Helsinkiläisten lapsiperheiden kokemuksia asunnottomuudesta

Tutkimus käsitteli lapsiperheiden asunnottomuutta Helsingissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka asunnottomuus koetaan lapsiperheiden arjessa ja miten perheet itse mieltävät oman elämäntilanteensa. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää asunnottomuuden kokemuksia heidän omasta näkökulmastaan käsin. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös nostaa lapsiperheet asunnottomuuden tutkimustradition piiriin ja osoittaa, että tutkimuksellisesti tiedämme heistä ryhmänä hyvin vähän. Asunnottomuus on yhteiskunnallinen ilmiö, johon on yritetty löytää ratkaisuja jo vuosikymmenten ajan. Tutkimusaiheena lapsiperheiden asunnottomuus on hyvin ajankohtainen, sillä heidän määränsä on Suomessa viime vuosina kasvanut. Tutkimus oli hermeneuttis-fenomenologisesti orientoitunut haastattelututkimus, jossa lapsiperheiden kokemuksia tarkasteltiin marginalisaation viitekehyksen lävitse tulkittuna. Aineisto kerättiin haastattelemalla kymmenen asunnotonta lapsiperheellistä aikuista. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Käsitellyt teemat olivat asuminen, lapset ja ihmissuhteet, työ- ja vapaa-aika sekä sosiaalipalvelut. Asunnottomuuden kokemus oli lapsiperheillä ristiriitainen; kokemuksellisesti häilyttiin kodissa asumisen ja kodittomuuden välimaastossa. Perheet yrittivät elää normaalia, turvallista arkea, mutta tilapäismajoitus koettiin enemmän asunnoksi kuin kodiksi. Asunnottomuus koettiin arkea hankaloittavaksi tekijäksi henkisesti sekä käytännön tasolla. Asumisen epävarmuus, väliaikaisuus ja ahtaus, omien huonekalujen puuttuminen, sosiaalisten suhteiden kärsiminen sekä muuttaminen asunnosta toiseen kuvailivat arjen kokemuksia. Elämä näyttäytyi pitkittyneeltä elämänvaiheelta, odotustilalta ennen pysyvää koti ja normaalia elämää. Asunnottomuusjaksot olivat keskimäärin pitkiä ja perheet olivatkin pitkäaikaisasunnottomia. Vanhemmat toivoivat, että sosiaalipalveluissa puututaan vuokravelkaan nopeammin ja etsitään vaihtoehtoja kalliille tilapäismajoituksille. Lisäksi nähtiin, että lapsiperheet tulisi laittaa ensisijalle asunnottomuuden vähentämisohjelmissa. Asunnottomuuden syyksi nostettiin yleisimmin vuokravelat

