Fashionably voluptuous : normative femininity and resistant performative tactics in fatshion blogs

Peer reviewe

Nuorten mielenterveyden häiriöiden yhteys väkivaltakäyttäytymiseen

Tiivistelmä. Nuorten mielenterveyden häiriöt ja väkivaltakäyttäytyminen ovat jatkuvasti puhuttaneet ihmisiä ympäri maailmaa. Viime vuosien aikana uutisotsikoissa on ollut esillä nuorten raakojen väkivaltatekojen ja mielenterveyden häiriöiden lisääntyminen. Aikaisemmissa tutkimuksissa nuorten mielenterveyden häiriöillä on nähty yhteyksiä väkivaltakäyttäytymiseen. Väkivaltarikoksia tehneillä nuorilla on usein taustalla mielenterveyden häiriöitä ja niitä ilmenee heillä enemmän kuin muilla ikäisillään. Tässä kandidaatintutkielmassa tavoitteenani on saada selville, miten nuorten eri mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä väkivaltakäyttäytymiseen. Tutkimukseni on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa selvitän aiempien tutkimusten tuloksia yhdistämällä ajantasaisen tiedon tutkimuskysymykseeni. Tutkimuskysymyksen kannalta on tärkeä ensin hahmottaa nuoren iänmukaista psyykkistä kehitystä ja sen häiriintymistä sekä nuorten väkivaltakäyttäytymiseen liittyviä erityispiirteitä. Tutkielmani perusteella mielenterveyden häiriöillä on vaihteleva yhteys väkivaltakäyttäytymiseen. Erityisesti monen mielenterveyden häiriön samanaikaisuudella, häiriön vakavuudella, käytöshäiriöillä ja päihdehäiriöillä havaittiin vahvoja yhteyksiä väkivaltakäyttäytymiseen. Kuitenkaan suurin osa mielenterveyden häiriöistä kärsivistä nuorista ei ole koskaan väkivaltaisia eikä kaikilla väkivaltaisesti käyttäytyvillä nuorilla ole mielenterveyden häiriötä. Mielenterveyden häiriöt eivät ole yksinään väkivallan takana vaan väkivaltakäyttäytymiseen liittyy yleensä myös muita nuorisoväkivallan riskitekijöitä. Tutkielmani osoittaa tuoreiden tieteellisten tutkimusten kautta, että jokaisella lasten ja nuorten kanssa työskentelevällä asiantuntijalla olisi tärkeää olla tietoa mielenterveyden häiriöistä ja väkivaltakäyttäytymistä sekä näiden yhteyksistä. Tämä voi mahdollistaa ongelmien varhaisen tunnistamisen, jonka avulla voidaan ehkäistä myöhempää väkivaltakäyttäytymistä muiden haitallisten seurauksien ohella.Adolescents’ mental disorders’ connection to violent behavior. Abstract. Mental disorders and violent behavior among adolescents have consistently provoked discussion around the world. Over the last few years, news headlines have featured an increase in brutal acts of violence and mental disorders among young people. Previous studies with mental disorders in adolescents have seen connections to violent behavior. Adolescents who commit violent crimes often have underlying mental disorders and they occur more in them than in other peers. In this bachelor’s thesis, my main objective is to discover how adolescents’ different mental disorders are connected to violent behavior. This thesis is a descriptive literature review in which I find out current information on my research question by combining the results of previous studies. To study this connection, it is important to understand the normal psychological development and its risk factors in adolescence as well as the characteristics associated with youth violence. Based on this thesis adolescents’ mental disorders have varying connection to violent behavior. Especially comorbidity of mental disorders, severity of the disorder, conduct disorders and substance use disorders were seen to have connection to violent behavior. However, most adolescents with mental disorders are never violent and not all adolescents who behave violently have a mental disorder. Mental disorders alone do not explain violence, violent behavior is usually associated with other common risk factors for youth violence. My thesis demonstrates, through recent scientific studies, that it would be important for every expert working with children or adolescents to have knowledge of mental disorders and violent behaviors and the connections between them. This may allow early identification of problems, which helps to prevent later violent behavior, among other negative consequences

