The Dark UNiverse Explorer (DUNE): Proposal to ESA's Cosmic Vision

The Dark UNiverse Explorer (DUNE) is a wide-field space imager whose primary goal is the study of dark energy and dark matter with unprecedented precision. For this purpose, DUNE is optimised for the measurement of weak gravitational lensing but will also provide complementary measurements of baryonic accoustic oscillations, cluster counts and the Integrated Sachs Wolfe effect. Immediate auxiliary goals concern the evolution of galaxies, to be studied with unequalled statistical power, the detailed structure of the Milky Way and nearby galaxies, and the demographics of Earth-mass planets. DUNE is an Medium-class mission which makes use of readily available components, heritage from other missions, and synergy with ground based facilities to minimise cost and risks. The payload consists of a 1.2m telescope with a combined visible/NIR field-of-view of 1 deg^2. DUNE will carry out an all-sky survey, ranging from 550 to 1600nm, in one visible and three NIR bands which will form a unique legacy for astronomy. DUNE will yield major advances in a broad range of fields in astrophysics including fundamental cosmology, galaxy evolution, and extrasolar planet search. DUNE was recently selected by ESA as one of the mission concepts to be studied in its Cosmic Vision programme.Comment: Accepted in Experimental Astronom

Increasing the Reliability of Adaptive Quadrature Using Explicit Interpolants

We present two new adaptive quadrature routines. Both routines differ from previously published algorithms in many aspects, most significantly in how they represent the integrand, how they treat non-numerical values of the integrand, how they deal with improper divergent integrals and how they estimate the integration error. The main focus of these improvements is to increase the reliability of the algorithms without significantly impacting their efficiency. Both algorithms are implemented in Matlab and tested using both the "families" suggested by Lyness and Kaganove and the battery test used by Gander and Gautschi and Kahaner. They are shown to be more reliable, albeit in some cases less efficient, than other commonly-used adaptive integrators.Comment: 32 pages, submitted to ACM Transactions on Mathematical Softwar

Digesting the alphabet soup of LCA

Article / Letter to editorCentrum voor Milieuwetenschappen LeidenCML/Industriele Ecologi

Nuorten neuropsykiatrisen Oma väylä -kuntoutuksen ryhmäkäynnit : Arviointitutkimus

