”Tällaista ihminen tarvii, jos ei se oo erakkotyyppi” : Ikäihmisten kokemuksia matalan kynnyksen ryhmätoiminnasta

Suomessa yli 65-vuotiaiden ihmisten osuuden koko väestöstä on ennustettu kasvavan 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, joten ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Julkisten palvelujen ohella myös järjestöt ja muut kolmannen sektorin toimijat työskentelevät ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Erilaiset ryhmätoiminnot ovat yksi järjestöjen tekemän työn muodoista, joita ei kuitenkaan ole tutkittu kovin paljon. Etenkin toimintaan osallistuvien ihmisten omista kokemuksista ja ajatuksista on olennaista saada enemmän tietoa, jotta vastaavaa toimintaa voidaan kehittää ja toteuttaa entistä paremmin myös jatkossa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, millaisia syitä ikäihmisillä on ollut osallistua matalan kynnyksen ryhmätoimintaan, ja mitä he kokevat siitä itse saavansa. Lisäksi tarkastellaan, minkälaisia ajatuksia heillä on yksinäisyydestä, jonka vähentäminen on usein yksi vastaavanlaisen toiminnan tavoitteista. Tutkielman aineistona on 11 yksilöhaastattelua, jotka tehtiin haastattelemalla ryhmätoimintaan viikoittain osallistuvia 71–87- vuotiaita ihmisiä kahdessa eri kaupungissa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jota varten suunniteltiin kolme teemaa sisältävä teemahaastattelurunko. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen temaattisen analyysin avulla. Ryhmätoiminta osoittautui tärkeäksi osaksi kaikkien haastateltavien elämää. Tärkeimpänä asiana siinä pidettiin muiden ihmisten tapaamista ja mahdollisuutta keskustella heidän kanssaan ajankohtaisista asioista. Lisäksi läheisellä sijainnilla sekä toiminnan maksuttomuudella ja vapaamuotoisuudella oli suuri merkitys siihen osallistuville. Olennaista oli myös, että toiminta on ohjattua ja monipuolista. Ryhmätoiminta koettiin viikkorytmin ylläpitäjänä ja odotettavana asiana, ja monille se oli syy poistua kotoa ja paikka mihin mennä. Suurin osa haastateltavista ei pitänyt itseään yksinäisenä, mutta muutama kertoi joskus hetkittäin kokeneensa sitä. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa pidettiin sopivana ja suositeltiin sellaiselle, joka tuntee itsensä yksinäiseksi. Matalan kynnyksen ryhmätoiminnan kaltaisten, kaikille avoimien kohtaamispaikkojen, olemassaolo on tärkeää ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin ja myös kotona asumisen tukemiseksi. Sieltä saadaan vertaistukea sekä ohjeita ja neuvontaa, jotka tuovat turvallisuuden tunnetta etenkin yksin asuvien elämään. Tällaisten paikkojen olisi hyvä sijaita lähellä ikäihmisten kotia. Lähellä kotia kokoontuva ryhmä antaa siihen osallistuvalle mahdollisuuden kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön, ja muihin ryhmäläisiin muodostuu henkilökohtaisempi suhde, kun heihin saattaa törmätä myös ryhmän tapaamisten ulkopuolella. Matalan kynnyksen ryhmätoiminta tarjoaa etenkin omassa kodissaan asuville ikääntyville ihmisille helposti lähestyttävän paikan, jossa tavata muita ihmisiä ja lisätä omaa koettua hyvinvointia

Sähköautokuljetusten kuljetusmääräoptimointi

Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia yritys x:n sähköautokuljetuksia ja sen perusteella laatia tapoja, joilla ajoneuvojen kapasiteetin käyttöastetta saataisiin nostettua. Aihe syntyi yrityksen kiirellisestä tarpeesta saada kuljetukset sijoittumaan tasaisemmin viikolle. Tavoitteena oli näitä keinoja toteuttamalla tehostaa kuljetuskapasiteetin käyttöä. Lisäksi tutkittiin olisiko jakelualueen laajentaminen mahdollista. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena konstruktiivista tutkimusstrategiaa hyödyntäen, jolloin ongelmaan pyritään hakemaan ratkaisua aineistoon perehtymällä. Näkökulmaa aiheeseen toi yritykseltä saatu lisämateriaali ja tutkimusongelman pohjalta kootut lisäkysymykset. Teoreettisessä viitekehyksessä käsitellään logistiikkaa, kuljetuksia ja niiden suunnittelemista ja optimointia. Optimointia pyrittiin hyödyntämään ratkaisuja haettaessa. Tuloksia käsiteltiin sähköautotoimitusten optimoinnin, jakelualueen jaon ja sen laajentamisen kannalta. Tuloksissa tuli esille, että jakelualuetta voidaan lähteä laajentamaan tiettyihin postinumeroihin ja keskusta-alue omana alueenaan toisi sähköauton parhaita puolia vahvasti esille. Lisäksi perusteltiin reittisuunnittelun tarpeellisuutta yritys x:n toimipisteelle ja pohdittiin ratkaisevaa kilpailutekijää, joka muodostui toimitusnopeuden ja hinnan perusteella

"Jos näkisin oikean kummituksen, purisin sitä!" : lasten pelot ja pelkojen käsittely

