Ryhmäytyminen leirillä liikunnan keinoin

Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen tutkimus ryhmäytymisestä leirillä. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen ja sen tarkoituksena on selvittää liikunnallisten leikkien toimivuutta ryhmäyttämisessä. Työssä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska työn aineisto on kerätty todellisissa ja luonnollisissa tilanteissa. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä on käytetty arviointitutkimusta, sillä työssä määritellään liikunnan merkitystä ryhmäytymiskeinona. Tutkimuksessa selvitetään, mikä on ollut liikuntaleikkien merkitys ryhmähengen muodostamisessa leirillä. Työn toiminnallinen osuus toteutettiin ja aineisto kerättiin viikonlopun kestäneellä leirillä. Tutkimusaineisto kerättiin muun muassa osallistuvaa havainnointia, leiripäiväkirjan pitoa ja palautelomakkeita käyttäen. Palautelomakkeisiin on vastannut 35 leiriläistä. Leirin toiminnallinen osuus koostui ryhmäytymistä edistävistä liikunnallisista leikeistä ja muusta yhteistoiminnasta. Tuloksista käy ilmi, että leiriläiset ovat kokeneet liikunnalliset leikit ryhmää yhdistäviksi ja ne ovat lisänneet leirin mielekkyyttä. Tuloksista voidaan nähdä, että liikunnalliset leikit ovat toimineet ilmapiiriä rentouttavasti. Työssä nousee esille ohjaajan tärkeys ryhmäytymisessä, sillä ohjaaja auttaa ryhmää eteenpäin ja ohjaa sitä yhtenäisemmäksi. Liikunnalliset leikit toimivat hyvin ryhmäytymiskeinona. Liikuntaleikkien merkitys ryhmähengen muodostamisessa on ollut merkittävä. Ne ovat yhdistäneet leiriläisiä, ja he ovat saaneet ryhmässä toimimisen kokemuksia, mikä on kasvattanut ryhmähenkeä.This bachelor's thesis is a functional study about grouping in a camp. Thesis is qualitative and its purpose is to find out the functionality of physical games in grouping. Qualitative research methods have been used, because the research material has been collected in authentic and natural situations. As a research method there has been used evaluation, because it defines the meaning of physical games in grouping. Thesis answers the question: what has been the meaning of physical games in forming of the group spirit in the camp. The functional part of the thesis and the research material has been gathered during one weekend in a camp. Research material has been gathered by using part taking observation and written feedback. 35 people in the camp gave written feedback. The functional part of the camp consisted of physical games and other group activities that helps grouping. It appears in the results that people in the camp has found that physical games helped uniting the group and that the games have increased the enjoyability of the camp. The results show that physical games have made the atmosphere more relaxed. The importance of the group leader has come up in this thesis because the group leader helps the group achieve their goal. Leader guides the group to become more coherent. As a conclusion, physical games work very well as a grouping method. Physical games have been very important factor in forming the group spirit. Games have connected the people in the camp and the people have been working together as a group which has lifted the group spirit

Sensing privacy : Extending consumer privacy research through a consumer culture theory approach

Although a wealth of consumer research literature has examined privacy, the majority of this research has been conducted from a micro-economic or psychological perspective. This has led to a rather narrow view of consumer privacy, which ignores the larger socio-cultural forces at play. This paper suggests a shift in research perspective by adopting a consumer culture theory approach. This allows an in-depth look into the micro, meso and macro levels of analysis to explore privacy as a subjective, lived experience but also as a representation of cultural meanings that are further shaped by marketplace actors. The paper synthesizes how privacy has been conceptualized within consumer theory and advances three necessary shifts in research focus: from (1) prediction to experience, (2) causality to systems and (3) outcome to process. Specific theories or focus areas are explored within these shifts, which are then utilized to build a future research agenda.Peer reviewe

Henkilöstömäärän ja henkilöstökulujen sopeuttamisen suunnitelmallisuus kuntaliitostilanteessa : Case Kouvola

