”Äiti! Nyt se puhelin soi!” : 3-5-vuotiaan lapsen valmistaminen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen etukäteispuhelinsoiton avulla

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus 3-5-vuotiaan lapsen valmistamisesta toimenpiteeseen etukäteispuhelinsoiton avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia etukäteispuhelinsoitosta, kun heidän 3-5-vuotiaalle lapselle tehdään päiväkirurginen toimenpide. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lastenosaston henkilökunnalle lapsen valmistamisesta toimenpiteeseen etukäteispuhelinsoiton avulla. Tulosten perusteella saatiin selville, mitkä ovat puhelinohjauksen hyödyt ja miten etukäteispuhelinohjausta voisi kehittää. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kainuun keskussairaalan lastenosasto. Lastenosaston henkilökunta oli ottanut käyttöön keväällä 2012 etukäteispuhelinsoiton osana lapsen valmistamisessa toimenpiteeseen. Etukäteispuhelinsoiton tarkoituksena on antaa tietoa vanhemmille tulevasta toimenpiteestä sekä toimenpidepäivän kulusta. Tavoitteena on ohjata vanhempia puhelimen välityksellä valmistamaan lapsi tulevaan toimenpiteeseen kotona. Tiedonantajina oli kolme vanhempaa, jotka olivat saaneet etukäteispuhelinsoiton lastenosastolta. Aineisto kerättiin huhti- kesäkuussa 2013 yksilöhaastatteluina. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimustehtävänä on kuvata, millaisia kokemuksia vanhemmilla on etukäteispuhelinsoitosta 3-5-vuotiaan lapsen valmistamisessa toimenpiteeseen kotona? Aineiston perusteella vanhemmat kokivat etukäteispuhelinsoiton hyvänä menetelmänä saada tietoa tulevasta toimenpiteestä. Se, miten vanhemmat olivat käyneet läpi tulevaa toimenpidettä, oli yksilöllistä. Vanhemmat olivat kokeneet tiedot tarpeellisina. Kahdella haastatteluun osallistuneella oli kehittämisideoita etukäteispuhelinsoittoon liittyen. Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia sairaanhoitajien näkökulmasta etukäteispuhelinsoiton laadun tarkastelua, kehittämistä ja resursseja; millä eri hoitoyön mittareilla etukäteispuhelinsoiton laadullisuutta voitaisiin mitata, miten sairaanhoitaja voisi etukäteispuhelinsoiton yhteydessä antaa henkistä tukea vanhemmille lapsen valmistamisessa toimenpiteeseen kotona, onko sairaanhoitajille varattu riittävästi työaikaa etukäteispuhelinsoiton toteuttamiseen?Mom, Now the Phone Is Ringing! – preparing 3-5-year-old children for day-surgical procedures with a phone call The purpose of this thesis was to describe how parents had experienced phone calls that were made when their 3-5-year-old child was going to a day-surgical procedure. The objective of this thesis was to provide information for the children’s ward staff. The results of the thesis can be used to develop phone calls to home further. The thesis was conducted using qualitative methodology, and the material was collected by thematic interviews with three parents who had received a phone call home. The interviews were carried out in April-June 2013 and analyzed by using the inductive content analysis method. The results of the thesis showed that parents had experienced the phone calls home as a good was to receive necessary information about upcoming procedures. Two of them had ideas for further developing the calls

