Rypsin tuholaisia torjutaan Suomessa maltillisesti

Tuoreen vertailun mukaan Suomessa esiintyy vähiten rypsin ongelmatuholaisia ja täällä tehdään vähiten torjuntaruiskutuksia muihin EU-maihin nähden. Päätös tuholaistorjuntaan ryhtymisestä syntyy Suomessa toisaalta kaikkein keveimmin perustein, ja suomalaiset viljelijät ovat muita useammin tutkijoiden kanssa eri mieltä siitä, mitkä ekologiset seikat vaikuttavat tuhoeläinkantojen suuruuteen.vo

Scientific integrity, trust in science, and independence of research

Peer reviewe

Occurrence and dynamics of Nosema meligethi (Microsporida) in populations of Meligethes aeneus (Coleoptera, Nitidulidae) in Finland

A total of 221 samples of the beetle Meligethes aeneus Fabricius were collected from southern and central Finland in 1989-90, and 10 152 beetles were individually examined to determine the occurrence of the microsporidian disease Nosema meligethi Issi & Raditsheva. The dynamics of this disease was followed at seven sites throughout the season, and its ecological aspects were studied at one locality, Hartola. The level of N. meligethi infection steadily increased in M. aeneus populations during the season, with horizontal transmission appearing to take place in flowerheads, where the beetles aggregate to feed. Infected beetles migrated to overwintering sites earlier than did healthy beetles, and just prior to overwintering, infected beetles were lighter in weight than healthy ones. This fact may drastically affect the overwintering survival of infected beetles

Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974

Keskisuomalainen pellonvaraustila ei ominaisuuksiltaan paljoa poikkea alueen muista maatiloista. Koko valtakuntaa ajatellen erot maan eri osien välillä nimenomaan peltojen koossa ja sijainnissa ovat kuitenkin niin suuret, että kovin laajoihin yleistyksiin ei tämänkään tutkimuksen pohjalta voida mennä. Tutkimusalueella pakettipeltopalstat ovat enimmäkseen suhteellisen pienialaisia, avo-ojin varustettuja ja nurmen jälkeen paketoituja. Palstat sijaitsevat yleensä erillään muista pelloista, ja ne näkyvät useimmiten korkeintaan yhteen asumukseen. Yleiselle maantielle niistä näkyy hieman alle puolet ja vesialueelle vajaa kolmannes. Valtaosalla tiloista asutaan vakituisesti, ja ainakin osan vuotta asuttuna niistä on 91.7 %. Pellonvarauslain suomia peltojen käyttömahdollisuuksia on alueella käytetty hyväksi vähän, vain palstojen metsittäminen ja kotitarveperunan ja -juureksien viljely olivat jokseenkin yleisiä käyttötapoja. Noin puolella palstoista oli ollut jonkinlaista käyttöä kesällä 1974. Metsitys oli useimmiten kohdistunut pienimpiin ja syrjäisimpiin palstoihin, mikä onkin hyvin pellonvarauslain hengen mukaista. Muu käyttö kohdistui lähinnä tiloille, joilla oli muutakin toimintaa, ja palstoille, jotka sijaitsivat edullisesti. Niinpä laiduntaminen kohdistui usein palstoihin, joille oli kylvetty nurmi ja joita muutenkin hoidettiin, ja kotitarveviljely puolestaan asuttujen tilojen lähellä päärakennusta sijainneisiin palstoihin. Suurinta osaa pakettipelloista ei hoidettu mitenkään vuonna 1974. Yleisin hoitomenetelmä oli niitto — lähes kolmannes palstoista niitettiin. Pieni osa niistä kynnettiin, ja joitakin palstoja kulotettiin tai käsiteltiin torjunta-aineilla. Noin viidesosalle palstoista oli kylvetty nurmi paketointiaikana. Hoitotoimenpiteet, varsinkin niitto, ajoittuivat kuitenkin yleensä huonosti rikkakasvien leviämistä ajatellen. Hoito keskittyi lähinnä suurikokoisille, näkyvillä paikoilla sijainneille palstoille, mikä myös hyvin vastaa toimenpiteistä annettuja (minimi) ohjeita

Mitä tapahtuu, jos pölyttäjät katoavat?

English summaryPeer reviewe

Merenkulun päästökaupan vaikutukset merenkulun kustannuksiin ja Suomen kilpailukykyyn

Euroopan komissio aikoo ehdottaa päästökauppaa keinoksi vähentää merenkulun hiilidioksidipäästöjä Euroopassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan merenkulun päästökaupan vaikutuksia merenkulun kustannuksiin, Suomen logistisiin kustannuksiin ja Suomen kilpailukykyyn. Vaikutukset mallinnettiin yleisentasapainon mallilla ja lähtötiedot päästöistä pohjautuivat MERIMA-mallilla arvioituihin Suomen kauppamerenkulun päästömäärätietoihin sekä virkatyönä laadittuun arvioon päästökaupan välittömistä kustannuksista. Päästökaupan vaikutuksia arvioitiin neljällä eri skenaariolla. Vaikutukset mallinnettiin vuosittain vuoteen 2040 asti. Merenkulun päästökaupan vaikutus kansantuotteeseen syntyy sekä tuonnin kallistumisesta, että viennin hintakilpailukyvyn heikkenemisestä ja viennin supistumisesta perusskenaarioon nähden. Kaikissa skenaarioissa alkutuotannon ja materiaali-intensiivisen jalostuksen toimialojen, samoin kuin kaupan ja kuljetusten arvonlisä laskee. Työvoimaintensiivisen teollisuuden, kuten elektroniikkateollisuus ja palvelut, arvonlisä kasvaa. Vaikutus vientiin on useimmilla toimialoilla sitä suurempi, mitä laajempaa päästökauppa on. Materiaali-intensiivisten toimialojen, kuten metsäteollisuus, metallien valmistus ja öljynjalostus vienti laskee enemmän meriliikenteen päästökaupan laajemmassa toteutusvaihtoehdossa

