännön avulla pyritään estämään haitallisten vieraslajien saapumista, leviämistä ja runsastumista sekä vähentämään niiden aiheuttamia haittoja. Tämä edellyttää hallintatoimien priorisointia lajien riskinarviointien perusteella. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa EU-HAVI4-hankkeessa (Vieraslajihanke: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi EU:n vieraslajiluettelon kolmannen täydennysluettelon lajeille) selvitettiin EU:n vieraslajiluettelon kolmanteen täydennysluetteloon (voimaan 2.8.2023) kuuluvien 22 haitallisen vieraslajin esiintymistä Suomessa ja koottiin suositukset siitä, mihin toimenpiteisiin lajien osalta pitäisi ryhtyä. Samassa yhteydessä tehtiin EU:n vieraslajiasetuksen edellyttämä analyysi näitä lajeja koskevista tahallisista ja tahattomista leviämisväylistä Suomessa sekä laadittiin em. tiedon pohjalta toimintasuunnitelmaehdotus. Selvityksessä sovellettiin samaa lähestymistapaa ja samoja menetelmiä kuin aiemmissa vastaavissa EU-HAVI-, EU-HAVI2- ja EU-HAVI3-hankkeissa. Toimenpidesuosituksissa pyrittiin kohdentamaan haitallisten vieraslajien torjunta ja leviämisen ehkäisy kustannustehokkaasti kiireellisimpiin ja tärkeimpiin kohteisiin. Lajien levinneisyyden, leviämisriskin ja tarvittavien ensisijaisten hallintatoimenpiteiden perusteella lajit (22) jaettiin kolmeen ryhmään: 1) Suomessa tavatut lemmikit ja puutarha- ja akvaariokasvit – viestintä maahantuontikiellosta ja ympäristöön päästämiskiellosta sekä kasvustojen hävittäminen (pistia, japaninkelasköynnös, kuningaskäärme, afrikankynsisammakko), 2) Suomessa potentiaalisesti menestyvät ei-tavatut lajit- välittömät poistotoimet ja viestintä (seljaröyhytatar, siniraitakilli, amerikanbassi, mustapiikkimonni, idänkäärmeenpää, amerikanruosterapu) ja 3) pienen leviämisriskin lajit – levinneisyyden seuranta ja viestintä (silkkisailakki, moskiittokala, marmorimoskiittokala, aksiskauris, thaimaanorava, punaperäbulbuli, suurpäätulimuurahainen, punatulimuurahainen, mustatulimuurahainen, pikkutulimuurahainen, japaninruskopaula, kultasimpukka). Viestintä ja tietoisuuden lisääminen haitallisia vieraslajeja koskevista riskeistä ja rajoituksista on tärkein yleinen vieraslajien hallintatoimenpide. Raportti sisältää hallintatoimenpide-ehdotusten lisäksi taustatiedot riskien, leviämisväylien ja nykylevinneisyyden sekä käytettävissä olevien hallintatoimien osalta

Lepsämänjoki LTSER: pitkäaikaisen sosioekologisen maatalousekosysteemitutkimuksen verkosto

Lepsämänjoki LTSER (long term social ecological research platform) kuuluu kahdeksan muun erilaisiaekosysteemityyppejä edustavan verkoston kanssa vuonna 2007 perustettuun Suomen LTSER- konsortioon(FinLTSER:http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=257172&lan=FI). FinLTSERpuolestaan onsamana vuonna hyväksytty kv. ILTER -verkostoonjäseneksi (http://www.ilternet.edu/). LTSER toiminnanperusajatus on luoda ja ylläpitää ekosysteemitutkimuksen infrastruktuureja, joissa pitkäaikainen ja seuranta-aineistoihinperustuva tutkimus kohdistuu ns. ydinalueelle. Tällainen ydinalue on maantieteellisesti määriteltyekosysteemialue, jossa verkoston tutkimusryhmät tuottavat pitkäaikaista, julkista ja hyvin dokumentoituaseurantajatutkimustietoa sosioekologisistaekosysteemin tilaan ja muutokseen sekä muutosta ohjaaviinvoimiin liittyvistä muuttujista. LTSER- verkoston tulisi mahdollistaa monitieteinen ja tieteidenvälinen sosioekologinentutkimus, ja sen tulisi tuottaa laadukasta tutkimusdataa kv. tutkimusyhteisön käyttöön.Lepsämänjoki LTSER on keskeisten maatalousekosysteemien tilasta ja muutoksesta kiinnostuneidentutkimuslaitosten ja –ryhmien verkosto. Se on avoin yhteenliittymä, joka pyrkii kehittämään julkista jayleishyödyllistä yhteistyötä ja infrastruktuuria maatalousympäristön monitieteiseen tutkimukseen. Verkostonydinalue on Lepsämänjoen maataloudellinen valuma-alue,joka suurimmaksi osaksi kuuluu UusimaalaisenNurmijärven kunnan alueeseen noin 30 km Helsingistä luoteeseen (60° 23' 60°28' N, 24° 31' 24°43' E).Se on topografialtaan laakea 213 km² suuruinen alue, jossa harjoitetaan Etelä-Suomensavikoille ominaistapeltoviljelyvaltaista maataloutta. Alueen pohjoisosassa on useita vihannesviljelyyn keskittyneitä tiloja. Alueon kaupungin läheistä maaseutua, jolle muualla työskentelevien haja-asutusleviää, ja jonka eteläosassasijaitseva Klaukkalan taajama on kasvussa.Lepsämänjoen valuma-alueeltaon parhaimmillaan jo vuosikymmenten ajalta biofysikaalisiinympäristömuuttujiin liittyviä tutkimusaineistoja: jokiveden laatu, maatalouden ravinne- jakiintoaineskuormitus, maataloudellinen maankäyttö, maatalouden ravinnetaseet, maalajit ja topografia, alue-ekologinenmonimuotoisuus, putkilokasvien, perhosten ja peltolintujen lajimonimuotoisuus. Verkoston eritutkimusryhmät ovat toisistaan riippumatta koonneet em. aineistoja eri seurannoissa ja tutkimus- jakehityshankkeissa.Lepsämänjoki LTSER-verkostontavoite on LTSER-konseptinmukaisesti verkostoitumisen avullakehittää tutkimuksen infrastruktuuria, parantaa seuranta-aineistojensaatavuutta ja laatua sekä edistääekologisen, ympäristöjayhteiskunnallisen tutkimuksen integraatiota. Tiedustelut voi osoittaa verkostonkoordinaattorille ([email protected])