Sairaanhoitajien kokemuksia lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käytöstä HYKS Korvaklinikalla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää HYKS Korvaklinikan kirurgisella vuodeosastolla ‎työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia lääkkeettömien menetelmien käytöstä leikkauksen ‎jälkeisessä kivunhoidossa. Tavoitteena oli mahdollisten kehittämiskohteiden löytäminen ja siten ‎osallistua kivunhoidon kehittämiseen Korvaklinikalla. Tässä opinnäytetyössä keskitytään ‎lyhytkirurgisessa toimenpiteessä olleen aikuisen potilaan kivunhoitoon. ‎ Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin ‎teemahaastattelua. Haastatteluun osallistui viisi Korvaklinikan kirurgisilla vuodeosastoilla ‎työskentelevää sairaanhoitajaa, jotka haastateltiin ryhmähaastattelun muodossa. Aineiston ‎analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. ‎ Tulosten mukaan sairaanhoitajat käyttivät monipuolisia lääkkeettömiä menetelmiä lyhytkirur-‎gisessa leikkauksessa olleen aikuispotilaan kivunhoidossa. Potilaan kivunhoidossa huomioitiin niin ‎fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin ulottuvuus. ‎ Sairaanhoitajien käyttämät menetelmät ja niistä saadut kokemukset olivat kaikilla haastatelluilla ‎sairaanhoitajilla lähes samanlaisia. Hoitoympäristöä huomioitiin säätämällä valaistusta sekä ‎turvaamalla riittävä lepo ja rauha. Meluun sairaanhoitajat eivät kyenneet vaikuttamaan. Lisäksi ‎sairaanhoitajat lisäsivät potilaiden viihtyvyyttä ja käyttivät apuna moniammatillista yhteistyötä ja ‎koulutusta. Vuorovaikutuksellisista menetelmistä käytettiin emotionaalista tukemista sekä ‎huumoria. Sairaanhoitajat huomioivat kivunhoidossa myös omaisen hätää, jonka ainakin osa ‎sairaanhoitajista koki haastavaksi. Kognitiivis-behavioraalisista menetelmistä sairaanhoitajat ‎käyttivät huomion kiinnittämistä kivusta toisaalle TV:n, musiikin, lukemisen sekä keskustelun ‎avulla. Lisäksi käytettiin tiedon antamista ja ohjausta. Fysikaalisista menetelmistä olivat käytössä ‎kylmähoito, asento- ja liikehoito sekä nestehoito. Hierontaa, kosketusta, rentoutusta ja ‎hengitysharjoituksia käytti vain osa sairaanhoitajista ja niiden käyttö koettiin osittain haastavaksi ‎lyhytkirurgisen potilaan kivunhoidossa. ‎ Kivunhoidon kehittämiseksi Korvaklinikalla voitaisiin vähemmän käytettyihin lääkkeettömiin ‎menetelmiin kiinnittää lisää huomioita. Rentoutus- ja hengitysharjoituksista lyhytkirurgisille ‎potilaille voitaisiin antaa esimerkiksi suullista sekä kirjallista tietoa ja kosketuksen käyttöä taas ‎saattaisi lisätä asiasta keskustelu potilaiden kanssa. Sairaanhoitajat saattaisivat hyötyä myös ‎esimerkiksi hierontaan liittyvästä lisäkoulutuksesta. Kivunhoidossa on tärkeää huomioida myös ‎käytettyjen lääkkeettömien menetelmien kirjaaminen.‎‎ ‎The purpose of this thesis was to study the use of non-pharmacological methods in postoperative ‎pain care as experienced by the nurses working in the surgical ward at HUCS Ear clinic. The ‎objective of this study was to find out possible points of development and this way to participate in ‎the development of the pain care at the Ear clinic. The focus of this thesis was an adult patient’s ‎pain care after short stay surgery. ‎ This thesis was conducted as a qualitative study. Theme interview was used as the data gathering ‎method. Five nurses working at surgical wards of the Ear clinic participated in the interview, which ‎was carried out as a group interview. Theory guided content analysis was used as an analysis ‎method of the data. ‎ According to the findings the nurses used versatile non-pharmacological methods in an adult ‎patient’s pain care after short stay surgery. Physical, psychological and social dimensions were ‎taken into account in a patient’s pain care.‎ The non-pharmacological methods and the experiences of using them were nearly similar with all ‎the nurses that were interviewed. The caring environment was taken into account by adjusting the ‎lights and by securing adequate peace and rest. Noise was a part of environment that the nurses ‎were unable to influence. In addition the nurses attempted to increase the patients comfort and ‎used multiprofessional collaboration and education in patients’ pain care. As the methods of ‎interaction the nurses used emotional support and humor. They also payed attention to the ‎relatives’ distress, which at least some of the nurses felt as a challenge. From the cognitive-‎behavioral methods the nurses used distraction with TV, music, reading or conversation. In addition ‎giving information and guidance were used. From the physical methods the nurses used cold, ‎positioning and movement therapy, and fluid therapy. Massage, touch, relaxation and breathing ‎exercises were used by only some of the interviewed nurses and the use of these methods was ‎found as partially challenging in pain care at short stay surgery. Heat therapy was not used by any ‎of the interviewed nurses, because it was experienced as unsuitable for the pain care of this ‎particular field of surgery with the risk of after bleeding and because of possible infections.‎ To develop the pain care at HUCH Ear clinic the non-pharmacological methods that were used less ‎could be taken into account more. Spoken and written information of relaxation and breathing ‎exercises could be given for short stay surgery patients and the use of touch could be increased by ‎discussing the issue with patients. Nurses could also benefit from education concerning the use of ‎massage. It is important to pay attention to the documentation of the use of non-pharmacological ‎methods.