Askelet kestävään ruokapakkaamiseen : Kestävän ruokapakkaamisen murrosareena

Ruokapakkaamiseen kohdistuu erilaisista ympäristöhuolista kuten roskaantumisesta ja ilmastonmuutoksesta nouseva voimakas muutoksen tarve. Kasvavaa huomiota saavat myös erilaisten kemikaalien käyttö muoveissa, kiertotalous ja toisaalta kasvavat pakkausten käyttömäärät. Haittojen vähentämiseksi pakkaamiseen kohdistuu yhä tiukkenevia tavoitteita ja sääntelykeinoja. Pakkaamisella on toisaalta tärkeä rooli ruoan säilyttämisessä, turvallisuudessa, logistiikassa ja markkinoinnissa. Ruokapakkaamisen tuleekin olla kestävää niin ympäristön, liiketoiminnan kuin yhteiskunnan osalta. Package-Heroes-projektin järjestämässä ruokapakkaamisen murrosareenassa etsittiin ratkaisuja kestävämmän ruokapakkaamisen haasteisiin. Murrosareena on yhteistoiminnallisen tutkimuksen muoto, jossa sidosryhmien asiantuntijat yhdessä asettavat tavoitteita ja tunnistavat niiden saavuttamiseen tarvittavia askelia. Murrosareenan osallistujat olivat mukana yksilöinä, eivät taustaorganisaatioidensa edustajina. Loppuraportti ei edusta kaikilta osin yksittäisten osallistujien näkemyksiä. Murrosareenassa järjestettiin viisi työpajaa (12/2022–4/2023), joissa pohdittiin muutoksen esteitä ja ajureita, asetettiin tavoitteita, tunnistettiin polut nykyhetkestä tavoitetilaan ja muodostettiin toimintasuosituksia. Polkujen toteuttamiseen tarvitaan monenlaisia toimijoita mm. elintarvike- ja pakkausalalta, kaupan, jätehuollon, tutkimusorganisaatioiden, kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon eri tasojen joukosta. Yhteenveto tarvittavista toimenpiteistä on esitetty raportin lopussa taulukossa 5. Uudelleenkäytettävien pakkausten edistäminen Murrosareenassa nähtiin tarve ruokapakkaamisen muutokselle, joka haastaa kertakäyttöpakkaamiseen perustuvaa ruoan tuotannon, kuljetuksen, myynnin ja kulutuksen toimintatapoja. Uudelleenkäytettävien pakkausten tulisi valtavirtaistua ja tarvitaan järjestelmätason muutos, jossa Suomi on edelläkävijänä kehittämässä ja ottamassa käyttöön ympäristön kannalta kestävää ja tehokasta uudelleenkäytettävien pakkausten järjestelmää. Visiota tukemaan valittiin kaksi tavoitetta: (1) Uudelleenkäytettävien pakkausten osuus syömävalmiin noutoruoan pakkauksista on 30 % vuonna 2030 ja (2) Uudelleentäytettävissä pakkauksissa myytävien elintarvikkeiden osuutta kasvatetaan päivittäistavarakaupassa. Murrokseen tarvittavia keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. (1) kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen, (2) uudelleenkäyttöpakkausten tuottajavastuuorganisaation muodostaminen, (3) yhtenäisen kansallisen uudelleenkäyttöjärjestelmän muodostaminen ja standardointi, (4) uudelleenkäytön tekeminen kuluttajille helpoksi ja houkuttelevaksi, (5) tulevaisuusorientoitunut vaikutusten arviointi ja siihen liittyvä menetelmäkehitys sekä (6) TKI-toiminta ja sen rahoitus mm. uudelleenkäytettävien, ympäristöystävällisten pakkausten ja materiaalien, ohjelmistojen, logistiikan, pesujen ja kestävien liiketoimintamallien kehittämisen osalta. Teollisesti uudelleentäytettävien, pantillisten pakkausten yleistyminen edellyttää kaupan alan ja elintarviketeollisuuden voimakasta roolia. Tarvitaan yhteistyötä liiketoimintaekosysteemien luomiseksi sekä keinoja, jotka tekevät uudelleentäytöstä yrityksille houkuttelevampaa, kuten sääntelyn kiristäminen, tuottajavastuun vahvistaminen, taloudelliset kannustimet sekä standardoitujen pakkausten käyttö. Lisäksi tunnistettiin mahdollisuutena kuivatuotteiden irtomyynti uudelleentäytettäviin pakkauksiin. Tässä ns. ”refill avenues” -mallissa kuluttajat annostelisivat tuotetta kaupassa tarjottaviin uudelleenkäytettäviin, mahdollisesti pantillisiin, pakkauksiin. Muutos edellyttäisi liiketoimintakokeiluja, arviointia vaikutuksista, kuluttajaviestintää, tehokasta palautusjärjestelmää sekä kulttuurin muutosta niin kuluttajien kuin kaupan osalta. Yritysten välinen yhteistyö ja kierrätysmuovin edistäminen ruokapakkaamisessa Saavuttaakseen EU:n asettamat tavoitteet Suomi tarvitsee koko pakkausarvoketjun kattavaa yhteistyötä elintarvike-, pakkaus-, jäte- ja kaupan alan yritysten kesken. On tärkeää keskustella yli kuitu- ja muovipakkausjaon sekä tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa esimerkiksi säädösten tulkinnasta. Työryhmä piti tärkeänä jatkuvatoimisen, yritysvetoisen yhteistyöfoorumin perustamista. Foorumin tehtävänä olisi mm. seurata, tulkita ja ennakoida EU:n sääntelyä, luoda alalle selkeä viherpesun estävä eettinen normisto ja luoda pelisäännöt viestinnälle keskinäisen sekä kuluttajan luottamuksen lisäämiseksi. Murrosareenassa työstettiin tavoitetta: Kierrätysmuovin käytön edistäminen, jotta vuonna 2035 kierrätysmuovin käyttö ruokapakkauksissa on helppoa, vaivatonta ja yleinen käytäntö, ja on saavutettu EU:n asettamat tavoitteet kierrätysmuovin käytöstä elintarvikepakkauksissa. Polussa tunnistettiin seitsemän pääaskelta, jotka ovat (1) Kierrätysmuovitiekartan laatiminen, (2) Elintarvikelaatuista kierrätysmuovia koskevan sääntelyn kehittäminen, (3) Toimivien ja elintarvikekäyttöön hyväksyttyjen kierrätysprosessien kehittäminen eri muovilajeille, (4) Kierrätysmuovin osuuden varmistamisen mahdollistaminen tuotteessa, (5) Kierrätysmuovin toimivuus tuotannossa, (6) Muovipakkausten saaminen tehokkaasti kiertoon ja (7) Kierrätysmateriaalin riittävä määrä markkinoilla. Esimerkkejä ehdotetuista toimenpiteistä ovat mm. elintarvikepakkausten erillisen lajittelun mahdollistavan menetelmän käyttöönotto Suomessa; massataselaskennan kehittäminen, sertifiointi ja opetus; innovaatioyhteistyö muovin kierrätyksen ja kierrätysmuovin käytön lisäämiseksi tuotteissa; kehittyvä kuluttajaviestintä lajitteluun ja kierrätysmuovia sisältäviin pakkauksiin liittyen; kierrätysmuovia hyödyntävä ja kierrätystä edistävä pakkaussuunnittelu sekä erilaiset tutkimus- ja pilotointihankkeet kuten brändistä erillisten, geneeristen pakkausten kokeilu. Roskaamisen vähentäminen Roskaamisen vähentämistä tarkasteltiin toisiinsa kytkeytyvissä Tutkimuspolussa ja Roskaamisen vähentämisen polussa. Ensimmäiseksi selvitettävät asiat sekä toimenpiteet ovat Tutkimuspolussa (1) Menetelmäkehitys: Perustetaan keskusteleva, tutkimustietoa jakava ja toimintaa koordinoiva “Roskanyrkki”, joka ottaa vastuun roskaantumiseen liittyvien indikaattoreiden ja seurantamenetelmien kehittämisestä. Roskanyrkki voidaan toteuttaa viranomaistoimintana ja se voi olla myös yhteispohjoismainen tai EU-vetoinen. Ympäristöministeriö on oleellisessa roolissa, mutta toteutus voi alkaa tutkimushankkeena. Roskaamiseen liittyvät asiat pyritään saamaan Jätealan yhteistyöryhmän agendalle. On tärkeää asettaa valtakunnallisia tavoitteita, ja seurata niiden toteutumista säännöllisin väliajoin. (2) Käyttäytymis-/kuluttajatutkimus: Lisätään tutkimusta siitä, kuka roskaa ja miksi, missä, milloin ja missä tilanteessa. Laajennetaan tutkimusta myös lajitteluun ja kierrätykseen. Tutkimus tuottaa sisältöä mm. viestintäpankkiin. Roskaamisen vähentämisen polussa: (1) Hyödynnetään vapaaehtoista sopimista eli esimerkiksi Kiertotalouden green dealiin pyritään saamaan mukaan tavoitteita roskaamiseen liittyen. Tavoitteet voivat myös olla välillisesti vaikuttavia, kuten kierrätyksen ja/tai lajittelun tehostaminen. Tuottajavastuuorganisaatioiden osallistuminen yhteistyöhön on tärkeää. (2) Kehitetään edelleen roskaamiseen liittyvää viestintää, jonka tulee olla jaksoittaista mutta pitkäjänteistä. Perustetaan tutkimustietoon perustuvista pääviesteistä ns. viestintäpankki. Aiheita ovat esimerkiksi muovin/mikromuovin vaikutukset, roskaamisen kustannukset ja muistutus siitä, että roskaaminen on rikkomus. Korostetaan myös roskaamisen vähenemisen positiivisia puolia ja yksilön siitä samaa hyötyä. Viestintäpankki linkitetään Muovitiekartan toimeenpanoon. Kiertotalous-Suomi (Kisu-hanke) voisi olla viestipankin ylläpitävä taho. (3) Hyödynnetään digitaalisuuden mahdollisuuksia ja kansalaisten aktiivisuutta. Kannatetaan esimerkiksi kehitteillä olevaa sovellusta, jolla kansalaiset voivat ilmiantaa roskaisia paikkoja. Myös pelillistäminen olisi hyödyllistä

