Vuosijuhlat verkostomaisen identiteetin ja yhteisöllisyyden rakentajana : Case: Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Opinnäytetyöni tilaaja on Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Humanistinen ammattikorkeakoulu on perustettu vuonna 1998 ja opiskelijakunta vuonna 2000. Opiskelijakunnan keskeinen haaste on sen verkostomainen rakenne, kun kampukset ja opiskelijat ovat ympäri Suomen neljällä eri paikkakunnalla (Jyväskylä, Kuopio, Turku, Helsinki). HUMAKOn useiden tapahtumien joukkoon ei ole kuulunut aikaisemmin kaikkien opiskelijoiden yhteiset, ylelliset vuosijuhlat. Tutkin haastavan verkostomaisuuden yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentamista vuosijuhlien kautta. Olennaisessa osassa on jäsenten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Tutkimuskysymykseni opinnäytetyössäni on: ”Miten vuosijuhlien kautta voidaan vaikuttaa verkosto-opiskelijakunnan yhteisöllisyyteen ja identiteettiin? Opinnäytetyöni konkreettisena tavoitteena on muotoilla HUMAKOlle vuosijuhlakonsepti, joka vahvistaa opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja HUMAKOn identiteettiä verkos-toammattikorkeakoulun opiskelijakuntana. Opinnäytetyön tuotos tulee koostumaan niiden vuosijuhlan keskeisten elementtien listauksesta, joiden avulla em. tavoitteeseen pääsyä voidaan edistää. Tavoitteena on, että tämä muistilistan tavoin toimiva listaus toimii rakenteena, jonka avulla opiskelijakunnan vuosijuhla on jatkossa helppo tuottaa ja jonka avulla sille muodostuu omannäköinen, HUMAKOn arvoja, identiteettiä ja ominaispiirteitä heijastava perinne. Tapahtuman muotoilussa otetaan myös huomioon, että tuleva vuosijuhla on osa korkeakoulumaailmaan liittyvää pitkää perinnettä, joten se tulee olla tunnistettavissa myös sellaiseksi.The subscriber of my thesis was student union of HUMAK University of Applied Sciences. HUMAK University of Applied Sciences was founded 1998 and the student union in 2000. Student unions main challenge is that HUMAK campuses and students are located in four different campus areas (Jyväskylä, Kuopio, Turku, Helsinki). Although HUMAKO has organized many events, a joint sophisticated anniversary hasn´t been one of them. I studied HUMAKOs challenging network, communality and identity with the help of anniversary. The key part is to identify members need and to respond them. The main question in my thesis was: "Does anniversary affect in networklike student unions communality and identity and can these aspects be built through anniversary. The goal for my thesis is to create an anniversary concept for HUMAKO which makes community and HUMAKOs identity stronger as a network student council. My thesis consists the main elements which help to achieve this. Hopefully this checklist is the main structure that helps the future student councils to remake new anniversaries and make it a tradition that reflects the values, identity and qualities that HUMAKO poses. Also, we need to take into account that anniversary is part of long tradition in academic world and we need to identify it as such

Community-acquired pneumonia in adult patients with special reference to rapid methods for etiological diagnosis