Monitaideproduktion luomisprosessi kohti Helsinki Poetry Connectionin lavarunousperformanssia : Oireklubi 2011 & Annikin Runofestivaali 2013

Opinnäytteen aiheena on monitaideproduktion luomisprosessi kohti Helsinki Poetry Connectionin lavarunousperformanssia Oireklubille ja Annikin Runofestivaalien päätösklubille. Opinnäytteessä tarkastellaan vuosien 2008-2013 aikana syntyneen teoksen kehittymistä. Opinnäytetyön ja visuaalien tilaaja on Helsinki Poetry Connection runoilija ja kulttuurituottaja Riikka Heinonen. Taiteilijan ja tuottajan työnkuvat lähenevät toisiaan jatkuvasti. Taiteilijat työskentelevät prosessipainotteisesti ja tuottajat kehittävät omia taidekonsepteja. Näkökulmana on järjestelmällisen tuottajan työn voimistaminen taiteilijalle ominaisen intuitiivisen työskentelymetodin avuin. Tavoitteena oli kehittää kulttuurituottajan toimenkuvaa lisäämällä tietoa luovan prosessin vaiheista sekä intuitiivisesta työskentelystä ja flow-kokemuksesta. Tavoitteena oli myös monitaideproduktion kehittäminen toimivampaan suuntaan. Prosessissa pyrittiin vahvistamaan runollista kerrontaa, keventämään runokokonaisuuksien kuuntelemista sekä lisäämään lavarunouden lähestyttävyyttä visuaalien avuin. Pyrkimyksenä oli tehdä runouden monipuolisia käyttömahdollisuuksia tunnetummaksi, inspiroida kuuntelija entistä moniulotteisemmalle mielikuvitusmatkalle ja nostattaa tunnelmaa klubeilla. Tiedonhankinnan menetelmänä käytettiin haastattelua, kirjailijatapaamista, luennolle osallistumista, palavereja ja pitkäaikaista observointia taiteen tekijänä sekä ulkopuolisena havainnoijana. Intuitiivista työskentelymetodia sovellettiin erityisesti monitaideproduktion sisällöntuotannossa. Hanke eteni taiteen ehdoilla, eikä ollut rahoitus- tai aikataulusidonnainen. Analyysin apuna käytettiin muun muassa Kari Uusikylän (2012) teosta Luovuus kuuluu kaikille, Helsinki Poetry Connectionin Lava-antologiaa (2013) ja Mihail Csíkszentmihályin (2005) teosta Flow. Elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Tutkimuksesta saatavaa tietoa ja johtopäätöksiä voivat hyödyntää kulttuurituottajat, taiteilijat sekä kaikki ne ihmiset, jotka työskentelevät luomisprosessien parissa. Tutkimuksen toiminnallisesta osuudesta, monitaideperformanssista, hyötyy runoilija Riikka Heinonen, Helsinki Poetry Connection, Oireklubin ja Annikin Runofestivaalin päätösklubin yleisö, tapahtumajärjestäjät sekä kaupunkikulttuuri. Lavarunoustapahtumat kokoavat eri alojen edustajia urbaaneihin paikkoihin intiimeihin tapahtumiin. Monitaiteessa on kyse vuorovaikutuksen korostamisesta eri taiteilijaryhmien, tuottajien ja kuulijoiden välillä. Tutkimuksen pohjalta voidaan päätellä, että tietoisuuden lisääminen luovista prosesseista ja intuitiivisen työskentelymetodin soveltaminen kannattaa. Se