Strategic districting for the mitigation of educational segregation : a pilot model for school district optimization in Helsinki

Helsingin kaupunkirakenne on eriytynyt viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi sosiaalisilla mittareilla tarkasteltuna. Kehitys on heijastunut kouluihin oppilaspohjien ja oppimistuloksien erojen kasvuna, minkä lisäksi Helsingissä on löydetty viitteitä myös itsenäisistä kouluvaikutuksista. Koulujen eriytymiskehityksen pelätään mainevaikutuksen kautta kiihdyttävän alueellista segregaatiota ja siten oppilaspohjien eriytymistä entisestään. Oppilaspohjien eroihin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa määrittämällä oppilasalueet uudelleen tavalla, joka minimoi oppilasalueiden välisiä sosiaalisia eroja mahdollisimman tehokkaasti. Tätä varten tarvitaan uudenlaisia, koneoppimiseen perustuvia optimointityökaluja. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena on tutkia mahdollisuutta optimoida Helsingin oppilasalueita väestöpohjiltaan sisäisesti heterogeenisemmiksi ja keskenään homogeenisemmiksi. Tavoitetta varten olen kehittänyt työssäni automatisoidun optimointimallin, joka minimoi sosiaalisten muuttujien varianssia oppilasalueiden välillä oppilasalueiden muotoa varioimalla. Mallin pilottisovelluksessa optimoin Helsingin oppilaaksiottoalueita tasaisemmiksi käyttäen optimoitavana muuttujana vieraskielisen väestön osuutta. Olemassa olevaa kouluverkostoa eli koulujen sijaintia, oppilasalueiden maantieteellistä yhtenäisyyttä, enimmäisoppilasmääriä koulukohtaisella marginaalilla sekä koulukohtaista koulumatkan enimmäispituutta on käytetty mallissa alueiden muodostamista rajoittavina tekijöinä. Tutkimukseni keskeinen löydös on, että oppilasaluerajoja siirtelemällä oppilasalueiden sosiaalisen pohjan eroihin voidaan vaikuttaa Helsingissä merkittävästi. Malli vaatii kuitenkin vielä perusteellista jatkokehittämistä soveltuakseen aluejakojen käytännön suunnitteluun, ja tässä vaiheessa sen merkittävimmät kehityskohteet liittyvät optimoitujen alueiden muotoon, mallin laskennalliseen vaativuuteen ja koulumatkojen turvallisuutta mittaavan optimointiparametrin puuttumiseen.The social urban structure of Helsinki has experienced a significant rise in spatial differences during the last two decades. This development has reflected on schools as rising differences between schools’ student compositions and learning outcomes. Additionally, signs of independent school effects have been observed in several studies. The differentiation of student compositions is feared to exacerbate residential segregation and differentiate schools’ operating environments further. It is possible, however, to intervene this development by drawing the school attendance districts such that the social differences between schools’ student compositions are effectively minimized. For this purpose, new machine learning based optimization tools are needed. The main objective of this master’s thesis study is to examine the possibility to optimize Helsinki’s school districts toward more internally heterogeneous and externally homogeneous social compositions. For this purpose, I have developed an optimization model that minimizes the variance of social variables between school districts by iteratively redrawing the districts’ borders. In a pilot application of the model I optimize the school districts of Helsinki by using the share of population with immigrant background as the optimization variable, while existing school infrastructure (the school locations and student capacities), spatial contiguity of the districts, and school-specific maximum travel distances are used as constraints restricting the shapes that the districts can take. The core finding of this study is that in Helsinki, the social compositions of school districts can be significantly evened out by redrawing the school district borders. However, for the model to be suitable for district planning in practice it needs further development. At this stage, the main limitations of the model are related to the shapes of the optimized districts, the model’s time complexity and the lack of a constraint or optimization parameter that accounts for the safety of children’s school trips

Metamorphoses in animation from the point of view of a character designer and animator