Aikuispotilaan kotisyntyisen keuhkokuumeen etiologinen diagnostiikka mikrobiologisilla pikamenetelmillä Tausta. Keuhkokuume on vakava sairaus, johon sairastuu Suomessa vuosittain n. 60 000 aikuista. Huolimatta siitä, että taudin hoito on kehittynyt, siihen liittyy yhä merkittävä, 6-15%:n kuolleisuus. Alahengitystieinfektion aiheuttajamikrobien tunnistaminen on myös edelleen haasteellista. Tavoitteet. Tämän työn tavoitteena oli tutkia Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettujen aikuispotilaiden keuhkokuumeen etiologiaa sekä selvittää uusien mikrobiologisten pikamenetelmi¬en hyödyllisyyttä taudinaiheuttajan toteamisessa. Aineisto. Osatöiden I ja III aineisto koostui 384 Turun yliopistollisen keskussairaalaan infektio-osastolla hoidetusta keuhkokuumepotilaasta. Osatyössä I tutkittiin keuhkokuumeen aiheuttaja¬mikrobeja käyttämällä perinteisten menetelmien lisäksi antigeeniosoitukseen ja PCR-tekniikkaan perustuvia pikamenetelmiä. Osatyö II käsitti 231 potilaasta koostuvan alaryhmän, jossa tutkittiin potilaiden nielun limanäytteestä rinovirusten ja enterovirusten esiintyvyyttä. Osatyössä III potilailta tutkittiin plasman C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuus ensimmäisten viiden sairaalahoitopäi¬vän aikana. Laajoja tilastotieteellisiä analyysejä käyttämällä selvitettiin CRP:n käyttökelpoisuutta sairauden vaikeusasteen arvioinnissa ja komplikaatioiden kehittymisen ennustamisessa. Osatyössä IV 68 keuhkokuumepotilaan sairaalaan tulovaiheessa otetuista näytteistä määritettiin neutrofiilien pintareseptorien ekspressio. Osatyössä V analysoitiin sisätautien vuodeosastoilla vuosina 1996-2000 keuhkokuumepotilaille tehtyjen keuhkohuuhtelunäytteiden laboratoriotutkimustulokset. Tulokset. Keuhkokuumeen aiheuttaja löytyi 209 potilaalta, aiheuttajamikrobeja löydettiin kaikkiaan 230. Näistä aiheuttajista 135 (58.7%) löydettiin antigeenin osoituksella tai PCR-menetelmillä. Suu¬rin osa, 95 (70.4%), todettiin pelkästään kyseisillä pikamenetelmillä. Respiratorinen virus todettiin antigeeniosoituksella 11.1% keuhkokuumepotilaalla. Eniten respiratorisia viruksia löytyi vakavaa keuhkokuumetta sairastavilta potilailta (20.3%). 231 keuhkokuumepotilaan alaryhmässä todettiin PCR-menetelmällä picornavirus 19 (8.2%) potilaalla. Respiratorinen virus löytyi tässä potilasryh¬mässä kaiken kaikkiaan 47 (20%) potilaalta. Näistä 17:llä (36%) löytyi samanaikaisesti bakteerin aiheuttama infektio. CRP-tasot olivat sairaalaan tulovaiheessa merkitsevästi korkeammat vakavaa keuhkokuumetta (PSI-luokat III-V) sairastavilla potilailla kuin lievää keuhkokuumetta (PSI-luokat I-II) sairastavilla potilailla (p <0.001). Yli 100 mg/l oleva CRP-taso neljän päivän kuluttua sairaa¬laan tulosta ennusti keuhkokuumeen komplikaatiota tai huonoa hoitovastetta. Neutrofiilien komple¬menttireseptorin ekspressio oli pneumokokin aiheuttamaa keuhkokuumetta sairastavilla merkitse¬västi korkeampi kuin influenssan aiheuttamaa keuhkokuumetta sairastavilla. BAL-näytteistä vain yhdessä 71:stä (1.3%) todettiin diagnostinen bakteerikasvu kvantitatiivisessa viljelyssä. Uusilla menetelmilläkin keuhkokuumeen aiheuttaja löytyi vain 9.8% BAL-näytteistä. Päätelmät. Uusilla antigeeniosoitus- ja PCR-menetelmillä keuhkokuumeen etiologia voidaan saada selvitettyä nopeasti. Lisäksi näitä menetelmiä käyttämällä taudin aiheuttajamikrobi löytyi huomattavasti suuremmalta osalta potilaista kuin pelkästään tavanomaisia menetelmiä käyttämällä. Pikamenetelmien hyödyllisyys vaihteli taudin vaikeusasteen mukaan. Respiratorinen virus löytyi huomattavan usein keuhkokuumetta sairastavilta potilailta, ja näiden potilaiden taudinkuva oli usein vaikea. Tulovaiheen korkeaa CRP-tasoa voidaan käyttää lisäkeinona arvioitaessa keuhkokuumeen vaikeutta. CRP on erityisen hyödyllinen arvioitaessa hoitovastetta ja riskiä komplikaatioiden ke¬hittymiseen. Neutrofiilien komplementtireseptorin