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella kuntaliitostilanteen suomia mahdollisuuksia sopeuttaa kunnan henkilöstömäärää ja henkilöstökuluja ja sitä, kuinka suunnitelmallisesti Kouvolan kaupunki on pystynyt näitä mahdollisuuksia hyödyntämään. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui case-tutkimus, jossa käytettiin kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tiedonhankintatapoja. Aineistoa koottiin laajasti erilaisista lähteistä, ja sitä tulkittiin havainnoimalla ja vertaamalla käytäntöä teoriaan. Tutkimuksen viitekehys rakentui kuntaliitoksen, henkilöstösuunnittelun, luonnollisen poistuman ja yt-menettelyn määrittelystä. Työn kannalta merkittävinä käsitteinä nähtiin myös irtisanomissuoja, sillä kuntaliitoksissa sillä on ollut ratkaiseva vaikutus kuntien henkilöstösuunnitteluun. Case-tutkimuksen kohteena oli yksi kuntaliitos, Kouvola. Case Kouvolassa vietiin teoria käytännön tasolle ja tarkasteltiin Kouvolan kaupungin henkilöstöön liittyviä tavoitteita ja verrattiin kuntaliitoksen jälkeisiä muutoksia teoriaosiossa tutkittuihin näkökulmiin. Tutkimus osoittaa, että henkilöstösuunnittelu kuntasektorilla yleensä, ja kuntaliitostilanteessa erityisesti, on ongelmallista. Liitostilanne aiheuttaa kunnalle paineita henkilöstön vähentämiseksi monien päällekkäisyyksien vuoksi, mutta toisaalta irtisanomissuoja hidastaa henkilöstömäärän sopeutusta ja lisäksi byrokraattinen järjestelmä ja siihen mukautuneet asenteet vaikeuttavat helposti päätöksentekoa. Kunnan henkilöstöorganisaatio on laaja ja monitasoinen, joten sen yksinkertaistaminen vaatii tarkkoja suunnitelmia, ja sitä, että kaupungin virkajohto sekä luottamushenkilöt seisovat tavoitteiden takana. Esimerkiksi Kouvolan tapauksessa tavoitteeksi asetettu määrällinen vähennystavoite saavutettiin henkilöstön ikärakenteen vuoksi luonnollisen poistuman kautta jo irtisanomissuojan aikana ja pian sen jälkeen, joten lisävähennyksille ei nähty tarvetta. Luonnollisen poistuman takia vähentymiset kuitenkin tapahtuivat eri toimialoilta sattumanvaraisesti. Uusilla rekrytoinneilla on toki pystytty paikkaamaan liiallista vähenemistä, mutta mikäli johonkin yksikköön olisi jäänyt edelleen päällekkäistä työvoimaa, sen vähentämiseksi ei ole ryhdytty toimenpiteisiin. Huomioimatta ei kuitenkaan voi jättää sitä tosiseikkaa, että tulevaisuudessa kunta saattaa painiskella pikemminkin työvoimapulasta johtuvien ongelmien parissa.The objective of this thesis was to study what kind of means municipalities have to adjust their number of personnel and the amount of personnel expenses after a municipal merger. The work also studied how systematically the city of Kouvola has been able to take advantage of these means. The objective was reached by using qualitative and quantitative methods of a case study, such as observation and comparing practice to theory. The theoretical framework used qualitative methods to examine the concepts of municipal mergers, personnel planning, natural wastage and co-operation negotiations. Protection of the personnel against redundancies was also considered essential in this work, as it has played a significant role in municipalities’ personnel planning after municipal mergers. The object of this case study was the municipal merger of Kouvola City and its personnel planning. In Case Kouvola theory is put into practice, and Kouvola’s objectives concerning its personnel is analysed. In addition, the views of theoretical framework is compared with the changes that had taken place in Kouvola after the merger. This study shows that personnel planning is problematic in municipal sectors and even more so in a merger situation. The merger puts a lot of pressure on the municipality to deduct the number of its personnel due to overlaps caused by the merger, but the protection of personnel against redundancies hinders the adjustment of the amount of personnel. The bureaucratic system also complicates the decision-making. The municipal organization is complex and needs precise planning to simplify it. Of importance is also all administration departments, including city board, support the plans. For example in Kouvola, the personnel age structure helped the natural wastage, and there-fore the deduction of the personnel number that the city was aiming for was reached quite easily. Due to the natural wastage, the deduction was applied randomly amongst the different sectors. New recruitments could of course make up for the separate cases of excessive deduction, but no active measures have been taken concerning possible excess personnel in some of the sectors. However, the possibility of labour shortage in the near future cannot be ignored

Työterveyshuoltoon pätevöittävän moniammatillisen koulutuksen kehittäminen ja koulutuksen koetut vaikutukset