Tämä opinnäytetyö tarkastelee metamorfooseja hahmosuunnittelijan sekä animaattorin näkökulmasta. Metamorfoosit ovat yksi animaatioille ominaisimmista ilmaisukeinoista. Tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää, millaisia tarinankerronnallisia ja ilmaisullisia rooleja metamorfooseilla on animaatioissa, sekä tarkastella hahmosuunnittelun ja animoinnin vuorovaikutusta. Pyrin tutkimuksella vastaamaan siihen, millaisilla keinoilla hahmosuunnittelija ja animaattori luovat uskottavan hahmomuodonmuutoksen. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osiosta, kirjallisesta tutkimuksesta sekä taiteellisesta produktiosta. Koska aiheesta löytyi vähänlaisesti kirjallista lähdemateriaalia tarkastelemastani näkökulmasta, muodostuu kirjallinen tutkimus myös muista animaatioista tekemistäni havainnoista muodonmuutoksen kerronnallisen roolin, hahmosuunnittelun sekä animoinnin suhteen. Taiteellinen osuus on Lauri Ketosen ohjaama lyhytelokuva Hound, jossa toimin apuohjaana, hahmosuunnittelijana, animaattorina sekä kuvakäsikirjoittajana. Lähestyin tutkimuskysymystä tekstissä lähdemateriaalien, oman käytännön kokemukseni, sekä Houndin tekoprosessista syntyneiden havaintojen avulla. Tutkimuksessa totean, että hahmomuodonmuutoksen onnistuneessa ja uskottavassa toteutuksessa on otettava huomioon kolme eri tasoa, joilla hahmo voi muuttua. Hahmon muodon muutos voi tapahtua fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Tasot ovat yhteydessä toisiinsa ja muutos tietyn alueen sisällä, heijastelee muutoksina muilla alueilla. Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset ilmenevät eri tavoilla animoinnin ja hahmosuunnittelun suhteen, joten työvaiheiden vuorovaikutus saattaa edesauttaa lopputuloksen uskottavuutta.This thesis examines metamorphoses from the point of view of a character designer and animator. Metamorphoses are one of the most characteristic means of expression in animation. The goal of the thesis is to investigate the different narrative and expressive roles metamorphoses play in animation and explore the interaction between character design and animation. The objective is to answer how a character designer and animator create a believable character metamorphosis. The thesis consists of two parts, the written investigation and the artistic production. Given the limited amount of written source material from the viewpoint of the topic, the study also includes findings about the narrative role of metamorphosis, character design, and animating from other animations. The artistic production is a short movie, Hound, directed by Lauri Ketonen, in which I worked as a co-director, character designer, animator, and storyboard artist. I approached the research question with the help of source materials, my own practical experience, and observations arising from the process of making Hound. In the study I conclude that to successfully and believably carry out character metamorphosis, three different levels with which a character can transform need to be considered. Metamorphosis can occur physically, psychologically, or socially. The levels are interconnected – a change within a certain area reflects changes in other areas. When it comes to animation and character design, the physical, psychological, and social changes manifest themselves in different ways, meaning the interaction of the work phases may contribute to the believability of the end result

Varastointipihan suunnittelu Rudus Oy:n Oulun betonituotetehtaalle

Varastointialueen toiminnallinen suunnittelu on tehokkaan varastoinnin perusta. Varastoitavien tuotteiden on tarkoitus olla vaihtuvia, joten eri tuotekategorioiden tulo- ja lähtölogistiikan laadukkuus on varmistettava huolellisesti. Rudus Oy:n Oulun betonituotetehtaalle tiedotettiin, että tehtaan varastointialue on osaksi Oulun kaupungin omistamalla alueella. Se tarkoitti sitä, että varastointialuetta pihan yläpäästä tulisi pienentää sekä tehdasalueen portti Hautakorventien liittymästä siirtää. Opinnäytetyössä perehdyttiin Ruduksen Oulun betonituotetehtaan varastointipihan järjestelyihin. Ruduksen varastointipihan suunnittelun tavoitteena oli saada varastointialue tehokkaammaksi. Tilaajalle annettiin kevyen muutoksen vaihtoehto sekä radikaalimman muutoksen vaihtoehto varastointijärjestelyjensä tehostamiseksi. Kun yläpihan portti siirrettiin Ruduksen tonttirajojen sisäpuolelle, mitoitettiin uusi liittymä ja sisäänkäynti tehdasalueelle. Varastointialueen toimintaa havainnoitiin kahden kesän ajan, mistä saatiin hyvä perusta työn aloitukseen. Tehdasalueen käyttäjien muutostoiveiden pohjalta laadittiin kaksi laajuudeltaan erilaista suunnitelmaa sekä liittymän mitoitus uuden portin kohdalle

Tutkimus häpeästä : itävaltalaisten ja suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia häpeätilanteista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kansainvälistä emootiotutkimusprojektia varten kerätyn aineiston (ISEAR) pohjalta ensinnäkin, miten häpeän voimakkuus vaihtelee erilaisissa häpeätilanteissa, ja miten naisten ja miesten sekä itävaltalaisten ja suomalaisten häpeäkokemukset eroavat toisistaan tilanteiden, häpeän voimakkuuden ja selviytymiskeinojen suhteen. Tutkimuksessa verrattiin myös, miten häpeätilanne vaikuttaa itsearvostuksen muutoksiin sekä henkilön ja läsnä olleiden välisiin suhteisiin naisten ja miesten sekä itävaltalaisten ja suomalaisten kohdalla. Aineiston analysoimisessa käytettiin ristiintaulukointia, keskiarvojen vertailua ja prosenttilukutestiä. Ennen tätä tutkielmaa häpeätilanteet oli jo luokiteltu ja luokat nimetty kvalitatiivisesti. Voimakkainta häpeää aiheuttivat seksiin ja pettämiseen liittyvät tilanteet, oma haavoittuvuus, ruumiin eritteet ja alastomuus. Lievempää häpeää aiheuttaneet tilanteet muistuttivat tilanteita, jotka yleensä aiheuttavat hämmennystä. Naisten useammin mainitsemat häpeätilanteet sisälsivät henkilökohtaisempaa ja yksinäisempää häpeää, kun taas miesten useammin kertomat tilanteet olivat luonteeltaan sosiaalisempia, muiden näkemiä töppäyksiä. Itävaltalaisten ja suomalaisten kertomien häpeätilanteiden erona oli se, että suomalaiset eivät maininneet alastomuutta kertaakaan häpeän aiheuttajaksi, kun taas itävaltalaiset eivät maininneet lapsena sattuneita ruumiin eritteiden aiheuttamia häpeätilanteita. Itävaltalaisten ja suomalaisten erona oli myös se, että suomalaisessa aineistossa miesten ja naisten vastaukset olivat lähempänä toisiaan, kun taas itävaltalaisten miesten ja naisten vastaukset eroavat enemmän toisistaan. Tärkeimpänä lähteenä tutkielman teossa on ollut June Tangneyn ja Kurt Fisherin toimittama kirja Self-conscious emotions