Virkistyspäivä Jokivarren ryhmäkodin hoitohenkilökunnalle

Työhyvinvointiin liitetään työntekijän hyvinvointi, työyhteisön ilmapiiri, esimiestyö sekä johtaminen. Yhteiskunnan ja työyhteisöjen asettamat tavoitteet ja muutokset luovat suuria haasteita työntekijöille ja sen vuoksi on tärkeää saada tukea työhyvinvoinnin edistämiseen sekä toteuttamiseen. Hyvä ja toimiva työyhteisö mahdollistaa vanhustyössä luovuuden ja palkitsevuuden. Vaativa työ edellyttää hyvää ilmapiiriä, toimivaa yhteistyötä ja monipuolista osaamista työyhteisössä. Vanhustyö asettaa erinäisiä vaatimuksia hoitohenkilökunnalle. Työn pitkittynyt kuormittavuus voi heikentää yksilön työmotivaatiota mikä heijastuu työyhteisöön. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa hoitohenkilökunnalle työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä edistävä virkistysmistapahtuman. Opinnäytetyömme tavoitteena oli hoitohenkilökunnan rentoutuminen, virkistäytyminen ja voimaantuminen. Työhyvinvointia edistävän virkistyspäivän vaikuttavuudesta ja toimivuudesta saimme tietoa keräämällä palautteen hoitohenkilökunnalta kirjallisessa muodossa. Vastauksista voidaan huomata, että virkistyspäivä oli ollut työhyvinvointia lisäävä, virkistävä ja voimaannuttava kokemus. Hoitohenkilökunnan mukaan virkistymispäiviä saisi olla enemmän, sillä päivä oli ollut yksilöä, sekä työyhteisöä yhdentävä kokemus.Well-being at work is often associated with employee wellness, atmosphere in working environment, leadership and management. Changes and goals set by society and work community creates challenges for employees and because of this it is important to get support for implementing and boosting well-being at workplace. Good and active work community makes possible to work creatively in geriatrics and gives a gratifying feeling. Handling demanding job needs good atmosphere, active collaboration and versatility in working community. Geriatrics sets a number of demands to the nursing staff. The prolonged stress of work can impair work motivation of an individual which reflects in work community. As a thesis, we implemented a well-being and community conducive recreational day event to nursing staff. The goal of our thesis was to give relaxation, invigorate and empower the nursing staff. We got the information about work well-being advancing recreational day's effectiveness and functionality by collecting feedback from nursing staff in literary form. From the responses can be noticed that the recreational day has been a work well-being boosting, invigorating and empowering experience. According the nursing staff there should be more recreational days, because the day had a integrating experience for individual and working environment

Ekosysteemin johtamistyökalun kehittäminen käyttäjälähtöisemmäksi palvelumuotoilun menetelmin Case MORFEUS

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on murroksessa. Julkisella sektorilla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on suunnitteilla siirtyä kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Muutoksen tavoitteena on luoda yhtenäinen asiakaslähtöinen kokonaisuus, jossa kansalaisille tarjotaan nykyaikaista ja ajantasaista palvelua, tehokkaasti ja luotettavasti. Tekeillä olevat mittavat muutokset ovat moniulotteisia ja kokonaisuuden hahmottaminen haastavaa. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä helpottamaan uuden, laajemman ekosysteemin hallintaa tarvitaan hyviä työkaluja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia hyödyntää muotoiluajattelun ajatusmalleja ja palvelumuotoilun metodeja kehitettäessä johtamistyökalua ekosysteemin hallintaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla mylläävien uudistusten tuomien muutospaineiden keskellä. Tutkimuksessa tuotettu tieto on luovutettu kehittämisympäristönä toimivalle Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston yhteiselle MORFEUS-hankkeelle kehitystyön aineistoksi. Tutkimuksen kehitystyön kohteena on toimeksiantajahankkeessa kehitetty näkymäprototyyppi, johon on mahdollista liittää kaikki tieto, mitä sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkimiseksi ja tuottamiseksi tarvitaan. Sote-palveluita käyttävän asiakkaan sekä hänen kanssaan työskentelevän ammattilaisen osalta suunnittelutyö on edennyt prototyyppivaiheeseen, mutta tämän tutkimuksen kohde, eli sosiaali- ja terveysalan päättäjän käyttöön suunnattu näkymä on kesken. Tutkimusongelmaan, eli ”Millainen tietopohjainen työkalu tarvitaan ekosysteemin johtamiseksi suurten muutosten keskellä painivalla sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla?” on haettu vastauksia perehtymällä tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia vaatimuksia kehitteillä olevaa työkalua kohtaan herää, miten tietoa kerätään ja käyttäjäymmärrystä lisätään sekä miten asiakkaan arvo muodostuu. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tiedonkeruumenetelmänä on käytetty ns. tuplatimantti-mallia, jota on laajalti käytetty mm. palvelumuotoilun parissa. Malli perustuu iteraatiolle ja jatkuvalle kehittämiselle. Siinä konvergenssi- ja divergenssivaiheet seuraavat toisiaan ja palveluita kehitetään poikkitieteellisessä ympäristössä loppukäyttäjien kanssa läpi koko prosessin. Tietoa on kerätty mm. strukturoimattoman haastattelun, stimuloidun teemahaastattelun, fasilitoidun työpajan sekä toiminnallisen työpajan avulla. Työpajojen, haastattelun sekä alan kirjallisuuden perusteella on tehty kooste, joka antaa kehittämisympäristönä toimivalle MORFEUS-hankkeelle tietoa mahdollisten loppukäyttäjien toiveista, haaveista ja tarpeista - siitä mitä päättäjänäkymän suunnittelutyössä tulisi ottaa huomioon. Tutkimuksessa nousi erityisesti esille mm. tarve reaaliaikaisen tiedon saannille, asiakasymmärryksen kasvattamiselle sekä digitalisaation hyödyntämiselle mm. tuotekehityksessä ja sidosryhmätyöskentelyssä.The Finnish social and health care sector is in transition. In the public sector, plans have been made to move the responsibility for organizing social and health services from municipalities and joint municipal authorities to provinces. The aim of the change is to create a coherent, customer-oriented entity, offering citizens modern and up-to-date services efficiently and reliably. The massive changes that are underway are multi-dimensional and thus discerning the entity is challenging. Efficient tools are needed to strengthen competitiveness and facilitate the management of a new, wider ecosystem. This study examines the possibilities of utilizing methodologies and forms of service design in the development of a tool for the management of the ecosystem, especially amid the pressures brought about by the reforms in the social and health sectors. New information produced in this study has been provided to the joint MORFEUS project of Laurea University of Applied Sciences and Aalto University, to be used in the continuing development work. The research project focuses on a user interface prototype developed in the MORFEUS project. The interface can utilize all the information needed to acquire and produce social and health services. The user interface for the customer using the social and healthcare services has moved into prototyping phase. However, this study focuses on the interface for the social and healthcare provider and decision-maker, which is still being developed further. The study attempts to investigate what kind of an information-based tool is needed to guide the ecosystem in the midst of major changes in the social and health care sector. Answers to this question have been sought from several sources, starting from the research questions about the requirements of the tool under devel-opment, how data is collected, how user understanding is improved, and how customer value is generated. In this research and development work, the data collection method has been the ‘Double Diamond model’, which is a widely used model in service design. The model is based on iteration and continuous development. Convergence and divergence phases follow one another and services are developed in a cross-disciplinary environment co-operatively with end-users. Information is collected using unstructured interviews, stimulated theme interviews, facilitated workshops, and functional workshops. Based on workshops, interviews and literature, a report has been written to provide information about the wishes and needs of potential end-users for MORFEUS, guiding the design of the decision-maker user interface. In this context, the key findings in the study are the need to get real-time information, increase understanding about customers and utilizing digitalization in product development and stakeholder engagement