Ryhmämuotoinen kuntoutus soveltuu tiedon jakamiseen, kuntoutujan tukemiseen, taitojen ja toimintojen harjoittelemiseen ja vuorovaikutuksen tutkimiseen ja ilmaisuun. Kelan rahoittama ja kehittämä Oma väylä on 1,5 vuoden kuntoutus, joka on tarkoitettu ADHD/ADD- ja/tai Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneiden nuorten ja nuorten aikuisten (18–35-vuotiaat) opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä arjen hallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Kuntoutusta toteutetaan kuudella paikkakunnalla vuosien 2015–2017 välisenä aikana vastaanotto- ja ryhmäkäynteinä sekä arkeen integroituina käynteinä. Tässä kuntoutuksen kehittämistä arvioivassa osatutkimuksessa arvioidaan Oma väylä -kuntoutuksen ryhmäkäyntejä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuonna 2016 haastattelemalla kuntoutujia ja omaisia, havainnoimalla ryhmäkäyntejä ja keräämällä kirjallista materiaalia. Tutkimukseen osallistui yhteensä 59 kuntoutujaa ja omaista. Tulosten mukaan ryhmäkäynnit olivat tärkeitä Asperger- ja ADHD-diagnoosin saaneiden nuorten aikuisten kuntoutuksessa: niissä saatiin oppia ja kokemuksia, joita ei yksilökäynneillä tai arkeen suuntautuvilla käynneillä saavutettu. Ryhmäkäynnit tarjosivat mahdollisuuden ikätoverikontakteihin, vertaistukeen ja sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun. Kuntoutujat itse kokivat ryhmäkäynnit antoisina ja palveluntuottajien näkemys oli pääsääntöisesti myönteinen. Ryhmissä käsiteltiin esimerkiksi henkistä hyvinvointia ja sosiaalisia taitoja keskustellen sekä harjoitusten ja toiminnallisuuden kautta. Välitehtävät edistivät asioiden siirtymistä arkeen ja turvasivat ryhmäkäyntien jatkuvuutta. Ryhmät olivat parhaimmillaan kuntoutujia osallistavia ja toiminnallisia sekä kuntoutujat tasapuolisesti huomioivia. Ryhmät toteutettiin suljettuina ryhminä, mikä oli toimiva tapa. Toimivien ryhmien kokoaminen ja ”tarpeeksi samanlaisten” kuntoutujien löytäminen ryhmiin oli välillä haasteellista. Poissaoloja oli melko paljon ja vain pienessä osassa ryhmäkäynneistä kaikki ryhmäläiset olivat paikalla. Nykyinen ryhmäkäyntien määrä, 12 käyntiä, oli useiden kuntoutujien ja palveluntuottajien mielestä liian vähän. Ohjaajilta ryhmäkäynnit edellyttivät tietoa neuropsykiatriasta, sosiaalisia taitoja ja ryhmäprosessien tuntemista, kokemusta ryhmien vetämisestä, joustavuutta muuttuvien tilanteiden varalle ja herkkyyttä tunnistaa kuntoutujien tarpeita ryhmätilanteessa. Jatkossa tulisi pohtia, onko kuntoutuksessa joustoa niin, että kuntoutuja voisi jättää käyttämättä jotkut käyntimuodot (arkeen integroidut käynnit tai ryhmäkäynnit), vaihtaa toisiin tai siirtää myöhemmäksi. Tarpeeksi homogeenisten ja toimivien ryhmien kokoamiseen tulee kiinnittää huomiota. Ryhmä voisi kokoontua 15–17 kertaa kahdessa eri jaksossa. ”Turhien” poissaolojen vähentämiseksi tulisi lisätä muistuttamisen, vastuuttamisen tai toiminnallistamisen (esim. pelillistäminen) keinoja. Ryhmien tulisi olla tarpeeksi suuria, jotta ryhmätoiminnan tavoitteet saavutetaan. Ryhmissä olisi hyvä olla kaksi ohjaajaa. Myös ryhmien toiminnan standardoimista on syytä pohtia

Oman väylän kulkijat : Kelan neuropsykiatrisen kuntoutuksen aloittaneiden nuorten aikuisten psykososiaalinen hyvinvointi

Kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä potevien nuorten aikuisten tiedetään kohtaavan keskimääräistä suurempia haasteita siirryttäessä nuoruudesta aikuisuuteen. Tämän kohderyhmän psykososiaalisesta hyvinvoinnista on kuitenkin vain niukasti tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Kelan neuropsykiatriseen Oma väylä -kuntoutukseen ohjautuneita kuntoutujia, heidän taustojaan, psykososiaalista hyvinvointiaan sekä kuntoutukseen liittyviä odotuksiaan kuntoutuksen alkaessa. Tutkimukseen osallistui lähtötilanteessa 188 keski-iältään 25-vuotiasta Oma väylä -kuntoutujaa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, joka sisälsi kysymyksiä ja mittareita kartoittaen vastaajien elämäntilannetta, toimintakykyä, psyykkistä hyvinvointia, terveyskäyttäytymistä, sosiaalisia suhteita sekä sosiaalista kompetenssia. Kuntoutujista yli puolet oli opiskelu- ja työelämän ulkopuolella. Noin kolmasosalla oli suuria vaikeuksia normaaleissa arjen tehtävissä. Yli puolella kuntoutujista oli neuropsykiatrisen diagnoosin lisäksi rinnakkaisdiagnooseja. Reilulla kolmasosalla oli samanaikaisesti mielialaan tai stressiin liittyvä häiriö. Toiseuden ja kuulumattomuuden tunteet olivat yleisiä. Liikunnallisesti passiivisten osuus osoittautui suureksi. Kuntoutukseen liittyvät odotukset liittyivät useimmiten arjessa selviytymiseen, opiskeluvalmiuksien parantamiseen sekä työelämävalmiuksien kohentumiseen. Oma väylä -kuntoutuksessa aloittaneet kuntoutujat muodostivat melko heterogeenisen ryhmän niin toimintakyvyn, työhön kuin koulutukseen kiinnittymisen, osallisuuden tuntemusten, mielialan kuin terveyskäyttäytymisenkin suhteen. Yleistä kuntoutujille oli kuitenkin ryhmässä toimimisen haasteet, toiseuden ja kuulumattomuuden tunteet sekä liikunnallinen passiivisuus. Nämä seikat on hyvä ottaa huomioon tälle kohderyhmälle kohdistetun kuntoutuksen sisältöjä suunniteltaessa. Lisäksi psyykkiseen oireiluun liittyvä tuen ja mahdollinen hoidon tarve tulisi selvittää perusteellisesti