Polttoaineen hinnannousun yritysvaikutukset

Suomen tulee nykyisen EU-lainsäädännön mukaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään taakanjakosektorilla 39 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Kansallisella tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään taakanjakosektorille kuuluvan kotimaan liikenteen päästöjä vähintään 50 % vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna. EU:n yhteistä päästötavoitetta tiukennettiin vuoden 2020 lopulla 40 %:sta 55 %:iin, ja Euroopan komissio esittää heinäkuussa 2021 esitetyssä paketissa Suomelle 50% päästövähennystavoitetta taakanjakosektorilla. Toukokuussa 2021 valmistui liikenne- ja viestintäministeriön (jäljempänä LVM) johdolla valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätös Fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Päätöksessä osoitetaan keinot kotimaan tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 2005 tasoon) sekä päästöjen poistamiseksi vuoteen 2045 mennessä. Tiekartan valmistelun tueksi on aiemmin tutkittu tieliikenteen polttoaineiden mahdollisen hinnannousun vaikutuksia kotitalouksiin sekä dieselin verotuen mahdollisen poistamisen kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää tieliikenteen polttoaineiden mahdollisen hinnannousun vaikutuksia Suomessa eri toimialoilla toimivien yritysten kustannuksiin ja kustannuskilpailukykyyn

EU:n 55-valmiuspaketin tieliikenteen ehdotusten kustannusvaikutukset

Selvityksessä arvioitiin, miten Euroopan komission 55-valmiuspaketin sisältämät ehdotukset tieliikenteen päästökaupasta sekä polttoaineiden valmisteverojen muutoksista vaikuttaisivat Suomessa tieliikenteen polttonesteiden kuluttajahintoihin ja polttomoottorikäyttöisten autojen käyttökustannuksiin vuonna 2030. Arvioinnit tehtiin hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinnoilla 50, 100 ja 150 euroa. Bensiinin ja dieselin verotasojen ehdotettu yhtenäistäminen energiasisältöä kohden arvioitiin kahdella eri tavalla, pienentämällä bensiinin valmisteveroa ja suurentamalla dieselin valmisteveroa sekä yhtenäistämällä bensiinin ja dieselin verotasot bensiinin nykyiselle verotasolle. Päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen nostaa bensiinin sekoitehintaa 16–47 s/l ja dieselin sekoitehintaa 11–34 s/l riippuen päästöoikeuden hinnasta. Päästökaupan ja valmisteverojen muutokset yhdessä vaikuttavat bensiinin sekoitehintaan 0–31 s/l ja dieselin sekoitehintaan 14–37 s/l. Tieliikenteen päästökauppa lisäisi henkilöauton vuotuisia käyttökustannuksia keskimäärin 113–338 e, pakettiautoilla 133–398 e, linja-autoilla 1 855–5 564 e, kuorma-autoilla ilman perävaunua 314–942 e ja perävaunullisilla kuorma-autoilla 3 643–10 928 e

Suomen mineraaliklusterin kilpailukyky- ja vaikuttavuustutkimus

Mineraaliklusteri pitää sisällään kaivostoiminta ja louhinta toimialat (pois lukien turvetuotanto), metallien jalostus sekä kaivos- louhinta- ja rakennuskoneiden valmistus toimialat. Kaivostoiminta ja louhinta ovat alkutuotantoa, metallien jalostus on matalan jalostusasteen tuotantoa ja kaivos- ja louhintakoneiden valmistus korkean jalostusasteen toimintaa. Toimialoista metallien jalostus määrittää suuren kokonsa vuoksi koko mineraaliklusterin kehitystä. Suomen mineraaliklusterin kokonaistuotos on kerrannaisvaikutuksineen noin 22,1 miljardia euroa, mistä suorien vaikutusten osuus on noin 12,2 miljardia euroa. Klusteri työllistää kerrannaisvaikutuksineen 87 400 henkilötyövuotta, josta suoraan noin 24 600 henkilötyövuotta. Alueelliset vaikutukset ovat merkittäviä Lapin, Kainuun ja Satakunnan maakunnissa. Näissä kokonaistuotoksen osuus koko maakunnan kokonaistuotoksesta vaihtelee 21 - 60 % ja työllisyys 11 - 33 %. Mineraaliklusterin tuotos on vahvasti riippuvainen globaaleista trendeistä ja hintakehityksestä, jolloin klusterin kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti kolme tekijää: 1) Välituotekäyttö, 2) maksettavat palkat ja 3) verot sekä veroluonteiset maksut. Kansainvälisen vertailun perusteella jalostusasteen nostamisessa onkin suurin todennettava potentiaali Suomessa. Edistääkseen jalostusasteen nousua, on tärkeää mahdollistaa sitä tukeva lainsäädännöllinen ja taloudellinen ohjaus sekä teknisen tiedon ja automaation hyödyntäminen. Vaikuttavuusarvioissa mineraalistrategia ja toimenpideohjelma ei ole täysin vastannut odotuksiin. Positiivisista seurauksista nousi kuitenkin esille tyytyväisyys siihen, että on ylipäätään mietitty konkreettisesti mihin mineraalialla pyritään ja konkreettisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä