Visual features underlying perceived brightness as revealed by classification images

Along with physical luminance, the perceived brightness is known to depend on the spatial structure of the stimulus. Often it is assumed that neural computation of the brightness is based on the analysis of luminance borders of the stimulus. However, this has not been tested directly. We introduce a new variant of the psychophysical reverse-correlation or classification image method to estimate and localize the physical features of the stimuli which correlate with the perceived brightness, using a brightness-matching task. We derive classification images for the illusory Craik-O'Brien-Cornsweet stimulus and a "real" uniform step stimulus. For both stimuli, classification images reveal a positive peak at the stimulus border, along with a negative peak at the background, but are flat at the center of the stimulus, suggesting that brightness is determined solely by the border information. Features in the perceptually completed area in the Craik-O'Brien-Cornsweet do not contribute to its brightness, nor could we see low-frequency boosting, which has been offered as an explanation for the illusion. Tuning of the classification image profiles changes remarkably little with stimulus size. This supports the idea that only certain spatial scales are used for computing the brightness of a surface.Peer reviewe

Finland’s forests 2018

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet201

Establishment of a human induced pluripotent stem cell line (TAUi008-A) derived from a multiple sclerosis patient

Multiple sclerosis (MS) is a complex autoimmune disease of the central nervous system where the main pathogenetic events include demyelination and axonal degeneration. Here, we generated a human induced pluripotent stem cell (hiPSC) line from peripheral blood mononuclear cells of an MS patient utilizing Sendai virus reprogramming. The produced hiPSC line expressed pluripotency markers, differentiated into three germ layers, showed a normal karyotype and was free of virus vectors, transgenes and mycoplasma. Established hiPSCs are a valuable source for studies of MS disease modeling and drug discovery.</p

Kuntien digitaalisen toiminnan ja päätöksenteon kehittäminen sekä digitalisaation mahdollistaman säästöpotentiaalin tarkentaminen osana JTS -miljardia

Tässä selvityksessä esitetään KUNiT-hankkeen (Kuntien digitaalisen toiminnan ja päätöksenteon kehit-täminen sekä digitalisaation mahdollistaman säästöpotentiaalin tarkentaminen osana JTS -miljardia) tuloksia. Selvityksessä tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia kuntaorganisaatioille toiminnan ke-hittämisen ja konkreettisten hyötyjen - sekä laadullisten että määrällisten - näkökulmasta. Kuntien digi-talisaation nykytilaa ja kehityskohteita avataan tietotekniikkakartoituksen, kuntahaastatteluiden, tapaus-tutkimusten ja esimerkkien avulla. Raportissa tarkastellaan kuntien digitalisaatiopotentiaalia, hyötyjen mittaamista sekä keinoja ja toimenpiteitä, joita säästöjen toteuttaminen kunnissa edellyttäisi. Selvityksessä esitellään tutkimuksen tuloksena kehitetyn kuntien digitalisaation kypsyysmalli, joka huo-mioi kuntien palveluprosessien eri digitalisaation vaiheissa olevan lähtötilanteen. Kypsyysmallia hyödyn-täen kunnat voivat suunnitella toimenpiteitä palvelujensa digitalisaation edistämiseksi omista lähtökoh-distaan. Kunnat voivat hyödyntää mallia myös digitalisaatiotavoitteidensa asettamisessa. Selvityksessä kuvataan lisäksi kuntien kannustinmallien rakentamiseen liittyviä haasteita sekä alustavia ehdotuksia ja kriteereitä siitä, miten ja mihin valtion tukea kuntien digitalisaation edistämiseksi tulisi kohdistaa

Combining Phi6 as a surrogate virus and computational large-eddy simulations to study airborne transmission of SARS-CoV-2 in a restaurant

COVID-19 has highlighted the need for indoor risk-reduction strategies. Our aim is to provide information about the virus dispersion and attempts to reduce the infection risk. Indoor transmission was studied simulating a dining situation in a restaurant. Aerosolized Phi6 viruses were detected with several methods. The aerosol dispersion was modeled by using the Large-Eddy Simulation (LES) technique. Three risk-reduction strategies were studied: (1) augmenting ventilation with air purifiers, (2) spatial partitioning with dividers, and (3) combination of 1 and 2. In all simulations infectious viruses were detected throughout the space proving the existence long-distance aerosol transmission indoors. Experimental cumulative virus numbers and LES dispersion results were qualitatively similar. The LES results were further utilized to derive the evolution of infection probability. Air purifiers augmenting the effective ventilation rate by 65% reduced the spatially averaged infection probability by 30%-32%. This relative reduction manifests with approximately 15 min lag as aerosol dispersion only gradually reaches the purifier units. Both viral findings and LES results confirm that spatial partitioning has a negligible effect on the mean infection-probability indoors, but may affect the local levels adversely. Exploitation of high-resolution LES jointly with microbiological measurements enables an informative interpretation of the experimental results and facilitates a more complete risk assessment.Peer reviewe

