"Saanko enää lenkkeillä?" Liikuntasuositukset ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) sairastaneille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä liikuntasuositusopas, joka antaa tietoa ohimenevän aivoverenkiertohäiriön sairastaneille (TIA) heille soveltuvasta liikunnasta sekä tietoa liikunnan suotuisista vaikutuksista aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä TIA-potilaiden tietoa turvallisesta liikunnan harrastamisesta ja alentaa liikkumiseen mahdollisesti liittyviä pelkoja sekä motivoida liikunnan harrastamiseen. Yhteistyökumppanimme oli Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Opas tulee Tampereen yliopistollisen sairaalan osaston 10B käyttöön osaksi potilasneuvontaa. TIA-kohtaus on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, jonka oireet aiheutuvat verenkierron ja hapen saannin häiriintymisestä aivokudoksessa tai silmän verkkokalvolla. Oireet ovat samankaltaisia kuin aivoinfarktissa, mutta ne menevät nopeasti ohi – usein tunnin kuluessa. Lyhytkestoisetkin oireet ovat aivohalvauksen vaaran merkki ja siksi TIA-kohtauksen syy on selvitettävä ja hoidettava. TIA-potilaiden liikuntasuositukset eivät suuresti poikkea yleisistä terveysliikuntasuosituksista. Liikunnan tulee olla säännöllistä, päivittäistä sekä kohtuullisesti kuormittavaa. Normaaliin fyysisen tason rasitukseen voidaan palata asteittain. Opas onnistui hyvin ja toivottavasti se motivoi mahdollisimman useita TIA-potilaita harrastamaan liikuntaa. Jatkoehdotuksena esitämme TIA- potilaiden liikunnan harrastamisen seurantaa perusterveydenhuollossa.The purpose of this thesis was to provide transient ischemic attack (TIA) patients with an exercise recommendation guide. The guide gives information about suitable exercising regimen and it also offers information about the beneficial effects of exercise for cerebrovascular risk factors. The objective of this thesis was to increase TIA patients’ knowledge of how to exercise safely, as well as reduce possible fears related to exercising. Our partner was Pirkanmaa Hospital District. The guide will be used as a part of patient counselling material on ward 10B. TIA – Transient ischemic attack is caused by disturbance of blood flow and oxygen supply to the brain tissue or the retina of the eye. Symptoms are similar to those of cerebral infarction, but they pass quickly – often within an hour. Even short–term symptoms, however, carry a risk of stroke. Therefore the cause of transient ischemic attack must be identified and treated. The physical activity recommendations for TIA patients’ do not considerably differ from the general exercise recommendations. Exercise should be regular, daily and moderately strenuous. Patients can resume their usual level of physical exertion gradually. We hope that the guide will motivate a number TIA patients to do physical activities. Our suggestion is that TIA patients’ level of physical activity was sys-tematically monitored in primary health care

Psykoosin ehkäisyn mahdollisuudet

English summaryPeer reviewe

Pitkäaikaisen psykoosilääkityksen vaikutukset skitsofreniapotilaan aivojen rakenteeseen

English summaryPeer reviewe

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät ja taudinkulku Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Vertaisarvioitu.Kohortti- ja rekisteritutkimuksilla on merkittävä rooli mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden, ennusteen ja hoidon selvittämisessä. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (Kohortti 66) on tutkittu vuodesta 1990 alkaen mielenterveyshäiriöitä, erityisesti skitsofreniaa ja myös masennusta. Tulosten mukaan skitsofreniaa ennustavat useat varhaiset raskauteen, synnytykseen ja kehitykseen liittyvät tekijät. Skitsofreniaan liittyy muutoksia aivojen rakenteessa ja kognitiivisessa suorituskyvyssä sekä somaattisen terveyden ongelmia. Ennuste on usein epätyydyttävä. Masennuksen osalta on löydetty riskitekijöitä lapsuudesta aikuisuuteen sekä suurentunut somaattisen oheissairastavuuden riski. Kohortissa 66 on tutkittu myös muun muassa persoonallisuushäiriöitä, somatisaatio-oireita, alkoholinkäyttöä ja temperamenttipiirteitä. Tutkimustulokset ovat lisänneet tietoa psykiatristen häiriöiden riskitekijöistä, taudinkulusta ja hoidosta.Peer reviewe

