Alueosuuskunta Promilkin asiakastyytyväisyystutkimus

Alueosuuskunta Promilk on valiolaisten maidontuottajien omistama osuuskunta. Promilkillä on tuote- ja tarvikemyymälä viidellä paikkakunnalla Pohjois-Savon alueella. Tuote- ja tarvi-kemyymälöiden asiakaskunta koostuu lähes täysin tuottaja-asiakkaista. Tämä asiakastyyty-väisyystutkimus oli Alueosuuskunta Promilkin tilaustyö. Työn tavoitteena oli selvittää tuote- ja tarvikemyymälöiden asiakastyytyväisyys. Vuoden 2005 loppupuolella Promilkillä käynnistettiin toimintojen kehittämissuunnitelma, jon-ka tavoitteena on turvata maidon tuottajahinta kustannuksia tiukentamalla. Siitä syystä tuote- ja tarvikemyymälöiden aukioloaikoja supistettiin ja kaikkiaan kahdeksan henkilön työsuhteet päättyivät. Vuosi 2006 oli henkilöstölle tiukka, koska samat työt piti tehdä vähemmällä henki-lökunnalla. Tutkimus suoritettiin lokakuussa 2006 ja se suunnattiin kaikille Promilkin tuottaja-asiakkaalle, joita tuolloin oli 1680 kappaletta. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti internetissä tai perinteisellä paperisella kyselylomakkeella. Vastauksia saatiin 918 kappaletta ja vastauspro-sentiksi muodostui 54,3. Paperisia vastauksia oli 90,6 % ja sähköisiä 9,4 % kaikista vastan-neista. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina, koska vastausmäärä oli korkea ja kysely suunnattiin kaikille Promilkin tuottaja-asiakkaille. Kolmen suurimman maatalouskaupan vertailussa Promilk saavutti parhaimman keskiarvon kaikissa muissa arvioitavissa kohdissa paitsi myymälän viihtyisyydessä, aukioloajoissa ja valikoimien laajuudessa. Täyttääkseen asiakkaiden odotukset Promilkin tulisi kiinnittää huo-mioita myymälöidensä viihtyisyyteen ja valikoimien laajuuteen. Uudelleen tulisi miettiä myös supistettuja aukioloaikoja, koska ne aiheuttivat asiakkaissa tyytymättömyyttä

Kollaja-hankkeen vaikutukset Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseen

Pohjolan Voima käynnisti Iijoen vesivoimatuotannon lisäämiseen tähtäävän ns. Kollaja-hankkeen aktiiviset valmistelutoimet vuonna 2007. Hankkeen päätarkoituksena on lisätä sähköntuotantoa ja säätökapasiteettia rakentamalla Iijoen keskijuoksulle tekojärvi ja uusi voimalaitos (teho 32 MW). Toteutuessaan hanke parantaa myös Iijoen alajuoksun olemassa olevien viiden voimalaitoksen tuotantokykyä. Tämän työn tavoitteena oli selvittää Kollaja-hankkeen toteuttamisesta lohikalakantojen elvyttämiselle aiheutuvat todennäköiset ongelmat suhteutettuna vesistön nykytilaan tai potentiaaliseen lähtötilaan. Raportti keskittyy lohen elinkiertoon liittyviin kysymyksiin mm. lohikantamallinnuksen keinoin ja jokiuomien ympäristövirtaamatarpeisiin. Raportissa esitetään lisäksi keskeisiä toimenpidevaihtoehtoja Kollaja-hankkeen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi ja kompensoimiseksi. Kollaja-hankkeella on todennäköisesti haitallisia vaikutuksia Iijoen vaelluskalakantojen elvyttämiselle. Haittaa aiheuttavat erityisesti uusi voimalaitos (kuudes laitos jokisuulta lähtien) ja tekojärvi vesistön keskiosalla, sekä virtaamajakojen ja virtausreittien muuttuminen. Erityisesti Livojoen vaelluskalakantojen elvyt-tämismahdollisuudet heikentyisivät huomattavasti vaellusyhteyksien vaikeutuminen vuoksi. Iijoen luonnonuoman (Kipinän alue) osalta haittavaikutukset jäisivät kokonaisuuden kannalta todennäköisesti kohtalaisen vähäisiksi. Niistä merkittävimmät aiheutuisivat suunnitelluista alhaisista syys- ja talvivirtaamista, jotka voisivat heikentää alueella lisääntyvien lohien kutumahdollisuuksia sekä mädin ja poikasten selviytymistä. Lohen elinkiertovaiheista merkittävimmät ongelmat kohdistuisivat todennäköisimmin vaelluspoikasiin niiden alasvaelluskuolleisuuden kasvaessa (tekojärvi + kuudes voimalaitos). Erityisen haitallista olisi, jos Pudasjärven yläpuolisten laajojen tuotantoalueiden vaelluspoikaset ajautuisivat Kollajan tekojärveen johtavalle reitille. Tämä nostaisi smolttien kuolleisuutta huomattavasti tilanteessa, jossa alasvaelluskuolleisuus on jo muutenkin korkea (viisi alajuoksun voimalaitosta ja patoallasta). Raportin keskeisenä suosituksena onkin se, että vaelluspoikasten joutuminen tekojärveen pitää estää. Lohen nousuvaellukselle Kollaja-hankkeen toteuttamisesta ei todennäköisesti aiheutuisi ratkaisemattomia lisäongelmia. Keskeisiä toimenpiteitä Kollaja-hankkeesta lohikantojen elvyttämiselle aiheutuvien ongelmien ratkai-semiseksi ja kompensoimiseksi olisivat mm: • Vaelluspoikasten alasvaelluksen varmistaminen (virtaamajaot ja rakenteet) • Lohen nousuvaelluksen varmistaminen Iijoen luonnonuomassa (virtaamajaot) • Riittävän suuret ympäristövirtaamat Iijoen luonnonuomassa (mm. talvivirtaamat) • Livojoen vaellusyhteyksien kehittäminen (kalatiet, lohien siirrot) • Raasakan vanhan uoman käyttöönotto kutu- ja poikastuotantoalueeksi Mikäli näissä toimenpiteissä onnistutaan, kokonaisuutta tarkastellen Kollaja-hanke ei estäisi vaelluskalojen palauttamista Iijokeen, mutta pienentäisi vaelluskalojen tuotantomahdollisuuksia.201