MÄÄRÄAIKAISESSA KUNTOUTUKSESSA OLEVAN TÄYSI-IKÄISEN AUTISMIKIRJON HENKILÖN SEKSUAALISUUS JA SEN TUKEMINEN

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa autismikirjon henkilön seksuaalisen tukemisen taso määräaikaisessa kuntoutuksessa ja se mitä kehittämistarpeita nousee esille. Tavoitteena oli selvittää, onko seksuaalisuuden tukemisen taso riittävää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden autismikuntoutusta järjestäväs-sä organisaatiossa. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli lisätä tietoutta autismikirjon henkilöiden seksuaalisuuden tukemisen tasosta sekä opinnäytetyön yhteis-työkumppani voi kehittää toimintaansa tuotetun tutkimustiedon avulla. Ammatillisen kasvun tavoitteena on oppia hyödyntämään näyttöön perustuvaa tutkittua tietoa sairaanhoitajan työssä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä eri-tyistä tukea tarvitsevien henkilöiden autismikuntoutusta järjestävän organisaa-tion kanssa. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin mixed methods research -lähestymistapaa (MMR). MMR mahdollistaa sellaisten tutkimusongelmien aset-tamisen, mihin laadullinen tai määrällinen ei yksinään riitä, paikkaamalla nii-den heikkouksia. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Internetissä olevaa Webropol-kyselyä, joka suunnattiin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden autismikuntoutusta järjestävässä organisaatiossa työskentelevien työsähköpostiin. Kysymyksiä oli 15, joista monivalintakysymyksiä 11 ja avoimia kysymyksiä 4. Vastanneita oli 70. Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että työntekijät kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta kohtaamaan autismikirjon henkilön seksuaalisuutta. Tuloksien pe-rusteella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tukea ja koulu-tusta kaikissa seksuaalisuuteen liittyvissä tilanteissa. Vastaajien mielestä sek-suaalisuuden tukemiseen ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Tulokset näytti-vät olevan yhteneviä tutkimuksessa ilmenneen koulutuksen puutteen kanssa. Asiasanat: autismikirjo, itsemääräämisoikeus, seksuaalikasvatus, seksuaalioi-keudet ja seksuaaliterveys