The effect of selected synbiotics on microbial composition and short-chain Fatty Acid production in a model system of the human colon.

Prebiotics, probiotics and synbiotics can be used to modulate both the composition and activity of the gut microbiota and thereby potentially affecting host health beneficially. The aim of this study was to investigate the effects of eight synbiotic combinations on the composition and activity of human fecal microbiota using a four-stage semicontinuous model system of the human colon.Carbohydrates were selected by their ability to enhance growth of the probiotic bacteria Lactobacillus acidophilus NCFM (NCFM) and Bifidobacterium animalis subsp. lactis Bl-04 (Bl-04) under laboratory conditions. The most effective carbohydrates for each probiotic were further investigated, using the colonic model, for the ability to support growth of the probiotic bacteria, influence the composition of the microbiota and stimulate formation of short-chain fatty acids (SCFA).The following combinations were studied: NCFM with isomaltulose, cellobiose, raffinose and an oat β-glucan hydrolysate (OBGH) and Bl-04 with melibiose, xylobiose, raffinose and maltotriose. All carbohydrates showed capable of increasing levels of NCFM and Bl-04 during fermentations in the colonic model by 10(3)-10(4) fold and 10-10(2) fold, respectively. Also the synbiotic combinations decreased the modified ratio of Bacteroidetes/Firmicutes (calculated using qPCR results for Bacteroides-Prevotella-Porphyromonas group, Clostridium perfringens cluster I, Clostridium coccoides - Eubacterium rectale group and Clostridial cluster XIV) as well as significantly increasing SCFA levels, especially acetic and butyric acid, by three to eight fold, as compared to the controls. The decreases in the modified ratio of Bacteroidetes/Firmicutes were found to be correlated to increases in acetic and butyric acid (p=0.04 and p=0.03, respectively).The results of this study show that all synbiotic combinations investigated are able to shift the predominant bacteria and the production of SCFA of fecal microbiota in a model system of the human colon, thereby potentially being able to manipulate the microbiota in a way connected to human health

