The New Finnish Dream Home? : Townhouse Living from a Resident's Perspective

The Finnish Dream Home study, which examines the Townhouse typology is based on large planning projects that have been launched and or are being planned in Helsinki Metropolitan area, a key target of which is increasing the diversity of housing solutions by means of urban housing typologies of different kinds. The Finnish Dream Home study examines the ability of the townhouse typology to meet the diversifying housing preferences, which are connected to the one-family houses. What needs lay behind the preferences for housing? What characteristics are residents willing to forgo

Uusi suomalainen unelmakoti? : Asukasnäkökulma townhouse-asumiseen

Townhouse-talotyyppiä käsittelevän Suomalainen unelmakoti -tutkimuksen taustana ovat Helsingin seudulla käynnistetyt ja suunnitteilla olevat mittavat kaavoitushankkeet, joiden yhtenä keskeisenä tavoitteena on asumisratkaisujen monimuotoisuuden lisääminen erityyppisten urbaanien talotyyppien avulla. Suomalainen unelmakoti –tutkimuksessa tarkastellaan townhouse-talotyypin mahdollisuuksia vastata pientaloasumiseen kytkeytyviin, mutta samalla erilaistuviin asumispreferensseihin: Mitä tarpeita asumisen toiveiden taakse kätkeytyy? Minkä ominaisuuksien osalta asukkaat ovat valmiita tinkimään? Siinä missä townhouse-asuminen on tyypillisesti mielletty ensisijaisesti perheille sopivaksi vaihtoehdoksi, on Suomalainen unelmakoti -tutkimuksen lähtökohta tunnistaa erilaisia asukasprofiileja ja asumistarpeita. Tutkimuksessa pureudutaan erityisesti siihen, millä ehdoilla townhouseasuminen voi vastata erilaisten kotitalouksien asumistarpeisiin. Aalto-yliopiston rinnalla hankkeen päärahoittaja on Innovatiivinen kaupunki -ohjelma. Muita rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvalvontavirasto, kaupunginkanslia sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

DigiWeb - a workflow environment for quality assurance of transcription in digitization of natural history collections

Data produced by digitization increases the scientific use of natural history collections. However, in mass digitization, attention must be paid to the flawless management of the workflows, and high quantities of end results should not be compromised by a low standard of quality. A web-based environment DigiWeb was created for controlling the workflow of transcribing data from images of natural history specimens. Using DigiWeb, it was possible to manage the workflow of transcription and data proofing, include all participants to the workflow, allow collaboration and training, and also to provide useful processing features. The data emerging from this process passes quality control standards which are supported by DigiWeb and based on the strict requirements of the ISO 2859 standard

Roll to Roll Imprinting PDMS Microstructures Under Reduced Ambient Pressures

High-volume manufacturing of microstructures is essential for the uptake of the related scientific results for commercial use and also if hundreds or thousands of devices with repeatable performance are needed during the large-scale experimental research. Polydimethyl siloxane (PDMS) is one of the most widely used materials for academia to prepare microfluidic test devices. This has also motivated the development of roll-to-roll imprinting towards the fabrication of PDMS-based devices at high volumes. The gas bubble entrapping during the replication process has remained an issue resulting in defects in the microstructure. Performing imprinting in vacuum is a well-known method to avoid bubbles but it has not been applied in roll-to-roll processing. In this work we demonstrated a reduced ambient pressure roll to roll imprinting process using PDMS silicone elastomer as imprint resist. We observed the reduction in the number of bubble-originated defects in individual micro-features from 100 % to < 1 % when the ambient pressure was reduced from 1 atm to 1/8 atm. 2023-006

Critical educational praxis in university ecosystems: enablers and constraints

Universities serve several important functions in society today through research, education, and community engagement, not least helping people to live meaningfully in society and create a world worth living in. A kind of practice that seems particularly important in fulfilling such responsibilities is critical educational praxis, a social-justice oriented, educational practice/praxis, with a focus on asking critical questions and creating conditions for positive change. Yet, the contemporary university is not exactly a niche for critical educational praxis. There are practices and arrangements within higher education that make the enactment of critical educational praxis challenging. This paper explores this concern by explicating the notion of critical educational praxis and examining enablers and constraints for critical educational praxis drawing on an empirical study conducted in one university setting. Our aim is to prompt consideration of the kind of university ecosystems currently being created, and the implications for academic communities and society.</p