Mielenterveyshäiriöiden riskitekijät ja taudinkulku Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Vertaisarvioitu.Kohortti- ja rekisteritutkimuksilla on merkittävä rooli mielenterveyshäiriöiden riskitekijöiden, ennusteen ja hoidon selvittämisessä. Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1966 (Kohortti 66) on tutkittu vuodesta 1990 alkaen mielenterveyshäiriöitä, erityisesti skitsofreniaa ja myös masennusta. Tulosten mukaan skitsofreniaa ennustavat useat varhaiset raskauteen, synnytykseen ja kehitykseen liittyvät tekijät. Skitsofreniaan liittyy muutoksia aivojen rakenteessa ja kognitiivisessa suorituskyvyssä sekä somaattisen terveyden ongelmia. Ennuste on usein epätyydyttävä. Masennuksen osalta on löydetty riskitekijöitä lapsuudesta aikuisuuteen sekä suurentunut somaattisen oheissairastavuuden riski. Kohortissa 66 on tutkittu myös muun muassa persoonallisuushäiriöitä, somatisaatio-oireita, alkoholinkäyttöä ja temperamenttipiirteitä. Tutkimustulokset ovat lisänneet tietoa psykiatristen häiriöiden riskitekijöistä, taudinkulusta ja hoidosta.Peer reviewe

Structural and functional alterations in the brain gray matter among first-degree relatives of schizophrenia patients : A multimodal meta-analysis of fMRI and VBM studies

Objective: We conducted a multimodal coordinate-based meta-analysis (CBMA) to investigate structural and functional brain alterations in first-degree relatives of schizophrenia patients (FRs). Methods: We conducted a systematic literature search from electronic databases to find studies that examined differences between FRs and healthy controls using whole-brain functional magnetic resonance imaging (fMRI) or voxel-based morphometry (VBM). A CBMA of 30 fMRI (754 FRs; 959 controls) and 11 VBM (885 FRs; 775 controls) datasets were conducted using the anisotropic effect-size version of signed differential mapping. Further, we conducted separate meta-analyses about functional alterations in different cognitive tasks: social cognition, executive functioning, working memory, and inhibitory control. Results: FRs showed higher fMRI activation in the right frontal gyrus during cognitive tasks than healthy controls. In VBM studies, there were no differences in gray matter density between FRs and healthy controls. Furthermore, multi-modal meta-analysis obtained no differences between FRs and healthy controls. By utilizing the BrainMap database, we showed that the brain region which showed functional alterations in FRs (i) overlapped only slightly with the brain regions that were affected in the meta-analysis of schizophrenia patients and (ii) correlated positively with the brain regions that exhibited increased activity during cognitive tasks in healthy individuals. Conclusions: Based on this meta-analysis, FRs may exhibit only minor functional alterations in the brain during cognitive tasks, and the alterations are much more restricted and only slightly overlapping with the regions that are affected in schizophrenia patients. The familial risk did not relate to structural alterations in the gray matter. (C) 2019 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Longitudinal regional brain volume loss in schizophrenia: Relationship to antipsychotic medication and change in social function.