ekspression tutkiminen näyttää lupaavalta pi¬kamenetelmältä erottamaan bakteerien ja virusten aiheuttamat taudit toisistaan. Antimikrobihoitoa saavilla potilailla BAL-tutkimuksen löydökset olivat vähäiset ja vaikuttivat hoitoon vain harvoin.Background. Community-acquired pneumonia (CAP) is a serious cause of morbidity. It affects 60 000 adults per year in Finland. Despite advances in the management of CAP, mortality ranges from 6% to 15%. Identifying the cause of a lower respiratory tract infection remains a challenge. Aims. The aim was to investigate the etiology of CAP in adult patients treated at the Turku University Hospital, Finland. The purpose was to evaluate the therapeutic implications of various rapid diagnostic techniques. Methods. In Studies I and III there were 384 consecutive adult patients admitted between December 1999 and December 2004 for CAP in the Department of Infectious Diseases, Turku University Hospital. In Study I, PCR and antigen detection techniques were used to identify pathogens in addition to standard microbiological methods. Study II included a subset of 231 patients who had their throat swab specimens examined also for the presence of rhinoviruses and enteroviruses. In Study III, plasma C-reactive protein (CRP) concentrations were measured during the first five days of hospitalization in 384 adult patients with CAP. The data were evaluated using comprehensive statistical analyses to assess the value of CRP in estimating the severity and complications of CAP. In Study IV, leukocyte receptor expression was examined on admission from 68 patients with CAP. In Study V, the results of 71 bronchoalveolar lavage (BAL) samples of patients treated for CAP in the Department of Medicine from 1996 throughout 2000 were retrospectively analyzed to assess the value of BAL in the etiological diagnosis of the disease. Results. 230 microbial agents in 209 patients were identified, with 135 (58.7%) identified by antigen detection or PCR tests. Of these 135 microbial agents, 95 (70.4%) were identified only by these rapid methods. Respiratory viral antigen detection was positive in 11.1% with the highest diagnostic yield (20.3%) in patients with severe pneumonia. In the subset of 231 patients, the total proportion of viruses causing CAP was 20%. Among the 47 patients with viruses, a concomitant bacterial infection was detected in 17 (36%) patients. Of the 231 patients, 19 (8.2%) were positive for respiratory picornaviruses by RT-PCR. Significantly higher CRP values on admission were detected in Pneumonia Severity Index class III-V compared to class I-II (p 100 mg/l on day 4 after admission was suggestive of treatment failure or development of complications. The mean expression of complement receptor (CR1) on neutrophils was significantly higher in patients with pneumococcal pneumonia than influenza A pneumonia. Among the 71 BAL samples, only one (1.3%) quantitative bacterial culture was diagnostic for CAP. New diagnostic methods provided the etiological diagnosis infrequently, increasing the total diagnostic yield for CAP to 9.8% in BAL samples. Conclusions. Besides yielding the etiological diagnosis rapidly, new methods add to the total diagnostic yield in CAP. The diagnostic yield of rapid methods differs by severity of CAP. Respiratory viruses are frequently detected among patients with CAP. Patients with virus-associated CAP are often severely ill. CRP may be used as an additional tool to assess disease severity in patients with CAP. In particular, CRP is valuable as a predictor of the development of complications during the treatment of CAP. The determination of the expression of CR1 may be of value as an additional rapid tool differentiating between bacterial or viral CAP. The value of BAL in patients with CAP on antibiotics was very small, and its therapeutic implications were minimal.Siirretty Doriast