The courses of maternal and paternal depressive and anxiety symptoms during the prenatal period in the FinnBrain Birth Cohort study

Maternal prenatal symptoms of depression and anxiety have been suggested to impose differential effects on later offspring development, depending on their characteristics, such as timing, intensity and persistence. Paternal symptoms have been less investigated. While knowledge on these trajectory characteristics is essential for improved comprehension of prenatal stress, prospective studies including both expecting parents have been scarce. We aim at identifying and comparing the trajectories of prenatal depressive and anxiety symptoms in both parents in a pregnancy cohort design. The sample included 3202 mothers and 2076 fathers who were recruited to the FinnBrain Birth Cohort study (WWW.finnbrain.fi). Depressive symptoms were assessed using the Edinburgh Postnatal Depression Scale (EPDS) and general anxiety by the anxiety scale of the Symptom Checklist-90 (SCL-90) repeatedly at 14, 24, and 34 gestational weeks. Five differential depressive and four anxiety symptom trajectories were identified across pregnancy both in mothers and in fathers. The trajectories of consistently low depressive or anxiety symptoms were associated with higher educational level in both parents, and with nulliparity and non-smoking during pregnancy in mothers. Parents with consistently high or increasing levels of symptoms had more often prenatal SSRI medication. The congruences between elevated depressive and anxiety symptoms at any point in pregnancy, as well as parental trajectories within families were low. However, in this population-based sample, the self-reported symptom levels of both parents were generally very low. Variance in timing and persistence of parent-reported prenatal depressive and anxiety symptoms is potentially important, while symptom trajectories are very similar in mothers and fathers. These differential symptom trajectories and the significance of their correlates should be acknowledged when studying prenatal stress exposures and the related outcomes in children

NEWS-pisteytysjärjestelmä ja potilaan hoidon tarpeen tunnistaminen : Koulutus Virtain ja Ruoveden terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalle

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia koulutusmateriaali NEWS- pisteytysjärjestelmästä ja järjestää koulutustilaisuus Virtain sekä Ruoveden terveyskeskuksen poliklinikan sekä vuodeosaston hoitohenkilökunnalle. Kirjallinen aineisto kerättiin eri kirjoista sekä tiedonhakujärjestelmistä. Virtain sekä Ruoveden osastonhoitajat sekä henkilöstöpäällikkö toivottivat NEWS-pisteytysjärjestelmä koulutuksen tervetulleeksi. NEWS ei ollut tuttu kummassakaan terveyskeskuksessa ennestään. Koulutus järjestettiin kesäkuussa 2017 Virtain sekä Ruoveden terveyskeskuksessa, kahtena erillisenä päivänä. Koulutus järjestettiin työajalla, osana normaalia viikottaista työpaikkakoulutusta. Kaikki töissä olevat mahdollisuuksien mukaan tulivat paikalle. Virtain koulutukseen saapui 6 henkilöä, joista kaksi poistui potilashuoneeseen kesken koulutuksen. Ruoveden koulutukseen saapui 8 henkilöä, joista kaksi poistui potilashuoneeseen kesken koulutuksen. Koulutuksessa jaettiin laminoituja NEWS-pisteytystaulukoita, riskiluokitustaulukoita sekä NEWS-pisteytystaulukkotarroja kaikille. Omista taulukoista oli helppo laskea pisteet sekä seurata koulutusta. Koulutuksesta jäi näin mukava muisto, joka mahtuu taskuun, ja muistoa voi käyttää aina tarvittaessa. Koulutuksesta kerättiin palaute anonyymisti palautelomakkeilla heti koulutuksen jälkeen. Palaute oli niin paikanpäällä kuin myös palautelomakkeilla pelkästään positiivista. Pisteytysjärjestelmä koettiin hyödylliseksi ja helpoksi käyttää. NEWS- pisteytysjärjestelmäkoulutuksen materiaalina käytetty power point-esitys jäi terveyskeskuksiin sillä ehdolla ettei sitä jaeta ulkopuolelle, eikä sisältöä muuteta. Osastonhoitajat ottivat asian puheeksi kuukausikoulutuksessa ja antoivat koko henkilökunnalle power point-esityksen luettavaksi.The purpose of this functional thesis was to provide educational material and a trainig seminar about the NEWS (National Early Warning Score) -scoring system for the personnel of Virrat and Ruovesi health care centers. Neither of the personnels were familiar with said scoring system before the seminars, which were held on two separate occasions on June 2017. The seminars were aimed at the nursing staff working at either the emergency room or the hospital wards of the health centers. All members of the working shift were allowed to participate as a part of their weekly paid training. There were a total of 6 and 8 participants respectively at Virrat and Ruovesi. All participants were given pocket size charts of the NEWS system. An anonymous feedback form was collected from the participants immediately after the seminar. All formal and non-formal feedback was positive. The scoring system was praised for it's ease of use as well as it's usefulness. The powerpoint presentation used in the trainig seminars was given to the health centers to be used in future training