Arviointiraportissa kuvataan Työterveyslaitoksen järjestämää työterveyshuoltoon pätevöittävää moniammatillista koulutusta, koulutuksen kehittämistä ja koulutuksen koettuja vaikutuksia. Opiskelijat ja kouluttajat olivat valtaosin tyytyväisiä koulutukseen. Opiskelijat arvioivat, että heidän tietonsa ja taitonsa olivat kehittyneet koulutuksen aikana. Opiskelijat kuvasivat myös muutoksia toiminnassaan sekä muutosta edistäviä ja estäviä tekijöitä. Koulutusta kehitetään jatkuvasti ja aiempiin kehittämisehdotuksiin oli vastattu pääosin hyvin. Raportissa suositellaan linjakkaan opetuksen käsitteen systemaattista hyödyntämistä, kun koulutuksen sisältöjä, opetus- ja oppimismenetelmiä sekä oppimisen arviointia kehitetään edelleen ja pyritään vastaamaan entistä paremmin opiskelijoiden omiin tarpeisiin. Raportti on suunnattu erityisesti työterveyshuollon koulutusta toteuttaville ja kaikille koulutuksesta kiinnostuneille. Lisäksi työterveysyksiköiden kehittämisessä voidaan hyödyntää raportin kuvauksia työterveyshuollon henkilöstön arjesta ja toiminnan haasteista

Strateginen työkykyjohtaminen sotemuutoksessa : Kehittämishankkeen arviointia

Strateginen työkykyjohtaminen sote-muutoksessa-hankkeessa kehitettiin työkykyjohtamista valtakunnallisesti vuosina 2019–2021 yhteensä viidessä soteorganisaatiossa. Tavoitteena oli, että sote-organisaatiot omaksuvat työkykyjohtamisen osaksi strategista johtamista, mikä luo edellytykset, toimintatavat ja seurannan välineet henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi muutoksissa. Tarkoituksena oli tukea organisaatioita kokoamaan työkykyjohtamisen malleja ja hyviä käytäntöjä sekä uudistamaan jo olemassa olevia malleja, jotta ne vastaavat paremmin toimintaa uudessa ja muuttuvassa sote-toimintakentässä. Hankkeella pyrittiin myös tukemaan organisaatiota muutoksen johtamisessa. Hankkeen toiminta perustui osallistavaan, organisaation tarpeet huomioivaan yhteiskehittämiseen, palvelumuotoilun ideaa hyödyntäen. Kohdejoukkona olivat henkilöstön työkykyjohtamisesta vastaavat henkilöt, kuten johto, esihenkilöt, henkilöstöhallinnon- ja työterveyshuollon edustajat, työkykykoordinaattorit, työsuojelupäälliköt ja -valtuutetut sekä työntekijät. Kehittämistyö rakentui paikan päällä organisaatioissa ja verkkovälitteisesti toteutetuista kehittämispajoista ja sparrauksista, vertaisoppimispäivistä ja teemawebinaareista. Sote-organisaatiot tavoittelivat työkykyjohtamiseen strategisuutta ja suunnitelmallisuutta sekä toimialueiden/yksiköiden operatiiviseen työkykyjohtamiseen yhdenmukaisuutta. Osa organisaatioista halusi kehittää työterveysyhteistyötä. Tässä raportissa kuvaamme ja arvioimme kehittämistavoitteiden laadintaa ja saavuttamista, kehittämistyötä haastaneita ja edistäneitä tekijöitä, sekä hankeprosessin onnistumista. Arviointiaineistona on hyödynnetty soteorganisaatioissa toteutettuja haastatteluja, tilaisuuksista saatua palautetta, hankkeen vastuutoteuttajien omia arviointityöpajoja, keskusteluja ja muistiinpanoja sekä työkykyjohtamisen kyselyiden tuloksia. Arvioinnin perusteella suosittelemme hankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille 1) ilmiöön (tässä hankkeessa työkykyjohtamiseen ja sen kehittämiseen) liittyvän tutkitun tiedon hyödyntämistä sekä 2) hankkeen tavoitteiden asettamista mitattavaan muotoon hanketta suunniteltaessa. Hankkeen alussa on tärkeää 3) varmistaa kohdeorganisaation johdon sitoutuminen ja aktiivinen osallistuminen, 4) selvittää kohdeorganisaation tarpeet, asettaa niiden omat tavoitteet sekä toiminta tukemaan tavoitteisiin pääsyä, ja 5) määrittää toteuttajien roolit ja vastuut kohdeorganisaation sisällä sekä kohdeorganisaation ja hanketta toteuttavien asiantuntijoiden välillä. Kehitettyjen toimintamallien levittäminen organisaatioon tulisi suunnitella myös hankkeen jälkeisen ajan osalta. Kehittämishankkeisiin osallistuville kohdeorganisaatioille suosittelemme, että 1) johto selvittää ja varmistaa hankkeen edellyttämät resurssit ja sitoutuu hankkeen toteutukseen, 2) organisaatio suunnittelee, miten hanke integroidaan olemassa olevaan toimintaan ja järjestelmiin sekä muihin samanaikaisiin hankkeisiin, 3) henkilöstö osallistetaan hankkeen tarpeen ja tavoitteiden määrittelyyn ja toimenpiteiden suunnitteluun, 4) organisaatiossa varmistetaan, että hankkeen toteutuksessa ovat mukana oikeat kohderyhmät ja toivotut osallistujat, ja että 5) organisaatioissa panostetaan koko hankkeen ajan hankkeen tavoitteisiin, toimintaan ja tuloksiin liittyvään viestintään