Kuntoutujien motivaatiosta Kelan Oma väylä -kuntoutuksessa : Arviointitutkimus

Kuntoutujan kuntoutus- ja kuntoutumismotivaatio ovat keskeisiä tekijöitä kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tässä arviointitutkimuksessa tarkastellaan neuropsykiatrisessa Oma väylä -kuntoutuksessa olevien nuorten motivaatiota ja ohjaajien käyttämiä motivointikeinoja. 1,5-vuotinen Oma väylä on Kelan rahoittama ja kehittämä kuntoutus, joka on tarkoitettu ADHD/ADD- ja/tai Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneiden nuorten ja nuorten aikuisten (18–35-vuotiaat) opiskelu- ja työelämävalmiuksien sekä arjen hallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Kuntoutusta toteutetaan kuudella paikkakunnalla vuosien 2015–2017 välisenä aikana vastaanotto-, ryhmä- ja arkeen integroituina käynteinä. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelemalla kuntoutujia ja omaisia, havainnoimalla ryhmäkäyntejä ja kuntoutujan arkeen integroituja käyntejä, ennakkoarviota koskevalla kyselyllä ja keräämällä kirjallista materiaalia. Palveluntuottajat voivat käyttää tuloksia oman toimintansa kehittämiseen ja Kela Oma väylä -kuntoutuksen standardin kirjoittamiseen. Tulosten mukaan kuntoutusta edeltävä ennakkoarvio auttoi arvioimaan kuntoutujan kuntoutusmotivaatiota, kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja kuntoutujan toimintakykyä. Kuntoutujien motivaatio oli enimmäkseen hyvä. Hyvää motivaatiota edistivät esimerkiksi kuntoutujan oma-aloitteinen hakeutuminen kuntoutukseen ja aiempi väliinputoajakokemus palveluissa. Nuoria motivoi kuntoutuksen joustavuus ja monipuolisuus, palkitseva sisältö ja mahdollisuus vertaistukeen. Kuntoutujien heikon motivaation taustalla vaikutti nuoren elämäntilanteen muutos tai selkiytymättömyys. Kuntoutujaa oli ehkä painostettu osallistumaan kuntoutukseen. Motivaatioon vaikuttivat myös kuntoutujan ja ohjaajan välinen ”henkilökemia” ja ohjaajan mahdollinen vaihtuminen kesken kuntoutuksen. Ohjaajien käyttämiä motivointikeinoja olivat esimerkiksi kuntoutujan osallistaminen, reflektoiva ja joustava työote sekä myönteisen palautteen antaminen. Kuntoutuksen kohderyhmien tyypilliset vaikeudet esimerkiksi ajankäyttöön ja toiminnanohjaukseen liittyen ovat motivoinnin näkökulmasta haaste. Nuoren vaikeudet voivat näyttäytyä motivoimattomuutena kuntoutukseen eikä ohjaajilla aina välttämättä ollut tarpeeksi keinoja kuntoutujan muutosmotivaation herättämiseen ja ylläpitämiseen. Ohjaajat joutuivatkin työskentelemään jatkuvasti kuntoutujien motivoimiseksi. Tämän tutkimuksen perusteella ennakkoarvio tulisi toteuttaa jatkossa kaikille kuntoutukseen hakeutuville nuorille. Motivaation arviointiin käytettäviin menetelmiin tulisi kiinnittää huomiota. Näin kuntoutus kohdentuisi vielä paremmin niille, jotka ovat motivoituneita muutokseen. Yhteistyötahoja tulisi tiedottaa aktiivisesti ja säännöllisesti kuntoutuksen tavoitteista, sisällöistä ja rajoitteista, jotta palveluohjaus olisi onnistunutta. Työntekijöiden pysyvyys ja ammattitaito ovat tärkeitä, ja kuntoutujalla tulee niin halutessaan olla mahdollisuus vaihtaa omaohjaajaa