Planetary well-being

Tensions between the well-being of present humans, future humans, and nonhuman nature manifest in social protests and political and academic debates over the future of Earth. The increasing consumption of natural resources no longer increases, let alone equalises, human well-being, but has led to the current ecological crisis and harms both human and nonhuman well-being. While the crisis has been acknowledged, the existing conceptual frameworks are in some respects ill-equipped to address the crisis in a way that would link the resolving of the crisis with the pivotal aim of promoting equal well-being. The shortcomings of the existing concepts in this respect relate to anthropocentric normative orientation, methodological individualism that disregards process dynamics and precludes integrating the considerations of human and nonhuman well-being, and the lack of multiscalar considerations of well-being. This work derives and proposes the concept of planetary well-being to address the aforementioned conceptual issues, to recognise the moral considerability of both human and nonhuman well-being, and to promote transdisciplinary, cross-cultural discourse for addressing the crisis and for promoting societal and cultural transformation. Conceptually, planetary well-being shifts focus on well-being from individuals to processes, Earth system and ecosystem processes, that underlie all well-being. Planetary well-being is a state where the integrity of Earth system and ecosystem processes remains unimpaired to a degree that species and populations can persist to the future and organisms have the opportunity to achieve well-being. After grounding and introducing planetary well-being, this work shortly discusses how the concept can be operationalised and reflects upon its potential as a bridging concept between different worldviews.</p

Selvitys kosmetiikan myyntiä tukevan täydennyskoulutuksen tarpeesta apteekeissa

Opinnäytetyön aihe tuli Laurea-ammattikorkeakoulun tarpeesta kartoittaa apteekkilaisille suunnatun, kosmetiikkaan liittyvän täydennyskoulutuksen kysyntää. Apteekkilaisten on pystyttävä vastaamaan apteekkikosmetiikan myynnin kasvuun ja kehitykseen asiakaspalvelun ja ammattiosaamisen kautta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, tarvitseeko apteekkien henkilökunta täydentävää koulutusta tukemaan päivittäistä kosmetiikkatuotteiden myyntiä. Työssä selvitettiin lisäksi niitä kosmetiikan aihealueita, joista apteekkilaiset erityisesti kaipaavat lisätietoa. Tutkimuksessa etsittiin myös piileviä viestejä motivaatiosta kouluttautumiseen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin apteekkialaa, apteekkityöhön liittyviä ammattialoja sekä apteekkikosmetiikkaan ja myyntityöhön liittyviä yleispiirteitä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin lisäksi elinikäisen oppimisen käsitettä sekä koulutukseen ja kouluttautumiseen liittyviä aihealueita, kuten motivaatiota. Selvitys täydennyskoulutuksen tarpeesta toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin haastattelemalla apteekkien henkilökuntaa, kuten apteekkareita ja kosmetiikan myyntiin päivittäin osallistuvia apteekkilaisia. Tutkimuksen mukaan apteekkilaiset suhtautuvat kouluttautumiseen positiivisesti. Apteekkarit näkevät täydentävän koulutuksen edut panostuksena tulevaisuuteen ja sen tuovan lisäarvoa yritykselle. Vaikka kouluttautumiseen suhtaudutaan myönteisesti, tuotesarjojen edustajien tarjoamat koulutukset koetaan pääosin riittäväksi kosmetiikan myyntiin. Haastatteluaineiston perusteella täydennyskoulutukselle olisi kuitenkin tarvetta. Aihealueita, joihin lisätietoa kaivataan, ovat syventävä raaka-ainetietous, kosmeettisten tuotteiden ympäristövaikutukset, luonnonkosmetiikka sekä aurinkotuotteet. Täydennyskoulutuksen sisältö voisi lisäksi käsittää kosmetiikkaan liittyvää tiedonhankintakoulutusta.Survey on the Need for Updating Cosmetics Training for Pharmacy Personnel In recent years, the sales of cosmetics in pharmacies have increased. Pharmacy personnel have to be able to respond to this development with both customer service and know-how of cosmetic products. The purpose of this thesis was to help Laurea University of Applied Sciences in their investigation on the need of updating cosmetics training for pharmacy personnel. The aim was to also find out the type of additional information pharmacy personnel need in their daily work with cosmetic sales. Hidden messages of personal motivation for learning were also investigated. Pharmacy branch, pharmacy cosmetics, and sales work were reviewed in the theoretical part of this study. In addition, lifelong learning with its fields like motivation was also studied. The survey was conducted with qualitative method by interviewing pharmacists and pharmacy assistants. The results revealed that, in general, pharmacy personnel mainly relate positively to learning. Pharmacists see that updating cosmetics training might help them in the future and also add value to their company. Though attitudes toward updating training were positive, the training provided by cosmetic company representatives was experienced to be adequate. However, the results of this survey show that further additional cosmetics training would be required, especially on cosmetic ingredients and their environmental effects, natural cosmetics, and sun products. Further training could also include training on cosmetic database searches