Työkykyjohtamisen monitoimijaista kehittämistä : Työhyvinvointi-SIB -hankkeen arviointi

Työhyvinvointi-SIB oli ensimmäinen tulosperusteiseen rahoitussopimukseen (niin kutsuttu Social Impact Bond) perustuva hanke Suomessa ja ensimmäinen työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä vaikuttavuusinvestointihanke maailmanlaajuisesti. Hanke käynnistyi vuosien 2015–2017 aikana neljässä eri kokoisissa ja eri toimialoja edustavissa julkisissa organisaatioissa. Hanke päättyy viimeiseksi mukaan tulleessa organisaatiossa toukokuussa 2020. Organisaatioissa työskenteli yhteensä noin 1600 henkilöä. Kukin organisaatio sai kolmen vuoden ajan neljän eri palveluntuottajan toteuttamia palveluja, joilla pyrittiin erilaisin keinoin kehittämään työhyvinvointia. Palvelutuottajien toimesta organisaatioille tarjottiin valmis palveluvalikoima, jota resursoitiin organisaatiokohtaisesti. TyHy-SIB -hankkeen arvioinnilla pyrittiin saamaan tietoa uuden toimintamallin käytöstä työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla. Arviointiteemat olivat: 1) Organisaatiolle toteutettujen toimenpiteiden (intervention) välittömät vaikutukset, 2) organisaatioille kohdistuneiden työkyvyttömyyskustannusten muutokset, 3) organisaatioille räätälöityjen palvelumallien (intervention) toteutettavuus ja toteutus, ja 4) organisaatioiden käyttämien työhyvinvointikyselyjen soveltuvuus interventioilla tavoiteltujen muutosten havaitsemiseen. Arviointimallina käytettiin kompleksisten, monitoimijaisten kokeilujen arviointiin kehitettyä prosessiarvioinnin mallia ja sovellettiin kehittävän arvioinnin otetta. Arvioinnissa koottiin moninäkökulmainen aineisto, joka koostui toimintaan osallistuneiden osapuolten haastatteluista, organisaatioissa toteutetuista kehittämispajoista, palveluntuottajien täyttämästä sähköisestä päiväkirjasta, organisaatioiden henkilöstölle suunnatusta kyselystä sekä organisaatiokohtaisista henkilöstö- ja sairauspoissaolorekistereistä. Laadullisen aineiston analyysissa hyödynnettiin interventioiden suunnittelun ja arvioinnin työkalua. Määrällisen aineiston analyysi tuotettiin deskriptiivisenä kuvauksena sairauspoissaolojen kehittymisestä organisaatioittain. TyHy-SIB -hankkeen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Tulosperusteisen investoinnin arvioinnin mittariksi oli valittu sairauspoissaolojen vähentyminen 2,1 päivällä seurantajaksojen aikana. Mittarin valinta siirsi hankkeen fokuksen työhyvinvoinnin kehittämisestä sairauspoissaolojen vähentämiseen, ja vaikutti täten hankkeen toteutukseen. Sairauspoissaolot vaihtelivat paljon kaikissa organisaatioissa hankkeen aikana. Vaikutukset sairauspoissaoloihin jäivät tässä hankkeessa vaatimattomiksi, ja osallistuvien organisaatioiden tulosperusteiset maksut jäivät vähäisiksi. Hankkeen osapuolet kuvasivat useita työhyvinvointia tukevia vaikutuksia, ja organisaatioiden johdon ja esimiesten kokemukset hankkeesta olivat myönteisiä. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet olivat odotettua vähäisemmät. Erityisesti työkykyjohtamisen kehittämisessä oli päästy kaikissa organisaatioissa eteenpäin. Lisäksi koettiin, että organisaatio oli saanut hankkeesta enemmän hyötyä kuin mitä ne olivat siihen taloudellisesti panostaneet. Tässä arvioinnissa saatua tietoa voidaan hyödyntää muiden tulosperusteisten rahoitussopimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeiden arviointiasetelmissa tulisi määritellä mitä, miten ja missä vaiheessa kannattaa arvioida sekä millaista joustavuutta arvioinnin aikana tarvitaan. Kokosimme arvioinnin tulosten perusteella suosituksia vastaavanlaisten hankkeiden eri osapuolille. Suosittelemme panostamista kohderyhmien tarpeista lähtevään toimintaan, mittareiden valintaan, yhteistoimintaan sekä hankeprosessin jatkuvaan seurantaan ja arviointiin

