Vihjepeli osana yhteisöllistä pelikokemusta. Juhana-herttuan Aikakapseli 2007-2008-projektin loppuraportti

Juhana-herttuan Aikakapseli on Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen digitaalisen kulttuurin oppiaineen oppilastyönä toteuttama vihjepeli. Peli on suunniteltu ja tehty tilaustyönä Porin kaupungin 450-vuotisjuhlavuotta (2008) varten. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää pelin suunnitteluprosessia ja sen käytännön toteutusta sekä luoda katsaus itse pelaamiseen, niin ylläpitäjien kuin pelaajienkin näkökulmasta. Aikakapseli-vihjepelin lisäksi johdantoluvussa esitellään lyhyesti digitaalisen kulttuurin näkökulmaa pelaamiseen, oppiaineen aiempia aihepiiriin liittyviä projekteja sekä muita juhlavuonna käynnissä olleita, hieman vastaavantyyppisiä hankkeita. Päähuomio tekstissä kiinnittyy erityisesti käyttäjäkokemuksiin. Suoranaisia tutkimuskysymyksiä ei esitetä tekstin raportinomaisen luonteen vuoksi, mutta aineistoa on lähestytty seuraavia kysymyksiä silmällä pitäen: - Miten peli suunniteltiin ja toteutettiin käytännössä? - Millaisia käyttäjäkokemuksia pelin pelaamiseen liittyi? - Miten satunnais-, hyöty- ja yhteisöpelaamisen käsitteet liittyivät peliin ja ilmenivät sen aikana? Loppuluvussa näitä kysymyksiä tarkastellaan erityisesti pelin lähtökohtien, sille asetettujen tavoitteiden, toiveiden ja tulevaisuuden suunnitelmien suhteen. Raportin laaja (tutkimus)aineisto koostuu muun muassa lehtileikkeistä,erilaisista tiedotteista, kyselyvastauksista, verkkosivujen tilastotiedoista, sadoista sähköpostiviesteistä sekä kurssin aikana tuotetusta materiaalista. Varsinaisen analysoinnin – eli käyttäjäkokemusten selvittämisen – kannalta hedelmällisimmiksi lähderyhmiksi voisi nostaa loppuvuodesta 2008 verkossa toteutetun pelaajakyselyn vastaukset, pelin verkkoalustan palauteviestit ja sähköpostiviestit. Väljänä metodisena viitekehyksenä tässä raportissa toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jolla käytännössä tarkoitetaan lähdedokumenttien systemaattista ja objektiivista arviointia.Siirretty Doriast