Tutkimus sähköisten lomakkeiden käyttäjäkokemuksista : Case: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilökunnan käyttäjäkokemuksia sähköisistä lomakkeista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten sähköiset lomakkeet ovat otettu vastaan ja minkälaisia kehitysideoita henkilökunnalla mahdollisesti on. Teoriaosuus alkaa henkilöstöjohtamisella, jossa selvitetään aiheen tärkeimpiä osa-alueita. Tämän jälkeen aihe syvenee seuraavaan käsitteeseen, Lean-ajatteluun, joka on myös toimeksiantajan noudattama toimintastrategia. Teorian ja käytännön sitoo viimeistään seuraava käsite, joka on henkilöstötietojärjestelmiä, erityisesti sähköisiä lomakkeita käsittelevä osio. Tässä osiossa tutustutaan myös toimeksiantajan sähköisten lomakkeiden käyttöön. Henkilöstön käyttäjäkokemuksia tutkittiin kvantitatiivisella sekä osittain myös kvalitatiivisella tutkimuksella. Vastausten saamiseksi laadittiin kysely, joka sisälsi 41 varsinaista kysymystä sekä mahdollisuuden antaa palautetta ja kehitysideoita. Kysely lähetettiin toimeksiantajan koko henkilöstölle ja se oli saatavilla toimeksiantajan Intrassa. Vastausaikaa oli yhteensä kaksi viikkoa. Kyselyyn vastasi yhteensä 670 henkilöä. Tutkimustuloksissa mm. selvisi, että 44 % vastaajista oli täysin tyytyväisiä sähköisiin lomakkeisiin. Kyselyn tulokset painottuvatkin pääsääntöisesti positiivisten kokemusten puolelle. Tästä huolimatta vastaajilla oli myös kehitysideoita, joita on esitetty tutkimustulosten yhteydessä.The purpose of this thesis was to find out the user experience of electronic forms of the staff of the Pirkanmaa Hospital District. The aim was to provide information about how electronic forms are received and what suggestions for improvement the staff may have. The theoretical part begins with human resources management, explaining the most important aspects of the subject. After that, the subject deepens to the following concept, Lean thinking, which is the strategic plan followed also by the principal. The theory and the practice are bound at the least by the following concept, which is human resources information systems, an especially the item which handles electronic forms. This section also introduces the use of electronic forms by the principal. The user experiences of the staff were examined by quantitative and partly qualitative research. To get the answers, an inquiry was drawn up, which contained 41 actual questions and a chance to give feedback and suggestions for improvement. The inquiry was sent to the whole staff of the principal, and it was available on the principal’s Intranet. There were altogether two weeks of response time. A total of 670 people answered the inquiry. Among others, the research results showed that that 44 percent of the respondents were fully satisfied with electronic forms. The results of the inquiry are mostly concerned with the positive side of experiences. Despite this, the respondents also have suggestions for improvement, which are presented together with the results

Seuratukihankkeen vaikutukset urheiluseuran toimintaan : Tutkimus Keski-Suomen alueen seuroista