Social Aspects of Water Scarcity and Drought

Water scarcity and droughts are socio-environmental hazards that affect the lives of millions of people every year. This chapter examines the multi-faceted dimensions of these phenomena and their implications to human societies. Various aspects will be considered, including the relation with climate change, economic and socio-political dimensions, under the main focus of development studies. The introductory section discusses water scarcity and drought in the light of the international development goals and global environmental change. The second part will provide some popular definitions of concepts and measures, i.e., water scarcity/stress indicators and management strategies, water poverty and drought. The third part will consider relevant social-environmental concepts that are discussed in literature such as vulnerability, resilience, and adaptation. The fourth part will present case studies especially from Europe, Africa and the Middle East, to illustrate the relevance of human (including socio-cultural-political) structures shaping adaptation to drought. In this line, water scarcity and drought will be studied: 1) as a normal condition in some areas of the world (e.g., in the Saharan and Sahelian belts of Africa), where populations have established resilient socio-ecological systems; 2) in terms of climate change and progressive deterioration of the environment to which communities have either been able to adapt to (e.g., in southern Europe), or have been forced to experience crises, poverty and migrations (e.g., in Sudan, Morocco, Kenya); and 3) in terms of conflicts and residential segregation that makes water inaccessible to certain groups (e.g., in the West Bank). Finally, this chapter will conclude with some international conventions and regulations, like the UNFCCC and the European guidelines for drought risk management, addressing social problems related to drought.Peer reviewe

Political ecology of asymmetric ecological knowledges : diverging views on the eucalyptus-water nexus in the Taita Hills, Kenya

Environmental resource management policies worldwide have long insisted on the need to involve local communities and their diverse ecological knowledges in management planning and decision-making. In SubSaharan post-colonial countries, however, formal resource management is still largely dominated by bureaucratic governance regimes that date back to colonial power structures and that rely mainly on professional or formal knowledge. In this study, we use a political ecology approach to analyze disputes over eucalyptus plantations in the Taita Hills, Kenya. The approach recognizes the plurality of socially constructed and powerladen perceptions of environmental resources. We found that local people regard eucalyptus plantations not only as a threat to local water resources but they also highlight historical injustices and the loss of control over, and cultural relationships to their land. Bureaucratic resource management institutions, however, support the planting of eucalyptus to meet national demands for commercial forestry. Management officials also plead a lack of "valid" evidence for the negative impacts of eucalyptus on local water resources, diverting attention away from the formal environmental governance system which has unequal sharing of benefits, unclear policies, and internal incoherence. Recognition of historically rooted asymmetries of knowledge and power provides a step towards social transformation, ending a long-standing reproduction of subalternity, and promoting environmental justice and pluralism in decision-making. Keywords: bureaucratic knowledge; environmental justice; eucalyptus; Kenya; knowledge asymmetries; local ecological knowledge; political ecology; resource managementPeer reviewe

Laser scanning applications in fluvial studies

Peer reviewe

Local ecological knowledge in deteriorating water catchments : Reconsidering environmental histories and inclusive governance in the Taita Hills, Kenya

