The Unambiguity of Aristotelian Being

In this paper, I shall try to enhance our understanding of Aristotle\u27s thought by relating it to certain contemporary problems and insights of philosophical logicians. One of the most central current issues in philosophical logic is a challenge to a hundred-year old dogma. Almost all twentieth-century philosophers in English-speaking countries have followed Frege and Russell and claimed that the words for being in natural languages — is, ist, ἔστι etc.— are ambiguous between the is of predication, the is of existence, the is of identity, and the generic is. The significance of this ambiguity thesis has not been limited to topical discussions but has extended to historical studies, including studies of ancient Greek philosophy. A generation or two of scholars working in this area used the Frege-Russell ambiguity thesis as an important ingredient of their interpretational framework. Many of us have by this time come to suspect that the Frege-Russell ambiguity claim is completely anachronistic when applied to Aristotle. The sources of this dark professional secret are various, ranging from G. E. L. Owen\u27s brilliant studies of Aristotle on being to Charles Kahn\u27s patient examination of the Greek verb τὸ εῖναι . Most of us good Aristotelians have nevertheless remained in the closet. As was illustrated by the fate that befell the first major study in which Plato\u27s failure to draw the Frege-Russell distinction was noted, most of the unliberated Aristotelians seem to have thought that to note Aristotle\u27s failure to draw the distinction is to accuse him of an abject logical mistake. Accordingly, we have shied away from such impiety. It is time for some consciousness-raising, however. It is not convincing enough merely to register the inapplicability of the modern distinction to Aristotle. We need a deeper understanding of the whole situation. In an earlier paper, I have shown that there need not be anything logically or semantically wrong with a theory which treats the verbs of being as not exhibiting the Frege- Russell ambiguity. (See Hintikka 1979.) More than that: not only can we now say that Aristotle’s procedure is free from any taint of fallacy; he may have been a better semanticist of natural language than Frege and Russell in this particular respect

Cogito, ergo sum: sklep ali performativ?

Cogito, Ergo Sum: Inference or Performance?Cogito, ergo sum: sklep ali performativ

An internal version of epistemic logic

International audienceRepresenting an epistemic situation involving several agents obviously depends on the modeling point of view one takes. We start by identifying the types of modeling points of view which are logically possible. We call the one traditionally followed by epistemic logic the perfect external approach, because there the modeler is assumed to be an omniscient and external observer of the epistemic situation. In the rest of the paper we focus on what we call the internal approach, where the modeler is one of the agents involved in the situation. For this approach we propose and axiomatize a logical formalism based on epistemic logic. This leads us to formalize some intuitions about the internal approach and about its connections with the external ones. Finally, we show that our internal logic is decidable and PSPACE-complete

Perusopetuksen oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja opettajien valmiudet hyödyntää digitaalisia oppimisympäristöjä

Tällä selvityksellä esitetään yleiskuva siitä, millainen on oppimisympäristöjen digitalisaation nykytilanne ja minkälaiset ovat opettajien valmiudet niiden hyödyntämiseen perusasteella. Selvitys toteutettiin verkkopohjaista Opeka-työkalua käyttäen ja saatua aineistoa täydennettiin kohderyhmien haastatteluilla. Kohdennettu haastattelu suoritettiin valituille sivistystoimenjohtajille, rehtoreille ja opettajille. Koulujen digitaalisuudessa ei ole suuria alueellisia eroja eri puolilla Suomea ja opettajat suhtautuvat pääosin (75 %) myönteisesti tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käytön lisäämiseen omassa työssään. Opettajista noin puolet arvioi omaavansa perustason TVT:n käyttötaidot, viidenneksen kokiessa taitojensa olevan perustasoa paremmat. Selvityksen mukaan omien taitojen kehittämistäkin tarvitaan, noin 20 % vastaajista kokee osaamisessaan merkittäviä puutteita. Käytössä olevien laitteistojen tai välineistön määrä koetaan riittämättömäksi ja käytössä olevien laitteistojen laadussa nähdään olevan puutteita (60 %). Puolet vastaajista koki käytössään olevan internetyhteyden riittäväksi. Joka kolmannes vastaajista koki tyytymättömyyttä käytössään olevaan langattomaan verkkoon, osasta kouluja langaton verkko puuttuu edelleen. Uusi teknologia aiheuttaa myös stressiä lähes puolelle opettajista. Joustavat, innovatiiviset täydennyskoulutusratkaisut sekä teknisen ja pedagogisen tuen kehittäminen nousevat esiin tässäkin selvityksessä. Digitaalisuus ei ole itseisarvo, vaan väline kehittää koulutusta ja tarjota lapsille ja nuorille taitoja hyödyntää digitaalisuuden suomia mahdollisuuksia niin opiskelussa, työssä kuin vapaa-ajalla. Tätä raporttia täydentävät liite 1 haastatteluraportti sekä liite 2 raporttiin liittyviä taulukoita ja kuvioita

Analytic Tableaux for Simple Type Theory and its First-Order Fragment

We study simple type theory with primitive equality (STT) and its first-order fragment EFO, which restricts equality and quantification to base types but retains lambda abstraction and higher-order variables. As deductive system we employ a cut-free tableau calculus. We consider completeness, compactness, and existence of countable models. We prove these properties for STT with respect to Henkin models and for EFO with respect to standard models. We also show that the tableau system yields a decision procedure for three EFO fragments