Toiminnallisen opinnäytetyöni tavoitteena oli edistää lapsen itsetuntoa tanssillisen toiminnan avulla. Toteutin kymmenen kerran toimintajakson Cygnaeuksen koulun toista luokkaa käyvälle ryhmälle kevään 2014 aikana. Ryhmässä oli yhteensä kahdeksan lasta. Pienestä ryhmäkoosta huolimatta kyseisellä ryhmällä on keskittymisvaikeuksia sekä ongelmia luottaa omiin kykyihinsä. Toiminnan tarkoituksena on tajota oppilaille uudenlainen toiminnallinen kokemus kouluympäristössä, joka vaikuttaisi positiivisella tavalla lasten itsetuntoon sekä kykyyn luottaa omaan osaamiseensa. Toiminakertojen jälkeen ryhmä esitti yhdessä tekemämme tanssiesityksen yleisölle, joka koostui koulun 1-2-luokan oppilaista sekä opettajista. Tanssiesityksen tekemisen ja esittämisen lisäksi teimme yhdessä erilaisia harjoituksia toimintakerroilla, joilla pyrittiin mm. kehittämään lasten keskittymiskykyä sekä sosiaalisia taitoja.
Opinnäytetyöni alkupuolella käsitellään asioita, jotka liittyvät lasten motoriikkaan, luovuuteen, ongelmanratkaisuun sekä tanssin tarjoamaan elämykselliseen ja voimauttavaan vaikutukseen. Keskivaiheella käsitellään itsetuntoa ja minäkuvaa sekä ryhmässä toimimiseen liittyviä seikkoja. Opinnäytetyöni loppuosuus muodostuu toimintakertojen raportoinnista sekä pohdinnasta. Opinnäytetyöni raportin toimintaosuudessa on esitelty toimintakertojen sisältö harjoituksineen, joita voidaan jatkossa hyödyntää ryhmiä ohjatessa.
Opinnäytetyössäni käytin tutkimusmenetelmänä pääasiassa havainnointia sekä oppimispäiväkirjaa, joita käytin myöhemmin apuna raportoinnissa. Koska itsetunnon vahvistumista on mahdotonta mitata, käytin apuna itsearviointilomaketta, johon oppilaat vastasivat. Ohjaamani ryhmän luokanopettaja oli mukana toiminnassa. Häneltä saatu palaute toiminnan aikana ja jälkeen auttoi minua hahmottamaan tavoitteiden onnistumista. Keskutelimme toiminnan aikana paljon ryhmän lasten kanssa. Havainnoimalla lasten kommenttien lisäksi heidän ilmeitään, eleitään ja innostuneisuutta, pystyin tutkimaan, oliko haluttu lopputulos opinnäytetyöni hyödyllisyyden kannalta saavutettu.
Projekti oli haastava, mutta äärimmäisen mielenkiintoinen ja opettavainen. Kohtasin toimintajakson aikana yksin uudenlaisia haasteita, joista uskon olevan hyötyä tulevassa sosiaalialan työssä. Suurin kiitos, mitä tällaisesta kokemuksesta voi itselleen saada, on ilo ja onnistumisenriemu lapsen kasvoilla.The objective of my thesis was to help the progress of children’s’ self-esteem through activities involving dance. The project composed of ten practical sessions with eight second grade students from Cygnaeus School in Pori, during the spring of 2014. Despite the small size of the group the children had difficulties with concentrating and trusting their own skills. The purpose of the project was to offer a new functional experience in the school environment that would have a positive effect on children’s self-esteem and trust their own know-how. After the practical sessions the group performed a dance in front of a small audience composed of first and second grade students and teachers. The performance had been planned in co-operation with the children. In addition to the planning of the performance and planning different exercises were completed during the sessions. The objective of the exercises was to improve concentration and social skills.
Subjects that are discussed in the beginning of the thesis are children’s motor skills, creativity and problem solving in addition to the empowering and memorable effects of dance. Towards the middle of the thesis the discussion turns to self-esteem and self-image in addition to aspects of working in a group. The last part is composed of reports on the practical phase and discussion of the thesis. The contents of the practical sessions are described in the report part and can be used later in guiding gropus.
The main researchmethod used was observation and learning diary, both were later used as an aid in reporting. Because increase in self-esteem is impossible to objectively measure, a self-assesment form, which the students filled in, was used. The tutor of the class I taught was involved in the activities. The feedback received from her during and after the practical phase helped me perceive the accomplishment of the goals. During the practical phase the activities were discussed with the children. By observing the facial expressions, gestures and excitement in addition to their comments, I could examine whether the desired outcome was accomplished in relation to the usefulness of my thesis.
The project was challenging but immensly interesting and educational. During the practical phase I faced new challenges alone, which I believe will be useful in my future career in social work. The biggest thanks that one can aquire from this experience is seeing joy and elation on the faces of children