auttaa kulttuurituottajaa tukemaan luovuutta työyhteisössä sekä ymmärtämään paremmin taiteilija-tuottajan kaksoisroolia ja haasteita.The subject of the thesis is the creation process of diverse art production towards Helsinki Poetry Connections stage poetry -performance at Oireclub and Annikki Poetry Festival. My object was to observe the progression of the artwork (2008-2013). The Subscriber of the thesis is Helsinki Poetry Connections poet and culture producer Riikka Heinonen. My aim was to develop culture producer job description by improving the knowledge about the creative process, intuitive method and flow experience. The job description of culture producer and artist are getting closer to each other in the art field. I was representing both roles in the process. My personal goal was to improve the art production. The objective in the process was to increase the approach, recognizability, interest, multidimensionality and popularity of the diverse accessibilities of stage poetry through the audiovisual experience. Raising the ambiance of the event was also an important goal. The methods used in the research were: interview, taking part in the author lecture, the longterm observation of the creation process and analysis based on systematically gathered information. Taking part in the poetry events such as Poetry Jam at Oireclub and Annikkis Poetry Festival as a visual artist, and observing Kiiski open -mic from audience, working together with the poet Heinonen and creating visuals for her needs were also important methods of gaining information. The intuitive -method was used in the process. Funding or timetable didn't define the direction of the process. To support the conclusions of my analysis I used literature such as Kari Uusikyläs (2012) Creativity belongs to everyone, Helsinki Poetry Connections Stage-anthology (2013) and Mihail Csíkszentmihályis (2005) Flow. Culture producers, artists and all who are working with the creation process or creative productions can benefit from the information and conclusion of the research. Poet Heinonen, Helsinki Poetry Connection, audience of the Oireclub and Annikki Poetry Festival, event organizations and urban culture itself benefit from the diverse art -performance. Poetry events gather different art sectors representatives together to the intimate space. Diverse art is all about interaction between the different art scenes, producers and listeners. Based on the conclusions of the research I am convinced that the knowledge of the creative process, intuitive method and flow experience is highly recommended and improves creativity in the work community

”Äiti! Nyt se puhelin soi!” : 3-5-vuotiaan lapsen valmistaminen päiväkirurgiseen toimenpiteeseen etukäteispuhelinsoiton avulla

Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus 3-5-vuotiaan lapsen valmistamisesta toimenpiteeseen etukäteispuhelinsoiton avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhempien kokemuksia etukäteispuhelinsoitosta, kun heidän 3-5-vuotiaalle lapselle tehdään päiväkirurginen toimenpide. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lastenosaston henkilökunnalle lapsen valmistamisesta toimenpiteeseen etukäteispuhelinsoiton avulla. Tulosten perusteella saatiin selville, mitkä ovat puhelinohjauksen hyödyt ja miten etukäteispuhelinohjausta voisi kehittää. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Kainuun keskussairaalan lastenosasto. Lastenosaston henkilökunta oli ottanut käyttöön keväällä 2012 etukäteispuhelinsoiton osana lapsen valmistamisessa toimenpiteeseen. Etukäteispuhelinsoiton tarkoituksena on antaa tietoa vanhemmille tulevasta toimenpiteestä sekä toimenpidepäivän kulusta. Tavoitteena on ohjata vanhempia puhelimen välityksellä valmistamaan lapsi tulevaan toimenpiteeseen kotona. Tiedonantajina oli kolme vanhempaa, jotka olivat saaneet etukäteispuhelinsoiton lastenosastolta. Aineisto kerättiin huhti- kesäkuussa 2013 yksilöhaastatteluina. Haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysin menetelmällä. Tutkimustehtävänä on kuvata, millaisia kokemuksia vanhemmilla on etukäteispuhelinsoitosta 3-5-vuotiaan lapsen valmistamisessa toimenpiteeseen kotona? Aineiston perusteella vanhemmat kokivat etukäteispuhelinsoiton hyvänä menetelmänä saada tietoa tulevasta toimenpiteestä. Se, miten vanhemmat olivat käyneet läpi tulevaa toimenpidettä, oli yksilöllistä. Vanhemmat olivat kokeneet tiedot tarpeellisina. Kahdella haastatteluun osallistuneella oli kehittämisideoita etukäteispuhelinsoittoon liittyen. Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia sairaanhoitajien näkökulmasta etukäteispuhelinsoiton laadun tarkastelua, kehittämistä ja resursseja; millä eri hoitoyön mittareilla etukäteispuhelinsoiton laadullisuutta voitaisiin mitata, miten sairaanhoitaja voisi etukäteispuhelinsoiton yhteydessä antaa henkistä tukea vanhemmille lapsen valmistamisessa toimenpiteeseen kotona, onko sairaanhoitajille varattu riittävästi työaikaa etukäteispuhelinsoiton toteuttamiseen?Mom, Now the Phone Is Ringing! – preparing 3-5-year-old children for day-surgical procedures with a phone call The purpose of this thesis was to describe how parents had experienced phone calls that were made when their 3-5-year-old child was going to a day-surgical procedure. The objective of this thesis was to provide information for the children’s ward staff. The results of the thesis can be used to develop phone calls to home further. The thesis was conducted using qualitative methodology, and the material was collected by thematic interviews with three parents who had received a phone call home. The interviews were carried out in April-June 2013 and analyzed by using the inductive content analysis method. The results of the thesis showed that parents had experienced the phone calls home as a good was to receive necessary information about upcoming procedures. Two of them had ideas for further developing the calls