Spawning migration of salmon and sea trout in the Tornionjoki river

In this collaborative project between the Natural Resources Institute (Luke) and the Swedish Agricultural University (SLU), the migratory behaviour and survival of Tornionjoki (Torneälv in Swedish) salmon and sea trout were studied between 2018‒2021 by the means of radiote-lemetry. Altogether, 227 and 92 salmon were tagged at the Tornionjoki estuary and in the river, respectively. 114 sea trout were tagged in the river. Scale samples and fin clips for age-ing and genetic identification were taken from all the tagged specimens. The external condi-tion of the tagged specimen was also documented (wounds, skin colour, degree of haemor-rhage etc.). Moreover, a separate follow-up of the external condition of salmon caught in trap nets was conducted in 2020‒2021 at sea near the river mouth. The post-release behaviour of salmon tagged at the estuary was markedly different from that normally expected: a large majority (61% and 83% in 2018 and 2019, respectively) of the salmon which ascended the river after tagging aborted their riverine migration on the lower river and returned to the sea during the summer (i.e., before spawning season). Those salmon which stayed in the river until spawning time predominantly stayed on the lowermost 100 km of the river. More varying migration patterns were observed among the salmon tagged in the river. All specimens caught and tagged during the early summer of 2018 and 2019 started to drift downstream after their release and none of them was alive in the river at spawning time. However, about half of the specimens tagged in the river in early summer 2020 and 2021 continued their upstream migration and were alive in the river at spawning time. Salmon tagged in late summer 2018‒2020 stayed alive in the river and almost half of them also moved further upstream by spawning time. A large majority of salmon overwintered in the river after spawning and returned to the sea in spring. The majority of the salmon caught in the estuary had various external damages (wounds, scale losses, fin damages, and skin haem-orrhage). Most of the damages, however, were regarded as minor. No correlation between the occurrence of damages and the post-tagging behaviour of salmon could be detected. Based on the data obtained from tagged sea trout, two distinct groups of trout were recog-nised: (1) non-mature trout which ascended the river in autumn and returned to the sea in spring after overwintering in river, and (2) maturing trout which ascended the river in autumn, overwintered in the river, and continued their upstream spawning migration the following summer. Specimens belonging to either of these groups typically overwintered in the same short lowermost stretch of the river, although some of the maturing trout overwintered fur-ther upstream. At spawning season, tagged trout were located both on the main stem (Torni-onjoki and Muonionjoki rivers) and in several tributaries (Naamijoki, Äkäsjoki, Parkajoki, Paka-joki and Merasjoki rivers). After spawning time, trout which were observed in the tributaries usually moved back to the main stem where they overwintered and descended to the sea the next spring. Both the immature and the maturing overwintering trout descended to the sea at almost the same time in spring. The results of the project highlight the sensitivity of salmon to handling at/around the time of their river ascent in early summer. This sensitivity is likely linked to the recent health problems observed among Tornionjoki salmon and may have induced the unexpected (and seemingly maladaptive) migratory behaviour of salmon observed in the study. The in-river and sea to river movements observed for the Tornionjoki sea trout provides very useful information for efforts to protect this species and strengthen its stock status. In general, mature Tornionjoki sea trout have a two year in-river migratory cycle in connection with spawning, and hence spend a large majority of their life in the river, which underlines the need for good management of the riverine environment and river fisheries