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia miten palkatun päätoimisen työntekijän avulla on pystytty kehittämään urheiluseurojen toimintaa, mitä asioita seuroissa on saatu vietyä eteenpäin ja mitkä tekijät hankaloittavat seurojen toimintaa. Opinnäytetyö on tehty tilaustyönä Keski-Suomen Liikunta (KesLi) ry:lle. Tutkimus koskee kymmentä urheiluseuraa Keski-Suomen alueella, jotka osallistuivat valtakunnalliseen seuratukihankkeeseen. Hankkeessa seuroille myönnettiin veikkausvoittovaroista jaettavaa tukea, jonka avulla he pystyivät palkkaamaan seuraan päätoimisen työntekijän. Seuratukihankkeen pilottijakso oli syksystä 2009 kevääseen 2011 ja hankkeeseen on kytketty ulkopuolinen seurannan ja arvioinnin toteuttaminen. Hankkeelle on jo myönnetty jatkoa ja uusi hanke alkaa syksyllä 2011. Opinnäytetyön haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita, jotka suoritettiin maalis-huhtikuussa 2011. Henkilökohtaisilla haastatteluilla pyrittiin saamaan syvempää tietoa hankkeen vaikutuksista urheiluseuran toimintaan ja palkattujen työntekijöiden omakohtaisia näkemyksiä hankkeesta. Tutkimuksen avulla KesLi saa tarkempaa kuvaa alueensa urheiluseurojen tilanteesta ja mahdollisista ongelmista. Urheiluseuroilta vaaditaan koko ajan laadukkaampaa toimintaa, jonka täyttäminen ei enää ole mahdollista pelkästään vapaaehtoistoimijoiden avulla. Urheiluseurat hakevat erilaisia projektirahoituksia toiminnan pyörittämiseen ja uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Palkattujen työntekijöiden työaika pitäisi pystyä käyttämään tehokkaammin hyödyksi ja toimenkuva suunnitella tarkasti. Usein aiemmin va-paaehtoisvoimin tehdyt työt siirtyvät myös palkatun työntekijän tehtäväksi. Tutkimuksen mukaan pienissä seuroissa työntekijöiden toimenkuvat laajenevat helposti liikaa, eikä mihinkään tehtävään ehdi keskittyä täysipainoisesti. Useamman työntekijän seuroissa toimenkuvat ovat tarkemmin rajattuja ja niissä pysytään paremmin. Haastatelluista seuroista puolet mainitsi toiminnan olevan laadukkaampaa kuin ennen seuratukihanketta, mutta kaksi vuotta on lyhyt aika saada suuria muutoksia aikaan. Seurojen toimintaa hankaloittaa tilojen ja ohjaajaresurssien puute.The purpose of this study was to evaluate how hiring of a full-time employee can help sports clubs to develop their organization, what matters in clubs has been carried forward and what factors complicated activity of sports clubs. The thesis was customized for Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi). The study consist ten sports clubs in the Central Finland region, who participated in the nationwide Sports Club Aid project. The project granted funds from the lottery revenue, enabling clubs to hire a full-time employee. The pilot episode of the Sports Club Aid project was from autumn 2009 to spring 2011 and the project is attached to external monitoring and evaluation. The project has already been granted a continuation and new project will start in autumn 2011. Thesis’ interviews were semi-structured interviews and conducted in March-April 2011. Personal interviews were selected for gathering deeper information about project’s impact to the activity of sports club. Interviews also seek for employees’ personal views on the project. The study helps KesLi to get more accurate picture of the situation and possible problems of the area’s sports clubs. Nowadays sports clubs are required more quality activity, which no longer is possible to fulfil simply by volunteer actors. Sports clubs are seeking for variety project funding for running their business and hiring new workers. Paid employees’ time should be able to use more efficiently and their job description should be planned carefully. Often the work previously done by the volunteers will also assume the task of the paid employee. According to the study job descriptions of small clubs’ employees expand easily too much and there is no time to concentrate on the task fully. Job descriptions are more precise in clubs of many employees. Half of the interviewed said the activity of sports club is now higher quality than before the Sports Clubs Aid project. Two years is just too short time to get big difference. Complications to the activity of sports clubs bring lack of facilities and coach resources