BACKGROUND: Progressive brain volume loss in schizophrenia has been reported in previous studies but its cause and regional distribution remains unclear. We investigated progressive regional brain reductions in schizophrenia and correlations with potential mediators. METHOD: Participants were drawn from the Northern Finland Birth Cohort 1966. A total of 33 schizophrenia individuals and 71 controls were MRI scanned at baseline (mean age=34.7, SD=0.77) and at follow-up (mean age=43.4, SD=0.44). Regional brain change differences and associations with clinical mediators were examined using FSL voxelwise SIENA. RESULTS: Schizophrenia cases exhibited greater progressive brain reductions than controls, mainly in the frontal and temporal lobes. The degree of periventricular brain volume reductions were predicted by antipsychotic medication exposure at the fourth ventricular edge and by the number of days in hospital between the scans (a proxy measure of relapse duration) at the thalamic ventricular border. Decline in social and occupational functioning was associated with right supramarginal gyrus reduction. CONCLUSION: Our findings are consistent with the possibility that antipsychotic medication exposure and time spent in relapse partially explain progressive brain reductions in schizophrenia. However, residual confounding could also account for the findings and caution must be applied before drawing causal inferences from associations demonstrated in observational studies of modest size. Less progressive brain volume loss in schizophrenia may indicate better preserved social and occupational functions.Academy of Finland, Medical Research Council, Sigrid Jusélius Foundation and the Signe and Ane Gyllenberg Foundation, Finland, Stanley Foundation, Brain & Behavior Research Foundation. The work was partially completed within the University of Cambridge Behavioural and Clinical Neuroscience Institute, supported by a joint award from the Medical Research Council and Wellcome Trust.This is the final version of the article. It first appeared from Elsevier via http://dx.doi.org/10.1016/j.schres.2015.06.01

Long-term antipsychotic and benzodiazepine use. and brain volume changes in schizophrenia : The Northern Finland Birth Cohort 1966 study

High doses of antipsychotics have been associated with loss in cortical and total gray matter in schizophrenia. However, previous imaging studies have not taken benzodiazepine use into account, in spite of evidence suggesting adverse effects such as cognitive impairment and increased mortality. In this Northern Finland Birth Cohort 1966 study, 69 controls and 38 individuals with schizophrenia underwent brain MRI at the ages of 34 and 43 years. At baseline, the average illness duration was over 10 years. Brain structures were delineated using an automated volumetry system, volBrain, and medication data on cumulative antipsychotic and benzodiazepine doses were collected using medical records and interviews. We used linear regression with intracranial volume and sex as covariates; illness severity was also taken into account. Though both medication doses associated to volumetric changes in subcortical structures, after adjusting for each other and the average PANSS total score, higher scan-interval antipsychotic dose associated only to volume increase in lateral ventricles and higher benzodiazepine dose associated with volume decrease in the caudate nucleus. To our knowledge, there are no previous studies reporting associations between benzodiazepine dose and brain structural changes. Further studies should focus on how these observations correspond to cognition and functioning.Peer reviewe

Antipsychotic and benzodiazepine use and brain morphology in schizophrenia and affective psychoses - Systematic reviews and birth cohort study

The aim of this paper was to investigate differences in brain structure volumes between schizophrenia and affective psychoses, and whether cumulative lifetime antipsychotic or benzodiazepine doses relate to brain morphology in these groups. We conducted two systematic reviews on the topic and investigated 44 schizophrenia cases and 19 with affective psychoses from the Northern Finland Birth Cohort 1966. The association between lifetime antipsychotic and benzodiazepine dose and brain MRI scans at the age of 43 was investigated using linear regression. Intracranial volume, sex, illness severity, and antipsychotic/benzodiazepine doses were used as covariates. There were no differences between the groups in brain structure volumes. In schizophrenia, after adjusting for benzodiazepine dose and symptoms, a negative association between lifetime antipsychotic dose and the nucleus accumbens volume remained. In affective psychoses, higher lifetime benzodiazepine dose associated with larger volumes of total gray matter and hippocampal volume after controlling for antipsychotic use and symptoms. It seems that in addition to antipsychotics, the severity of symptoms and benzodiazepine dose are also associated with brain structure volumes. These results suggest, that benzodiazepine effects should also be investigated also independently and not only as a confounder.Peer reviewe

The association between antipsychotic and benzodiazepine use with brain morphology and its changes in schizophrenia