In many developing countries, formal natural resource management is still largely based on top-down approaches that rely on professional ecological knowledge and bureaucratic procedures. Despite general support for community participation in the context of decentralised governance, perspectives of local people are often neglected in management planning and decision-making. At the same time, local people are considered responsible for environmental degradation, while historical political, economic and other structural changes, which have led to unsustainable land and water uses, are overlooked. This dissertation focuses on examining the challenges and possibilities of enhancing community participation and the role of local ecological knowledge in environmental management through a case study from the Taita Hills, Kenya. Political ecology provides the overall framework for the study and both theoretical and ethical guidance are drawn from postcolonial and decolonial thinking. The dissertation consists of one review and four case study articles that are tied together by a “pathway” towards decolonizing environmental governance and building of symmetric dialogues between local people and state authorities. The material for the case studies was largely collected through a multi-method participatory mapping process in 2013-2014. The process is methodologically important because it highlights the significance of the historical perspective for understanding socio-environmental problems and respects local ways of knowing and thus provides the possibility to move towards decolonizing knowledge production. This study shows how the causes of increasing vulnerability and decreasing resilience to water scarcity and droughts can be traced back to changes in land use policies, the impacts of the neoliberalization of environmental governance, and ultimately, the subalternization of local people and their ecological knowledges. Furthermore, the dissertation locates the roots of the asymmetric environmental dialogues between local people and management authorities to the diverging framings of the environmental problems. Prioritization of the state’s economic interests in local environmental negotiations, instead of local perspectives and historical injustices, reproduces the coloniality of power. To overcome this vicious circle, societal learning and transformation are needed.Monissa kehittyvissä maissa luonnonvarojen hallinta perustuu suurelta osin virkamiestietoon ja byrokraattisiin toimintamalleihin. Vaikka vallitseva uusliberaalin ympäristöhallinnan lähestymistapa onkin edistänyt paikallisyhteisöjen osallistamista, jätetään paikalliset näkökulmat usein huomiotta suunnittelussa ja päätöksenteossa. Paikallisten ihmisten nähdään kuitenkin usein olevan vastuussa ympäristön tilan heikkenemisestä, koska he eivät resurssipulan vuoksi pysty aina noudattamaan kaikkia ympäristösäädöksiä ja hallinnallisia käytäntöjä. Tämä tarkastelutapa ei kuitenkaan huomioi historiallisia poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia tekijöitä, jotka ovat johtaneet kestämättömään maa- ja vesivarojen käyttöön ja, joita tarkastelemalla, voitaisiin vastuita arvioida uudelleen. Tämä väitöskirja tarkastelee mahdollisuuksia ja haasteita, jotka liittyvät paikallisyhteisöjen osallistamiseen ja paikallistiedon tuomiseen ympäristövarojen hallinnan prosesseihin Kenian Taitavuorille sijoittuvan tapaustutkimuksen kautta. Poliittinen ekologia tarjoaa tutkimukselle teoreettisen viitekehyksen, jonka ohessa teoreettista ja eettistä opastusta on etsitty jälkikoloniaalisesta ja dekoloniaalisesta ajattelusta. Väitöskirja perustuu neljään tutkimusartikkeliin, jotka on sidottu toisiinsa ”polulla”, joka tarjoaa aineksia ympäristöhallinnon valta-asetelmien purkamiseen ja eri toimijoiden välisen symmetrisen vuoropuhelun rakentamiseen. Tapaustutkimus-aineisto kerättiin pääosin useita laadullisia menetelmiä yhdistävän osallistavan kartoitusprosessin avulla vuosina 2013-2014. Tutkimus osoittaa kuinka paikallisyhteisön haavoittuvuuden kasvun ja heikentyvän resilienssin sekä niiden aiheuttamien vesiongelmien juuret ulottuvat muutoksiin maankäyttöpolitiikoissa, ympäristöhallinnan uusliberalisaatioon sekä paikallisten ihmisten ekologisen tiedon alisteiseen asemaan Taitavuorilla. Lisäksi tulokset osoittavat kuinka epäsymmetrinen vuoropuhelu kytkeytyy paikallisten ihmisten ja hallintoviranomaisten erilaisiin tapoihin ymmärtää ympäristöongelmien lähtökohdat. Valtiontasolla muotoiltujen taloudellisten tavoitteiden asettaminen etusijalle paikallisympäristöä koskevassa päätöksenteossa johtaa kulttuuristen näkökulmien ja epäoikeudenmukaisen resurssienjaon kysymysten sivuuttamiseen sekä uusintaa koloniaalista valtasuhdetta. Tämän muuttaminen vaatii yhteiskunnallista oppimista ja siirtymistä kohti tasa-arvoisempaa, eri toimijaryhmät tunnistavaa vuoropuhelua

The Consequences of Tax Reforms

JEL Classification: H20, H24, H25, H31, H32In this paper, I examine the effects of tax reforms for an economy in a welfare state. I do this by a macroeconomic model, which includes not only households, firms and a government but also a monopoly labour union. The households are of two types, workers and entrepreneurs. The workers are employed by the firms, which are owned by the entrepreneurs. This paper shows that decreasing labour taxation and increasing consumption taxation would have a number of positive effects. These include increased aggregate utility as well as increased consumption of the workers combined with increased profits of the entrepreneurs. Also the employment rate would improve. Decreasing profit taxation and increasing consumption taxation would also have positive effects, but only for the entrepreneurs