Mikrovideot: Lyhyet animaatiot sosiaalisen median videoviestinnässä

Tarkastelen kandidaatin opinnäytetyössäni lyhytkestoisten animaatioiden käyttöä sosiaalisessa mediassa tapahtuvassa viestinnässä. Työ koostuu taustatutkimuksesta ja tekemästäni produktiosta. Taustatutkimuksessa selvitän mitä mikrovideot ovat. Tutkin, millaisia asioita on otettava huomioon suunniteltaessa videomateriaalia sosiaalisen median ympäristöön ja kerron animaation vahvuuksista visuaalisessa viestinnässä. Produktion tavoitteena oli hyödyntää taustatutkimusta tehdessä oppimiani asioita, ja tutustua sitä kautta itselleni uuteen animaation tekemiseen liittyvään projektiin. Produktiona toteutin kolme lyhyttä animaatiota Kolmen Kaverin Jäätelö Oy:lle

Työttömyysturva korona pandemian aikana

Työmarkkinoiden toimintaa säätelee julkiset instituutiot. Työmarkkinat voidaan jakaa kolmeen lohkoon työlainsäädäntö, työttömyysturva ja työvoimapolitiikka. Tämä tutkielma keskittyy työttömyysturvan toimintaan. Suomen työttömyysturva on kaksijakoinen. Se koostuu perusturvasta ja vakuutusperiaatteella toimivasta ansioturvasta. Ansioturva on jokaiselle palkansaajalle vapaaehtoinen ja työttömyysturvavakuutuksen piiriin pääsee työttömyyskassaan liittymällä. Työttömyysturvalaissa säädetään ehdot työttömyysetuuden saamiselle. Kaksi pääehtoa on jäsenyys- ja työssäoloehto. Jäsenyysehto täyttyy, kun henkilön on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa. Työssäoloehto täyttyy, kun jäsen on tehnyt töitä jäsenyysajalla 26 viikkoa, josta työtunteja on vähintään 18 tuntua per viikko. Korona pandemia sai aikaan valtavan jäsenpiikin työttömyyskassoissa alkuvuodesta 2020. Pandemian johdosta ihmisiä lomautettiin isoissa määrin ja monelle tuli eteen työttömyysuhka. Pandemian vuoksi myös työttömyysturvalakiin tehtiin lyhytkestoisia muutoksia. Nämä helpotukset pyrkivät edesauttamaan ihmisiä pääsemään nopeammin ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Suomessa työttömyysvakuutusmaksu on pakollinen, mutta työttömyyskassaan kuuluminen vapaaehtoista. Työttömyyskassan ulkopuolella olevat tai työttömyyskassan jäsenet, jotka eivät täytä yllä mainittuja ehtoja, hakevat peruspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta. Perusturvaan kuuluva peruspäiväraha on kaikille samansuuruinen. Korona pandemian johdosta työttömien työnhakijoiden määrä moninkertaistui ja ihmiset hakivat suurissa määrin työttömyyspäivärahaa. Ihmisten halu päästä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin, näkyi suurena jäsenpiikkinä työttömyyskassassa. Mielenkiinto tutkimuksen toteuttamiseen syntyi vertailemalla työttömyyspäivärahan maksun toteutumista ja jäsenten liittymisajankohdan välistä yhteyttä. Tässä tutkielmassa selvittämään ansiopäivärahan maksun toteutumisen todennäköisyyksiä. Vertailun kohteena on jäsenen liittymisajankohta. Aineisto on jaettu jäsenen liittymispäivän mukaan kahteen luokkaan, ennen pandemiaa liittyneet ja pandemian aikana liittyneet. Tutkimuksessa lähdetään liikkeelle oletuksesta, että pandemian aikana liittyneet olivat myös suuremmalla todennäköisyydellä päivärahan saajina kuin ennen pandemiaa liittyneet. Tutkielmassa selvitetään liittymisajankohdan ja mahdollisen maksun saamisen yhteyttä. Aineistoa mallinnetaan kahden eri regressioanalyysin avulla. Lineaarinen regressioanalyysi kertoo muuttujien välisestä yhteydestä ja logistinen regressioanalyysi kertoo selitettävän muuttujan tapahtumisen todennäköisyydestä. Aineistossa niin selitettävä kuin selittävä muuttuja ovat kategorisia ja kaksiluokkaisia. Sen vuoksi logistinen regressioanalyysi sopii aineiston mallinnukseen