Abstract The association between antipsychotics and brain volume changes in schizophrenia is not clear. Previous imaging studies have not examined benzodiazepine use, though it has been linked to cognitive impairment. The aim of this thesis was to examine the association between long-term antipsychotic and benzodiazepine use and brain structures in schizophrenia. Based on a systematic review and meta-analysis of previous studies on long-term antipsychotic use and brain changes in schizophrenia, a higher antipsychotic exposure associated with parietal lobe decrease and basal ganglia increase. Previous data on the topic is very heterogenous and the overall number of studies is small (N=34). Most reported findings were non-significant. In the Northern Finland Birth Cohort 1966, 38 cases with schizophrenia spectrum disorder participated in the longitudinal study at the ages of 24 and 43. In the cross-sectional study, 44 cases with schizophrenia and 35 cases with affective psychoses participated at the age of 43. Structural brain MRI scans were acquired from all participants an data on antipsychotic and benzodiazepine dose was collected using medical records and interviews. Illness severity and antipsychotic/benzodiazepine dose were included as confounders in the analyses. Higher scan-interval antipsychotic dose associated to volume increase in lateral ventricles and higher benzodiazepine dose associated to volume decrease in the caudate nucleus during the 9-year follow-up. In the 43-year study, higher lifetime antipsychotic dose associated to smaller nucleus accumbens volume in schizophrenia. In comparison, higher lifetime benzodiazepine dose associated to larger volumes of total gray matter, cerebral gray matter, and thalamus in affective psychoses. In analyses without illness severity and other medication as confounders, there were several statistically significant associations. It seems that long-term antipsychotic use may associate to structural brain changes in schizophrenia and some associations may be confounded by symptoms and the use of benzodiazepines. These findings underline the importance of taking benzodiazepine use and other confounding factors into account when studying the effects of antipsychotics on the brain. Further studies should focus on how these findings relate to cognition and functioning.Tiivistelmä Psykoosilääkityksen yhteys skitsofreniassa tapahtuviin aivomuutoksiin on epäselvä. Aiemmat kuvantamistutkimukset eivät ole tutkineet bentsodiatsepiinien käyttöä, vaikka niiden käyttö on yhdistetty heikompaan kognititioon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaisen psykoosi- ja bentsodiatsepiinlääkityksen yhteyttä aivojen rakenteisiin skitsofreniassa. Systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin perusteella suurempi psykoosilääkeannos liittyi päälakilohkon tilavuuden pienenemiseen sekä tyvitumakkeiden koon kasvuun skitsofreniassa pitkäaikaisseurannoissa. Aikaisempi kirjallisuus on erittäin heterogeenistä ja tutkimusten kokonaismäärä on pieni (N=34). Suurin osa löydöksistä ei ollut tilastollisesti merkitseviä. Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 aineistossa 38 skitsofreniaspektrin psykoosia sairastavaa henkilöä osallistui pitkittäistutkimukseen 34 vuoden ja 43 vuoden iässä. Poikkileikkaustutkimuksessa 44 skitsofreniaa ja 24 mielialapsykoosia sairastavaa henkilöä osallistui tutkimukseen 43 vuoden iässä. Pään rakenteellinen magneettikuvaus tehtiin kaikille osallistujille. Tiedot psykoosilääkkeiden ja bentsodiatsepiinien annoksista kerättiin sairauskertomusmerkinnöistä ja haastatteluista. Taudin vakavuus ja psykoosilääkkeiden/bentosidatsepiinien annos huomioitiin sekoittavina tekijöinä. Korkeampi psykoosilääkeannos liittyi aivokammioiden koon kasvuun ja korkeampi bentsodiatsepiiniannos häntätumakkeen koon pienenemiseen 9 vuoden seurannassa. Poikkileikkaustutkimuksessa korkeampi elinaikainen psykoosilääkeannos liittyi pienempään makaavan tumakkeen tilavuuteen skitsofreniassa. Mielialapsykooseissa korkeampi elinaikainen bentsodiatsepiiniannos liittyi suurempaan koko aivojen harmaan aineen, isoaivojen harmaan aineen ja talamuksen tilavuuteen. Kun sekoittavia tekijöitä ei otettu huomioon, tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä löytyi useammilta aivoalueilta Tutkimuksen perusteella psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö saattaa liittyä aivojen rakenteellisiin muutoksiin skitsofreniassa. Bentsodiatsepiinien käyttö ja oireet voivat toimia sekoittavina tekijöinä. Löydökset korostavat sekoittavien tekijöiden huomioimisen tärkeyttä tutkittaessa psykoosilääkkeiden vaikutuksia aivoihin. Tulevaisuudessa tutkimusten tulisi selvittää, miten löydökset liittyvät kognitioon ja toimintakykyyn