Mediavirran liiketoimintamahdollisuudet

Siirretty Doriast

Sosiaalisen median tutkimuskenttä 2001–2011

Siirretty Doriast

Korkeimman oikeuden presidentit vallankäyttäjinä 1975-2019

Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden toimintaa johtaa sen presidentti. Korkeinta oikeutta koskeva tutkimus on kohdistunut pääosin sen antamiin ennakkopäätöksiin, sen valtiosääntöoikeudelliseen asemaan tai sen historiaan. Korkeimman oikeuden presidenteistä ei puolestaan ole tutkimusta juurikaan tehty, vaikka heillä on asemansa puolesta huomattavasti valtaa ja he kuuluvat yhteiskunnan ehdottomaan eliittiin. Korkeimman oikeuden presidenttien valtaa ja vallankäyttöä voi lähestyä kolmesta näkökulmasta: tuomiovallan käyttö, hallinnollisen vallan käyttö ja muu vallankäyttö. Näistä kiinnostavinta on muu vallankäyttö, sillä se ei ole samalla tavalla lakisidonnaista kuin kaksi muuta vallankäytön muotoa, ja se voi ilmetä lukemattomin eri tavoin. Tutkielman tarkoituksena onkin kuvata sekä korkeimman oikeuden presidentin asemaa vallankäyttäjänä että siinä tapahtunutta muutosta, ja tämän pohjalta vastata kysymykseen, miksi muutos on tapahtunut. Tutkielmassa käytettävästä lähdeaineistosta valtaosan muodostaa kunkin presidentin valtakunnallisessa mediassa antamat haastattelut, kommentit, mielipiteet tai muut henkilökohtaiset lausumat. Koska oikeuskirjallisuudessa korkeimman oikeuden presidenttien vallankäyttö on jäänyt pitkälti satunnaisten kommenttien varaan, on oikeuskirjallisuuden pääasiallinen tehtävä tarjota muulle aineistolle sekä historiallinen että oikeudellinen konteksti. Aineistoa lähestytään kontekstuaalisen oikeushistorian menetelmin. Korkeimman oikeuden presidenteistä ja heidän toiminnastaan on pyritty antamaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuvaus, jonka avulla on ollut mahdollista muodostaa kokonaiskuva valta-asemassa tapahtuneesta muutoksesta. Tämän jälkeen tehtyjä havaintoja on pohdittu myös suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin, jotta on ollut mahdollista vastata edellä esitettyyn miksi-kysymykseen. Tutkielmassa päädytään lopulta jopa yllättävään lopputulemaan, sillä korkeimman oikeuden presidentin asema vallankäyttäjänä näyttää heikentyneen siitäkin huolimatta, että tuomioistuinten valta on kiistattomasti saman ajanjakson aikana kasvanut. Tämä johtuu ensisijaisesti median vallan kasvusta ja sen huomattavan kriittiseksi muuttuneesta suhtautumisesta tuomioistuimiin. Median vallan kasvun taustalla on puolestaan teknologinen kehitys, ja sen syvälle yhteiskunnan jokaiseen kolkkaan ulottamat seurannaisvaikutukset. Tutkielma avaa hedelmällisen maaperän jatkotutkimukselle. Ensinnäkin tutkielma osoitti sen, että korkeimman oikeuden presidenteistä tulisi olla saatavilla asianmukaiset biografiat, jotka pohjautuvat haastatteluille, sillä vain näin on mahdollista muodostaa kattava kuva kokonaisuudesta. Tämä tarkoittaisi luonnollisesti sitä, että tutkimus tulisi tehdä heidän elinaikanaan. Myös valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta asiaa lähestyvä tutkija voi saada tutkielmasta uusia näkökulmia, erityisesti oikeuden politisoitumiseen liittyen. Aineisto kaipaisi myös oikeusvertailevaa lähestymistä, samoin kuin tuomioistuintutkimuksen lähtökohdista tehtävää tutkimusta

Bimodal grain-size scaling of thermal transport in polycrystalline graphene from large-scale molecular dynamics simulations

Grain boundaries in graphene are inherent in wafer-scale samples prepared by chemical vapor deposition. They can strongly influence the mechanical properties and electronic and heat transport in graphene. In this work, we employ extensive molecular dynamics simulations to study thermal transport in large suspended polycrystalline graphene samples. Samples of different controlled grain sizes are prepared by a recently developed efficient multiscale approach based on the phase field crystal model. In contrast to previous works, our results show that the scaling of the thermal conductivity with the grain size implies bimodal behaviour with two effective Kapitza lengths. The scaling is dominated by the out-of-plane (flexural) phonons with a Kapitza length that is an order of magnitude larger than that of the in-plane phonons. We also show that in order to get quantitative agreement with the most recent experiments, quantum corrections need to be applied to both the Kapitza conductance of grain boundaries and the thermal conductivity of pristine graphene and the corresponding Kapitza lengths must be renormalized accordingly.Comment: Accepted to Nano Lett.; Numerical samples and computer codes availabl

Bimodal grain-size scaling of thermal transport in polycrystalline graphene from large-scale molecular dynamics simulations

Grain boundaries in graphene are inherent in wafer-scale samples prepared by chemical vapor deposition. They can strongly influence the mechanical properties and electronic and heat transport in graphene. In this work, we employ extensive molecular dynamics simulations to study thermal transport in large suspended polycrystalline graphene samples. Samples of different controlled grain sizes are prepared by a recently developed efficient multiscale approach based on the phase field crystal model. In contrast to previous works, our results show that the scaling of the thermal conductivity with the grain size implies bimodal behaviour with two effective Kapitza lengths. The scaling is dominated by the out-of-plane (flexural) phonons with a Kapitza length that is an order of magnitude larger than that of the in-plane phonons. We also show that in order to get quantitative agreement with the most recent experiments, quantum corrections need to be applied to both the Kapitza conductance of grain boundaries and the thermal conductivity of pristine graphene and the corresponding Kapitza lengths must be renormalized accordingly.Comment: Accepted to Nano Lett.; Numerical samples and computer codes availabl