First microlensing candidate towards M31 from the Nainital Microlensing Survey

We report our first microlensing candidate NMS-E1 towards M31 from the data accumulated during the four years of Nainital Microlensing Survey. Cousin R and I band observations of ~13'x13' field in the direction of M31 have been carried out since 1998 and data is analysed using the pixel technique proposed by the AGAPE collaboration. NMS-E1 lies in the disk of M31 at \alpha = 0:43:33.3 and \delta = +41:06:44, about 15.5 arcmin to the South-East direction of the center of M31. The degenerate Paczy\'{n}ski fit gives a half intensity duration of ~59 days. The photometric analysis of the candidate shows that it reached R~20.1 mag at the time of maximum brightness and the colour of the source star was estimated to be (R-I)_0 ~ 1.1 mag. The microlensing candidate is blended by red variable stars; consequently the light curves do not strictly follow the characteristic Paczy\'{n}ski shape and achromatic nature. However its long period monitoring and similar behaviour in R and I bands supports its microlensing nature.Comment: no changes except typos corrected, to appear in A&

Early symptoms and sensations as predictors of lung cancer: a machine learning multivariate model.

The aim of this study was to identify a combination of early predictive symptoms/sensations attributable to primary lung cancer (LC). An interactive e-questionnaire comprised of pre-diagnostic descriptors of first symptoms/sensations was administered to patients referred for suspected LC. Respondents were included in the present analysis only if they later received a primary LC diagnosis or had no cancer; and inclusion of each descriptor required ≥4 observations. Fully-completed data from 506/670 individuals later diagnosed with primary LC (n = 311) or no cancer (n = 195) were modelled with orthogonal projections to latent structures (OPLS). After analysing 145/285 descriptors, meeting inclusion criteria, through randomised seven-fold cross-validation (six-fold training set: n = 433; test set: n = 73), 63 provided best LC prediction. The most-significant LC-positive descriptors included a cough that varied over the day, back pain/aches/discomfort, early satiety, appetite loss, and having less strength. Upon combining the descriptors with the background variables current smoking, a cold/flu or pneumonia within the past two years, female sex, older age, a history of COPD (positive LC-association); antibiotics within the past two years, and a history of pneumonia (negative LC-association); the resulting 70-variable model had accurate cross-validated test set performance: area under the ROC curve = 0.767 (descriptors only: 0.736/background predictors only: 0.652), sensitivity = 84.8% (73.9/76.1%, respectively), specificity = 55.6% (66.7/51.9%, respectively). In conclusion, accurate prediction of LC was found through 63 early symptoms/sensations and seven background factors. Further research and precision in this model may lead to a tool for referral and LC diagnostic decision-making

Using pi_2(1670) -> b_1(1235) pi to Constrain Hadronic Models

We show that current analyses of experimental data indicate that the strong decay mode pi_2 -> b_1 pi is anomalously small. Non-relativistic quark models with spin-1 quark pair creation, such as ^3P_0, ^3S_1 and ^3D_1 models, as well as instanton and lowest order one-boson (in this case pi) emission models, can accommodate the analyses of experimental data, because of a quark-spin selection rule. Models and effects that violate this selection rule, such as higher order one-boson emission models, as well as mixing with other Fock states, may be constrained by the small pi_2 -> b_1 pi decay. This can provide a viability check on newly proposed decay mechanisms. We show that for mesons made up of a heavy quark and anti-quark, the selection rule is exact to all orders of Quantum Chromodynamics (QCD) perturbation theory.Comment: 11 pages, LaTeX, 3 encapsulated Postscript figures, small change