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tutkia millaisia pelkoja 5–7-vuotiailla lapsilla esiintyy sekä pohtia keinoja, joita päiväkodin henkilökunta voisi hyödyntää käsitellessään lasten pelkoja. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme lasten haastatteluja. Haastattelut toteutimme Saksalan päiväkodissa, joka on opinnäytetyömme toimeksiantaja. Haastatteluiden ohella lapset piirsivät kuvia peloistaan, ja näitä käytimme elävöittämässä työtämme. Kirjallisuudesta sekä Internetistä saadun teoriatiedon lisäksi hyödynsimme opinnäytetyössämme kolmea aiheesta aiemmin tehtyä tutkimusta. Haastatteluihin osallistui kahdeksantoista lasta. Lapset toivat haastatteluissa esille 37 erilaista pelkoa aiheuttavaa tekijää. Luokittelimme nämä pelot kahdeksaan pääryhmään. Pelkojen pääryhmät kohdistuivat pimeään, eläimiin, kuvitteellisiin olentoihin, painajaisuniin, televisio-ohjelmiin ja peleihin, kuolemaan, läheisiin ihmisiin sekä kouluun. Haastatteluihin osallistuneista lapsista kolmetoista nimesi yhden tai useamman pelkojen hallintakeinon. Erilaisia hallintakeinoja lapset nimesivät yhteensä kahdeksan. Keinoja olivat vanhemmille kertominen, valojen päälle laittaminen, vanhempien luokse meneminen, karkin syöminen, television katseleminen, huoneessa pysyminen, peiton alle meneminen sekä pelottavasta tilanteesta pois lähteminen. Tutkimuksemme tuloksista kerätään aineisto, joka esitellään Saksalan päiväkodin henkilökunnalle. Aineiston avulla he saavat keinoja lasten pelkojen käsittelyyn sekä puheeksi ottamiseen. Työstämme on hyötyä kaikille lasten kanssa työskenteleville ja asiasta kiinnostuneilleThe goal of our thesis was to study what kind of fears do children from ages five to seven have. Our thesis also ponders different means that the day care staff can use when dealing with children’s fears. We collected material by interviewing the kids. These interviews were carried out in Saksala’s day care, which is also the client of our thesis. The children also drew pictures of their fears and those drawings were used as a way to liven up our work. We collected information from different literature pieces and the internet. In addition we studied three existing researches from the subject. The number of participants in our interview was 18 kids. The children mentioned 37 different fear causing factors. We categorized these factors into eight division that are darkness, nightmares, losing the people you love, death, imaginary fears, TV-programs, games, animals and fears associated with school and close people. The most common fear causing factor was definitely darkness, which was mentioned by 13 kids. The next common factors were animals, nightmares and imaginary creatures. Each of these was mentioned by six kids. After these came TV-programmes and games. Five children named these to be a fear causing factor. Fears associated with death, close people or school were mentioned by two kids from each group. From the eighteen kids that participated to the interview, thirteen named one or more ways to control the fear. They named altogether eight different means of controlling the fear. The most common one was telling one’s parents, seven kids named this. After this came putting the lights on and relying on one’s parents. These were both mentioned by four kids. The rest of the fear controlling ways were mentioned just once. These were eating candy, watching television, staying in one’s room, leaving the scary situation and going under the blanket. We plan to go and present our thesis to the Saksala’s day care staff and offer them different ways to deal with children’s fears and bringing it up with the children themselves. Our work brings help to all people working with kids and people who are interested in the matter

Ikääntyneen yksinäisyys : Toiminnalliset koulutustilaisuudet yksityisen kotihoidon asiakkaille

Ikääntyneen yksinäisyys on tänä päivänä ja tulevaisuudessa puhuttava aihe ja se tulee lisäämään terveydenhuollon painetta. Yksinäisyys altistaa sairauksille ja aiheuttaa yhteiskunnalle kustannuksia. Kotihoidon asiakkaiden yksinäisyys tulee lisääntymään muuttuvan hoitostrategian vuoksi, kun ihmisiä hoidetaan pidempään kotona. Opinnäytetyön tarkoituksena oli ikääntyneen terveyden edistäminen. Tavoitteena oli lisätä ikääntyneen tietoa yksinäisyydestä, sekä sen ehkäisystä. Opinnäytetyön tehtävänä oli järjestää toiminnalliset koulutustilaisuudet yksityisen kotihoidon asiakkaille. Opinnäytetyö sisältää tietoa yksinäisyyteen vaikuttavista tekijöistä, toimintakyvystä, yksinäisyyden vaikutuksista fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, sekä siitä, kuinka yksinäisyyttä voidaan ehkäistä. Opinnäytetyössä on avattu myös kotihoidon roolia yksinäisyyden ehkäisyssä. Palautteen perusteella ikääntyneet kokivat saaneensa lisää tietoa yksinäisyydestä ja sen ehkäisystä, sekä kokivat, että toiminnalliset koulutukset nostattivat heidän mielialaansa. Jatkokehitysideana työtämme voidaan hyödyntää ikääntyneiden hoitotyössä, sekä voitaisiin tutkia, kuinka virkistystoiminta vaikuttaa ikääntyneiden hyvinvointiin.Loneliness in older people is a topic that needs to be discussed today, and in the future, since it increases pressure on health care services. Loneliness exposes us to illnesses and adds to the costs of the society. Loneliness in home care clients will increase due to the changing home care strategy as people are cared for longer at home. The purpose of this thesis was to promote the health in older people. The aim was to increase awareness of loneliness and of its prevention. The thesis assignment was to organize functional training sessions for private home care clients. The thesis includes information on the factors affecting loneliness, functional ability, the effects of loneliness on physical, social and mental well-being and how loneliness can be prevented. The thesis also opens up the role of home care services in preventing loneliness. Based on the feedback, the older people thought that they had gained more information on loneliness and how to prevent it and experienced that the functional training sessions had raised their mood. A further development idea is to use this thesis in the care of older people, and it could be explored how recreatinonal activities affect the well-being of older people

Gerontologinen sosiaalityö erityisen tuen tarpeisiin vastaamassa

Non peer reviewe