Kulttuuritoimikuntatoiminta Visamäen ja Vanajanharjun palvelukodeissa : Selvitys arjen kulttuurisen toiminnan vaikutuksista mielenterveyskuntoutujien palvelukotien yhteisöllisyyteen ja yhteisölliseen hyvinvointiin

Opinnäytetyö toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kulttuurimentorointimallin edistäminen Kanta-Hämeessä 2010−2011 -hankkeelle. Hankkeen tavoitteena oli kehittää kulttuuritoimikuntamallia yhteisöllisyyttä ja asiakaslähtöisyyttä lisäävänä toimintamallina. Tavoitteena oli myös tuottaa luovia ja kulttuurisia toimintoja yhteistyössä taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tiedon tuottaminen kulttuuritoimikunnan toimivuudesta sekä vaikutuksista yhteisöllisyyteen ja yhteisölliseen hyvinvointiin hankkeessa mukana olleissa mielenterveyskuntoutujien palvelukodeissa. Tutkimuksen taustateoria muodostettiin aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta ja hankkeen muusta materiaalista. Teoriassa keskityttiin sosiokulttuuriseen innostamiseen sekä kulttuuriin ja hyvinvointiin ihmisten arjessa. Aineistonkeruun tutkimusmenetelminä käytettiin asukkaille suunnattuja kyselyitä, työntekijöiden ryhmäteemahaastattelua sekä osallistuvaa havainnointia. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla ja tutkimukseen sovelletulla aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyötutkimuksen tuloksista voidaan todeta kulttuuritoimikuntatoiminnan jääneen irralliseksi mielenterveyskuntoutujien palvelukotien muusta arjesta, mutta kuitenkin omalta osaltaan lisänneen palvelukotien asiakaslähtöisyyttä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta kulttuuritoimikuntatoiminnan vaikutusten palvelukotien yhteisöllisyyteen ja yhteisölliseen hyvinvointiin jääneen melko vähäisiksi. Toiminnan voidaan kuitenkin sanoa osaltaan edistäneen asukkaiden välisiä sosiaalisia suhteita sekä heidän omatoimisuuttaan. Kulttuuritoimikuntatoiminnan mielenterveyskuntoutusyksiköihin juurruttamiseksi tarvitaan kuitenkin jatkossa enemmän tukea ja ajallisia resursseja hankkeelta.The thesis was implemented in the “Promoting the Cultural Mentoring Model in Kanta-Häme 2010−2011” project of the Education and Research Centre of Wellbeing at HAMK University of Applied Sciences. The aim of the project was to develop a cultural committee model in order to enhance communality and client orientation. The aim was also to produce creative and cultural activities in cooperation with partners from the field of culture and art. The intention of the thesis was to produce information about the functionality and effects of the cultural committee on the communality and communal welfare in the mental health rehabilitation units. The theoretical background of the study is based on related literature and other materials pertaining to the project. Sociocultural animation as well as culture and wellbeing in people’s everyday life were emphasized in the theory. Queries, thematic group interview and participant observation were used as the methods of collecting material. The material was analyzed by using identification of themes and inductive content analysis. In the light of the results, it can be stated that the cultural committee operation did not succeed in becoming a part of the everyday routines of the mental health rehabilitation units. However, client orientation increased in the units. As a conclusion of the study, it can be stated that the effects of the cultural committee operation on the units’ communality and communal welfare were quite insignificant. It can still be said that the activities contributed to enhancing the clients’ independence and social relations. In the future, more support and time are needed in order to embed the cultural committee operation in the social and health care service units