Highly controllable ambient atmosphere spray deposition of water dispersible poly(benzimidazobenzophenanthroline) films

Thin films of water dispersible poly(ethylene oxide) (PEO) functionalized poly(benzimidazobenzophenanthroline) (BBL) polymers have been prepared by a pulse spray technique on a spinning substrate in ambient atmosphere. The deposition method is advantageous for generating ultra-thin films of nanometer thicknesses. A single spray pulse was found in a reproducible manner to generate a layer of ca. 2 nm thickness. The PEO-chain length in the BBL functionalization had an essential influence on the building mechanism of the films. The polymers functionalized by short PEO chains induced the formation of very smooth films while longer PEO chains induced rough films and notable nanostructuration. The BBL-PEO film deposited using spray pulse deposition was found to be electro- and photoactive. The electron transfer processes observed are slightly different from earlier reported results for similar polymers, which is probably due to the very thin film. The films exhibited photocurrent generation when transformed into conducting form.Peer reviewe

Työmatkatapaturmien vähentäminen kelivaroitusmallia kehittämällä

Työmatkatapaturmia tapahtuu kävellen talvisin huomattavasti enemmän kuin kesäisin, ja yksittäiset liukkaimmat päivät näkyvät selvinä piikkeinä kuvaajissa, joissa on esitetty päivittäiset liukastumisten kokonaismäärät. Liukastumisonnettomuudet aiheuttavat vuosittain merkittävät taloudelliset kustannukset sairaanhoidon ja sairauspoissaolojen takia. Projektin tavoitteena oli vähentää talvisin ulkona tapahtuvia liukastumisonnettomuuksia informoimalla työnsä puolesta ulkona liikkuvia tulevasta liukkaasta kelistä, jolloin he voisivat varautua liukkauteen esimerkiksi pitävillä kengillä, liukuesteillä tai varaamalla enemmän aikaa matkaan. Kun kerrotaan liukastumistapaturmista ja niiden ehkäisystä, se saa työyhteisön toivottavasti suhtautumaan liukastumistapaturmien riskeihin entistä vakavammin. Projektissa olivat mukana Ilmatieteen laitos, Työterveyslaitos (TTL) ja Posti (entiseltä nimeltään Itella). Vaisalalta ostettiin kaksi DSC111-mittaria projektin käyttöön ja niillä tutkittiin, kuinka hyvin laite määrittää kevyenliikenteen väylien liukkautta. Ilmatieteen laitos kehitti kelivaroitusmallia ja liukastumisvaroituksia loppukäyttäjille. Työterveyslaitos teki liukkaustutkimuksia kehittämällään liukkausmittarilla. Postin työntekijöitä toimi liukkausvaroituspalvelun testikäyttäjinä, ja he tekivät myös omia havaintoja liukkaista paikoista ja päivistä. Projekti kesti vuodesta 2013 vuoteen 2016 kattaen kolme täyttä talvijaksoa. Tavoitteena oli päästä testaamaan Ilmatieteen laitoksen kelivaroitusmallia ja varoituspalvelua useamman talvikauden aikana erilaisten talvikelien vallitessa

ARGUMENTOINTIA PAINOTTAVA LUONNONTIETEEN KOULUOPETUS – KATSAUS TAVOITTEISIIN

Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa.Tässä artikkelissa tarkastellaan argumentointia painottavan luonnontieteen kouluopetuksen tavoitteita kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tarkasteluun valittiin 14 luonnontieteen kouluopetuksen kansainvälistä tutkimusartikkelia, joissa esiintyvät kuvaukset argumentoinnin tavoitteista luokiteltiin niissä esiintyvien teemojen perusteella. Tavoitekuvauksista erottui kolme pääteemaa: koulussa opetettavien luonnontieteiden autenttisuuden lisääminen, oppilaiden ajattelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen tukeminen sekä sisältötiedon osaamisen ja luonnontieteellisen sivistyksen syventäminen. Autenttisen kuvan välittäminen luonnontieteistä oppilaille näyttäytyi edellytyksenä muiden oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Tavoitteiden tunnistaminen edesauttaa argumentoinnin painottamista suomalaisessa luonnontieteen opetuksessa