Voimauttavaa ja elämyksellistä tanssia lapsen itsetunnon tueksi

Toiminnallisen opinnäytetyöni tavoitteena oli edistää lapsen itsetuntoa tanssillisen toiminnan avulla. Toteutin kymmenen kerran toimintajakson Cygnaeuksen koulun toista luokkaa käyvälle ryhmälle kevään 2014 aikana. Ryhmässä oli yhteensä kahdeksan lasta. Pienestä ryhmäkoosta huolimatta kyseisellä ryhmällä on keskittymisvaikeuksia sekä ongelmia luottaa omiin kykyihinsä. Toiminnan tarkoituksena on tajota oppilaille uudenlainen toiminnallinen kokemus kouluympäristössä, joka vaikuttaisi positiivisella tavalla lasten itsetuntoon sekä kykyyn luottaa omaan osaamiseensa. Toiminakertojen jälkeen ryhmä esitti yhdessä tekemämme tanssiesityksen yleisölle, joka koostui koulun 1-2-luokan oppilaista sekä opettajista. Tanssiesityksen tekemisen ja esittämisen lisäksi teimme yhdessä erilaisia harjoituksia toimintakerroilla, joilla pyrittiin mm. kehittämään lasten keskittymiskykyä sekä sosiaalisia taitoja. Opinnäytetyöni alkupuolella käsitellään asioita, jotka liittyvät lasten motoriikkaan, luovuuteen, ongelmanratkaisuun sekä tanssin tarjoamaan elämykselliseen ja voimauttavaan vaikutukseen. Keskivaiheella käsitellään itsetuntoa ja minäkuvaa sekä ryhmässä toimimiseen liittyviä seikkoja. Opinnäytetyöni loppuosuus muodostuu toimintakertojen raportoinnista sekä pohdinnasta. Opinnäytetyöni raportin toimintaosuudessa on esitelty toimintakertojen sisältö harjoituksineen, joita voidaan jatkossa hyödyntää ryhmiä ohjatessa. Opinnäytetyössäni käytin tutkimusmenetelmänä pääasiassa havainnointia sekä oppimispäiväkirjaa, joita käytin myöhemmin apuna raportoinnissa. Koska itsetunnon vahvistumista on mahdotonta mitata, käytin apuna itsearviointilomaketta, johon oppilaat vastasivat. Ohjaamani ryhmän luokanopettaja oli mukana toiminnassa. Häneltä saatu palaute toiminnan aikana ja jälkeen auttoi minua hahmottamaan tavoitteiden onnistumista. Keskutelimme toiminnan aikana paljon ryhmän lasten kanssa. Havainnoimalla lasten kommenttien lisäksi heidän ilmeitään, eleitään ja innostuneisuutta, pystyin tutkimaan, oliko haluttu lopputulos opinnäytetyöni hyödyllisyyden kannalta saavutettu. Projekti oli haastava, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen ja opettavainen. Kohtasin toimintajakson aikana yksin uudenlaisia haasteita, joista uskon olevan hyötyä tulevassa sosiaalialan työssä. Suurin kiitos, mitä tällaisesta kokemuksesta voi itselleen saada, on ilo ja onnistumisenriemu lapsen kasvoilla.The objective of my thesis was to help the progress of children’s’ self-esteem through activities involving dance. The project composed of ten practical sessions with eight second grade students from Cygnaeus School in Pori, during the spring of 2014. Despite the small size of the group the children had difficulties with concentrating and trusting their own skills. The purpose of the project was to offer a new functional experience in the school environment that would have a positive effect on children’s self-esteem and trust their own know-how. After the practical sessions the group performed a dance in front of a small audience composed of first and second grade students and teachers. The performance had been planned in co-operation with the children. In addition to the planning of the performance and planning different exercises were completed during the sessions. The objective of the exercises was to improve concentration and social skills. Subjects that are discussed in the beginning of the thesis are children’s motor skills, creativity and problem solving in addition to the empowering and memorable effects of dance. Towards the middle of the thesis the discussion turns to self-esteem and self-image in addition to aspects of working in a group. The last part is composed of reports on the practical phase and discussion of the thesis. The contents of the practical sessions are described in the report part and can be used later in guiding gropus. The main researchmethod used was observation and learning diary, both were later used as an aid in reporting. Because increase in self-esteem is impossible to objectively measure, a self-assesment form, which the students filled in, was used. The tutor of the class I taught was involved in the activities. The feedback received from her during and after the practical phase helped me perceive the accomplishment of the goals. During the practical phase the activities were discussed with the children. By observing the facial expressions, gestures and excitement in addition to their comments, I could examine whether the desired outcome was accomplished in relation to the usefulness of my thesis. The project was challenging but immensly interesting and educational. During the practical phase I faced new challenges alone, which I believe will be useful in my future career in social work. The biggest thanks that one can aquire from this experience is seeing joy and elation on the faces of children

Water availability influences morphology, mycorrhizal associations, PSII efficiency and polyamine metabolism at early growth phase of Scots pine seedlings

201

Urban Explorations

The publication Urban Explorations is an outcome of the Urban Planning and Design 2 course that was carried out the first time in Spring 2021 at Tampere University School of Architecture. During the course’s seven intensive weeks, students with multidisciplinary backgrounds studied urban life and urban experience from an individual, societal and communal perspective. This publication functions as an exhibition of the two phases of the assignment, Mindspace (individual) and Concept (societal). The publication itself was assembled by the students as the third part of the assignment (communal)