Sisäilma ja terveys : kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä

Tässä selvityksessä kartoitettiin Suomen sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä verrattiin tuloksia Ruotsin sisäilmatilanteeseen. Kuntien omistamissa ja käyttämissä rakennuksissa merkittäviä sisäilmaongelmia esiintyy 5–18 % rakennusten kokonaisneliömäärästä. Suomen ja Ruotsin kunnissa esiintyi lähes yhtä paljon merkittäviä sisäilmaongelmia, mutta yleisimmät syyt sisäilmaongelmien taustalla poikkesivat maiden välillä. Kiinteistökannan ikärakenne ja riittämättömät investoinnit nähtiin merkittävimpänä taustasyinä sisäilmaongelmille molemmissa maissa. Sisäilma-asioiden huomioiminen strategisella tasolla merkitsi usein toimivia sisäilmaongelmien käsittelyprosesseja ja parempaa sisäilmatilanteen hallintaa. Kyselytutkimuksien mukaan merkittävä osa suomalaisista on kokenut saaneensa oireita sisäilmasta joskus elämänsä aikana. Valtaosa ihmisistä raportoi oireiden olevan vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia. Sisäilmaan liitetty oireilu on huomattavasti yleisempää työpaikoilla kuin kotona. Työpaikoilla kunta-alan työntekijät ja heistä hoito- ja opetustyötä tekevät työntekijät kokevat yleisemmin sisäilmaan liitettyjä oireita ja olosuhdehaittoja. Kuntien, valtion, yliopistokiinteistöjen ja sairaanhoitopiirin toimintatavat kiinteistöjen kunnon ja sisäilmaongelmien selvittämisessä ohjaavat eri tahoja yhteistyöhön ja prosessimaiseen etenemiseen. Rakennuksen omistussuhde vaikutti toimintamalleissa lähinnä vastuisiin ja rooleihin. Tarvitaan uusia keinoja vahvistaa eri toimijoiden yhteistyötä ja rooleja sisäilmaongelmien ratkaisemisessa. Kunnilla on edelleen tarve keskitetylle ohjeistukselle terveydellisen riskin arviointiin sekä lisäksi kaivataan käytäntöjä ja tukea, miten hallita julkisen paineen vaikutusta kunnallisessa päätöksen teossa. Riskiviestinnän osaamisen ja viestinnän toimintatapojen kehittämisen tarve on ilmeinen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Tieto -ja viestintätekniikan opintotarjottimen kehittäminen verkko -opetukseen

Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Ylä- Savon Ammattiopistolle Tieto- ja viestintätekniikan lähiopetuksessa suoritettavan perustutkinnon opintotarjottimen rinnalle verkossa opiskeltavan tutkinnon opintotarjotin ja kurssit. Työssä avataan nykyinen opintotarjotin ja lähdetään miettimään sen kehittämistä. Tutkimuksessa otetaan huomioon verkkopedagogiikka, työelämälähtöisyys ja digitaalisuus uuden tarjottimen suunnittelussa. Lähteenä käytettiin julkaisuja digitaalisuudesta, verkkopedagogiikasta sekä työelämälähtöisyydestä. Kehitysmenetelmänä käytetiin konstruktiivista tutkimusta, jossa laaditan ratkaisuja ja luodaan tuloksia ongelman tarkastelun, sekä erilaisten kokeilujen ja opiskelijahaastattelujen avulla. Aloitettiin ongelman juuresta eli ”miten perustutkinto voidaan kehittää verkko-opetukseen soveltuvaksi.” Tästä eteenpäin, katsottiin muita osatekijöitä, jotka vaikuttavat tutkimukseen, kuten miksi tämä tutkimus on tärkeää tai millä tavalla se edesauttaa tulevaa varten. Kehittämistyön aikana selvisi, kuinka paljon pystytään ”automatisoimaan” tehtävien tarkastusta ja seuraamaan oppista oppimisalustan avulla. Esimerkiksi palautusajat, tehtävien suorittaminen ja vastaukset. Lisäksi opiskelijoilta saatiin tietoa kurssien toimivuudesta itsenäiseen opiskeluun haastattelujen avulla