Luukku hukassa? : Ohjaamo syrjäseutunuoren kokemana

Nuorten palveluiden selkiyttämiseksi, on matalan kynnyksen periaatteella toimivia Ohjaamoita alettu kehittämään ja juurruttamaan ympäri Suomen. Toiminnan tavoitteena on myös koordinoida monialaista yhteistyötä. Ohjaamot ovat osa Nuorisotakuun jatkotoimenpiteitä, joissa korostuvat palveluiden selkiyttäminen ja vahvistaminen sekä sektorirajat ylittävä yhteistyö. Perusteet matalan kynnyksen tieto- ja neuvontapalveluille löytyvät myös nuorisolaista. Vuonna 2016 Ohjaamoita oli jo 40 paikkakunnalla ja tavoitteena onkin vakiinnuttaa toiminta pysyväksi. Samaan aikaan muutokset alue- ja väestörakenteissa ovat asettaneet nuoret eriarvoiseen asemaan. Suomen väestö ikääntyy ja nuorten määrä laskee – alueellinen eriarvoisuus voimistuu. Palveluiden keskittyessä kuntaliitostenkin seurauksena kasvukeskuksiin, pitenevät samalla myös välimatkat palveluiden pariin. Tämän tiedetään myös vähentävän nuorten osallisuutta palveluista. Opinnäytetyön kohteena olivat syrjäseutunuorten kokemukset asuinalueestaan ja Ohjaamosta. Työssä tarkasteltiin kuinka nuoret kokevat oman asuinpaikkansa palvelut ja millaisena elinympäristönä syrjäseutu nuorille näyttäytyy. Tutkimuksessa otettiin selvää millaisina nuoret ovat Ohjaamon palvelut kokeneet, ja ennen kaikkea ovatko palvelut saatavilla ja saavutettavissa nuorille, jotka asuvat kaukana toimipisteestä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Etelä-Savon liitoskunnissa asuvat täysi-ikäiset nuoret, joilla oli kosketuspintaa Ohjaamon palveluihin. Aineistomme muodostui kuuden nuoren kokemuksista, jotka kerättiin teemahaastattelun keinoin. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että nuoret ovat pääosin tyytyväisiä asuinpaikkakuntaansa. Hiljaisuus ja rauhallisuus nousivat esiin positiivisena asiana sekä se, että tukiverkosto oli lähellä. Ystävät ja perhe nimettiin alueeseen sitoviksi tekijöiksi. Huolta aiheuttivat heikot työllistymisen mahdollisuudet. Opintojen sekä työn perässä muuttoa toiselle paikkakunnalle oli aineistomme nuorten mielestä lähes pakon sanelema ehto. Ohjaamon ollessa vielä varsin tuore toimintakonsepti, se näyttäytyi nuorille vielä hieman epäselvästi. Palveluita oltiin kuitenkin käytetty ja pääosin niihin oltiin tyytyväisiä. Tukea ja apua oltiin saatu muun muassa elämään eri osa-alueisiin liittyvissä pulmissa, kuten päihteisiin, koulutukseen ja työllistymiseen kytkeytyvissä seikoissa. Välimatkoista huolimatta Ohjaamo-palveluiden pariin oltiin päästy, vaikka julkinen liikenne nimettiin heikoksi ja kalliiksi vaihtoehdoksi. Ohjaamon olemassaolo miellettiin kuitenkin tarpeelliseksi ja se koettiin paikaksi, jonka puoleen voisi tulevaisuudessakin kääntyä avun tarpeessa.The One-Stop Guidance Centers (Ohjaamo) have been established around Finland to answer to the needs of the youth services system – cross sectoral guidance services are needed to clarify the youth services system. The One-Stop Guidance Center gathers the youth services under one roof. The goal by developing an easy access service point with low thresholds, is to offer easily approachable guidance and counselling services co-operationally for youth. The One-Stop Guidance -service is a continuum of the government's Youth Guarantee. Arguments for establishing low threshold guidance services can also be found in the youth policy. In the year 2016 the Center was already in operation in 40 different areas, all over Finland. The hope is to develop the service as a lasting part of the services system. At the same time, changes in the regional structures and population have put adolescents in an unequal position. The population of Finland is ageing and the amount of young people is decreasing – regional inequality is increasing. While the services are centered, also as a consequence of municipal mergers, at the same time the distances are getting longer and longer. This is known to reduce young people’s usage of the services. The aim of this thesis was to find out how the youngsters living in the periphery have experienced the One-stop Guidance Center. One of the main themes is to examine how the youngsters see the possibilities that their living environment has to offer them and how they experience the regional conditions. On the other hand, we were interested in finding out how the One-Stop Guidance Center is perceived by the youth living in the remote areas; are the low threshold services available and reachable for them too. The target group consisted of adolescents who have come of age, living in the municipal merger areas in the Southern Savonia, and who have experiences from the One-Stop Guidance Center services. This research was based on the experiences of six young persons, and the material for this study was collected by means of theme interviews. According to this study most of the youth were contented with their living environment. Peacefulness and silence were emphasized as positive factors. Family and friends were the most significant youth´s social network and integral parts of life and well-being. The young people were worried about the future in the area: lack of education and work forces youth to migrate. Mobility is a necessity for young people who live in the periphery. The study indicated that young people were unaware of and confused about the name and concept Ohjaamo-One-Stop Guidance Center. All of them had been there as a customer and got help, guidance and support for issues with life management, and related problems such as drugs, unemployment and educational problems. Despite of the daily distances, expensive and weak public transport, the service was possible to reach. Ohjaamo – One-Stop Guidance Center was perceived as a meaningful and needful place where the young people could consider going again, if they need guidance and support

Sähköinen omavalvontajärjestelmä uuteen tuotantokeittiöön

Opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä sähköinen omavalvontajärjestelmä Ylöjärvelle valmistuvaan uuteen tuotantokeittiöön. Teoreettisessa tarkastelussa perehdyttiin keittiön omavalvontaan ja sen sisältämiin osa-alueisiin. Rakennettiin kuvaa siitä, kuinka omavalvonta toimii Cook and Chill- ja Cook and Serve-ruoanvalmistustavoissa. Tutkimusmenetelminä käytettiin konstruktiivista tutkimusta soveltaen, jonka avulla kartoitettiin tietoa aiheesta. Opinnäytetyössä kartoitettiin kolmen eri valmistajan sähköisiä omavalvontajärjestelmiä. Sähköisten omavalvontajärjestelmien kartoituksessa menetelmänä käytettiin haastatteluja. Haastattelut pidettiin sähköisten järjestelmien valmistajille. Käyttäjälähtöistätietoa sähköisen omavalvontajärjestelmän käytöstä kerättiin benchmarkkaus menetelmän avulla. Sähköisten omavalvontajärjestelmien vertailussa saatiin selville järjestelmien eri ominaisuuksia. Tuloksia hyödynnettiin benchmarkkauksen apuna. Benchmarkkauksen tuloksena saatiin selville käyttäjälähtöistätietoa siitä, mitkä ovat sähköisen omavalvontajärjestelmän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Molempien menetelmien tuloksena saatiin kaksi sähköistä omavalvontajärjestelmää, joiden sisältämillä ominaisuuksilla pystytään parantamaan uuden tuotantokeittiön elintarvikehygieniaa, tuoteturvallisuutta, tehokkuutta, hävikin vähentämistä ja kriittisten pisteiden hallintaa. Ruokatuotannon prosessien kehittyessä on tärkeää kehittää myös sähköisiä järjestelmiä sen ympärillä. Elintarvikehuoneiston omavalvonnan tarkoitus on parantaa riskien hallintaa ja tuoteturvallisuutta. Sähköisten järjestelmien avulla sen pystyy saavuttamaan laadukkaasti ja läpinäkyvästi.The aim of this thesis was to define an electronic self-monitoring system for a new production kitchen in Ylöjärvi. The study’s approach was theoretical examination of the kitchen self-monitoring system and its components and an analysis of how self-monitoring system works in Cook-and-Chill and Cook-and-Serve cooking methods. The constructive research method, was used to collect information on the topic. The electronic self-monitoring systems of three different manufacturers were studied and the features of the systems were compared to the requirements of the new production kitchen. Interviews with manufacturers of electronic self-monitoring systems were used as a method for studying electronic self-monitoring systems. User-based information on the use of the electronic self-monitoring system was collected using a benchmarking method. The comparison of electronic self-monitoring systems revealed the different features of the systems. The results were utilized in benchmarking. As a result of the benchmarking, the strengths, weaknesses, opportunities and threats of the electronic self-monitoring system were identified. Both methods resulted in two electronic self-monitoring systems with features that can improve the food hygiene, product safety, efficiency, spoilage and critical items management of the new production kitchen. As food production processes develop, it is also important to develop electronic systems around them. The purpose of the food premises' own supervision is to improve risk management and product safety. With the help of electronic systems, it can be achieved with high quality and transparency

Raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen masennusoireilun kulku isillä

Molemmat vanhemmat voivat kokea masennusta raskausaikana ja synnytyksen jälkeen, mutta isien masennusoireilua ei ole juurikaan tutkittu raskausaikana, ja tutkimustulokset isän masennusoireilun kulusta ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella äitien ja isien masennusoireiden määrää sekä kulkua raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Lisäksi tutkimuksen tarkoitus oli tutkia, millaisia masennusoireilun osalta eritasoisesti kehittyviä ryhmiä isien aineistosta on löydettävissä, ja tarkastella isien masennuksen muutosta kuvaavien ryhmien yhteyttä koulutukseen, tulotasoon ja ikään. Tutkimuksen aineisto on osa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimukseen kerättyä kyselyaineistoa (N = 5405, joista äitejä oli 3272 ja isiä oli 2133). Masennusoireita mitattiin Edinburgh Postnatal Depression Scale -kyselyllä (EPDS) kolmesti raskausaikana (raskausviikoilla 14, 24 ja 34) ja kahdesti synnytyksen jälkeen (3 ja 6 kk). Masennusoireilun muutosta estimoitiin latentilla kasvukäyrämallilla äideillä ja isillä. Lisäksi isien masennusoireiden kehitystä tutkittiin latentin kasvukäyrän mixture-mallilla. Kaiken kaikkiaan aineiston isillä oli vähemmän masennusoireita kaikissa mittauspisteissä kuin äideillä. Isien aineistosta löydettiin tilastollisen ja teoreettisen tarkastelun perusteella kolme eritasoisesti kehittyvää masennusoireiluryhmää. Suurin osa isistä kuului ”Vakaa ja vähäinen masennusoireilu”-ryhmään (n = 1894, 90%), joiden masennusoireilu oli tasaista ja vähäistä koko seuranta-ajan. ”Laskeva masennusoireilu”-ryhmään (n = 164, 8%) kuuluivat isät, joiden masennusoireet ylittivät masennuksen kliinisen rajan (EPDS ≥ 10) alkuraskaudesta, mutta oireet laskivat synnytyksen jälkeen kohtalaiselle tasolle. Lisäksi aineistosta erottui pieni tilastollisesti merkityksetön ”Nouseva masennusoireilu”-ryhmä (n = 39, 2%), jonka isillä oli kohtalaisesti masennusoireita raskauden alkuvaiheessa, ja oireet lisääntyivät niin raskausaikana kuin synnytyksen jälkeen. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että äidit oireilevat isiä enemmän raskausaikana ja synnytyksen jälkeen. Kaiken kaikkiaan sekä isien että äitien masennusoireet laskivat koko raskausajan ja synnytyksen jälkeen. Vaikka suurin osa isistä ei kärsinyt masennusoireista, kuitenkin joka kymmenes isä kärsi masennusoireista jossakin raskauden vaiheessa tai kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. Masennusoireista kärsivät isät olivat pienempituloisia ja nuorempia kuin isät, jotka eivät raportoineet oireita. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat etenkin neuvolapalveluiden kehittämisen tärkeyttä, sillä tällä hetkellä isien hyvinvointi jää neuvolajärjestelmän ulkopuolelle. Seulomalla ja seuraamalla myös isien hyvinvointia raskauden eri vaiheissa voitaisiin mahdollisesti ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia, jotka voivat heikentää perheen toimintakykyä, vanhemmuutta ja parisuhdetta sekä vaikuttaa epäsuotuisasti lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia lisää erilaisten taustatekijöiden yhteyttä isien masennusprofiileihin sekä isien masennusprofiilien yhteyttä lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin.siirretty Doriast