Kohti reflektiivistä katsomuskasvatusta

Tässä artikkelissa käsitellään reflektiivisyyttä katsomuskasvatuksen kontekstissa filosofisista ja teoreettisista näkökulmista. Katsomuskasvatus tulkitaan tässä laajasti: se kattaa elämänkatsomustiedon ja uskontojen opetuksen lisäksi kaiken kasvatuksen, joka tukee katsomuksen muodostumista ja identiteettityötä. Reflektiivinen katsomuskasvatus asettuu vastakohdaksi indoktrinatiiviselle kasvatukselle, jossa pyritään iskostamaan tietynlaiseen oppiin tai uskomusjärjestelmään perustuva ajattelutapa oppilaiden mieliin. Reflektiivisen katsomuskasvatuksen tarkoitus on antaa lapselle ja nuorelle välineitä määritellä identiteettiään ja maailmankuvaansa. Artikkelissa esitetään uusi reflektiivisen katsomuskasvatuksen malli, jossa sovelletaan indoktrinaation kriittistä teoriaa sekä identiteetin ja kriittisen reflektion käsitteitä. Mallin pohjalta ehdotetaan, että katsomusreflektiivinen kasvatus edellyttää sekä kasvattajan minäpositioon kohdistuvaa identiteettireflektiivisyyttä että yhteisöön ja siinä vallitseviin kasvatuskäytäntöihin kohdistuvaa käytäntöreflektiivisyyttä.In this article, reflectivity is discussed in the context of worldview education from the philosophical and theoretical perspectives. Worldview education is understood in a broad sense: it covers not only teaching (secular) Ethics and religions but all education that supports worldview and identity work. Reflective worldview education contrasts with indoctrinative education, which seeks to instill a given doctrine or a belief system in  students’ minds. The purpose of reflective worldview education is to provide children and young people with tools to achieve their personal identity and worldview. In this article, we introduce a novel model for reflective worldview education. In this model, theories of critical indoctrination, identity work and critical reflection are applied. Based on the model, it is concluded that worldview-reflective education requires both identity-reflectivity about the positioned self of the educator, and a practice-reflective approach to the prevailing educational practices

Kannustimet tuottavat tulosta : Sylvia-hankekokonaisuuden vaikuttavuuden arviointi

Tässä arviointiraportissa tarkastellaan työ- ja elinkeinoministeriön AMIF-rahoitteisen Sylvia-hankekokonaisuuden (2015–2018) vaikuttavuutta. Hankkeiden tavoitteena on ollut lisätä kuntapaikkojen saatavuutta kansainvälistä suojelua saaneille ja tehostaa pakolaisten kuntiin sijoittamista myöntämällä kunnille taloudellisia lisätukia sekä edistää pakolaistyötä tekevien osaamista ja verkostoitumista. Arvioinnin tulosten mukaan lisätuilla on tuettu pakolaisten vastaanoton käynnistämistä, jatkuvuutta ja kehittämistä kunnissa. Lisätukien avulla on muodostettu hätätapauksia vastaanottavien kuntien verkosto. Erityisesti hankkeen tuet on koettu tärkeiksi pienissä kunnissa. Kyselyyn vastanneista kunnista 74 % koki lisätuet tarpeellisiksi myös jatkossa. Suurin osa kunnista oli käyttänyt lisätukia henkilöstökuluihin ja koulutukseen sekä muihin kotouttamista tukeviin toimiin. Lisätuet vahvistivat joissain tapauksissa yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Valtaosa arviointiin osallistuneista koki, että kuntien tulisi myös jatkossa voida päättää lisätukien kohdentamisesta. Arvioinnin perusteella suositellaan pidempää hankekautta, lisää joustavuutta vakioyksikkökustannuksiin ja tuen käytön kriteereihin sekä mahdollisimman proaktiivista ja selkeää tiedotusta kunnille. Arvioinnin mukaan hankekokonaisuus on onnistunut tavoitteessaan lisätä kuntapaikkojen saatavuutta ja tehostaa pakolaisten kuntiin sijoittamista. Tulosten perusteella lisätukirahoitus ja osaamisen tukeminen kunnissa on tarpeen jatkossakin. TEM:n yhteyshenkilö: Alue- ja kaupunkikehitys, kotouttaminen / Hanna-Maria Hyttinen, puh. 02950 4720

Totuus?

Teema : totuu