Kokemus käyttöön työyhteisössä : Lähiesimies ja työura ikääntyvässä työelämässä -tutkimushankkeen loppuraportti

Esittelemme raportissa esihenkilöille suunnatun ”Kokemus käyttöön työyhteisössä” -ryhmävalmennuksen ja sen vaikutustulokset. Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa esihenkilöiden osaamista ikäjohtamisessa. Valmennus painotti erityisesti esihenkilöiden kykyä kohdata ja tukea vanhempia työntekijöitä. Tutkimme verkossa toteutetun valmennuksen vaikutuksia satunnaistetussa kenttäkokeessa (RCT) kymmenen suomalaisen työpaikan esihenkilöiden ja heidän työntekijöidensä keskuudessa. Kuvaamme raportissa, miten valmennus vaikutti esihenkilöiden valmistautuneisuuteen ikäjohtamisessa ja heidän ikäasenteisiinsa sekä esihenkilöiden ja työntekijöiden työhyvinvointiinja työmotivaatioon. Valmennus kehitettiin ja toteutettiin tutkimushankkeessa ”Lähiesimies ja työura ikääntyvässä työelämässä”. Valmennukseen liittyvät oppaat ovat suomalaisten työpaikkojen käytettävissä

Using Intervention Mapping to develop an occupational advice intervention to aid return to work following hip and knee replacement in the United Kingdom

Background There are increasing numbers of total hip replacements (THR) and total knee replacements (TKR) being performed in patients of working age. Providing patients undergoing TKR and THR with return to work advice might facilitate return to work. The aim of this paper is to report on the process used to systematically develop an occupational advice intervention to be delivered in hospital for those undergoing arthroplasty. Methods The six-step Intervention Mapping (IM) approach to development, implementation and evaluation of a theory and evidence-based interventions was followed. This paper reports on the development of the intervention covered by steps 1 to 4 of the IM process. Steps 1-3 gathered data on current practice and barriers to change using a mixed methods approach (cohort study of patients undergoing THR or TKR, stakeholder interviews, survey of practice, evidence synthesis) and provided a theoretical framework for intervention development. Step 4 used information from steps 1-3 in combination with a Delphi consensus process to develop the intervention and the associated tools and materials to facilitate its delivery. Results The final intervention identified included a number of core principles including: early patient identification; delivery of key information to patients and their employers; assessment and support by a member of the orthopaedic team; procedures for escalation based on patient need; mechanisms to support communication; and training and support for the clinical teams delivering care. A total of 13 patient and 20 staff performance objectives as delivery requirements, supported by a range of tools, roles and training resources. The intervention addressed outcomes based at the individual and interpersonal levels of the ecological model. Conclusions Following the IM approach resulted in a structured and justified occupational intervention for delivery in secondary care for patients undergoing total hip and knee replacement. The feasibility of the intervention will subsequently be tested alongside further investigation to establish its effectiveness and cost-effectiveness. Key Words Intervention Mapping Return to Work Occupational advice Arthroplasty Hip Kne