Vesistötietoa näytteenottajille

Opas antaa vesinäytteitä ottaville yleistietoa Suomen vesistöjen erityispiirteistä, vesistöjen tilan tutkimuksesta sekä näytteenoton tavanomaisimmista kysymyksistä. Näytteenoton tarpeellisina taustatietoina on selostettu järven lämpötalous, kaasutalous, ravinnetalous, rehevöityminen ja plankton. Näitä tarkastellaan näytteenottoon ja näytteistä tehtävien määritysten kannalta. Näytteiden oton tavoitteena on, että näytteet edustavat mahdollisimman hyvin sitä paikkaa, aluetta ja tilannetta, joka vastaa kyseisen tutkimus- tai seurantaohjelman tarkoitusta. Tämä edellyttää näytteenottajalta riittäviä tietoja työskentelyalueensa vesiluonnosta ja vesivaroista sekä niiden ominaisuuksista, joita oppaan vesistötieto-osassa on kuvattu.Oppaan kenttätutkimusosassa annetaan käytännön tietoa näytteenottoon valmistautumisesta sekä keskeisimmistä fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista näytteenotto- ja havaintomenetelmistä sekä niiden soveltamisesta joki-, järvi- ja rannikkoalueilla. Lisäksi tarkastellaan kasviplanktonin, pohjaeläinten, päällyskasvuston ja pohjasedimenttinäytteenoton erityispiirteitä sekä vesikasvi-, kala- ja uimavesitutkimusten tekemistä. Näytteenottajan huomiota pyritään kiinnittämään myös näytteenoton virhemahdollisuuksiin ja virheiden välttämiseen. Oppaan liiteosassa on kattava luettelo vesitutkimusten näytteenoton jo valmistuneista ja valmisteilla olevista standardeista v. 2007 lopun tilanteessa

RPGRIP1L and FTO – genes implicated in the effects of FTO intronic sequence variants on food intake – also affect adipogenesis and adipocyte biology.

Single nucleotides in the first intron of FTO convey effects on adiposity by mechanisms that remain unclear, but appear to include modulation of expression of FTO itself, as well as other genes (e.g. RPGRIP1L, IRX3) in the vicinity of FTO. This locus affects food intake, the browning of white adipose tissue and risk of type 2 diabetes (independent of its effects on body weight). FTO and RPGRIP1L expression are decreased in fibroblasts and iPSC-derived human neurons of individuals segregating for obesity risk alleles of FTO at rs8050136 and rs1421085. These alleles exhibit decreased binding of isoform p110 of the CUX1 transcription factor. This isoform activates transcription of both FTO and RPGRIP1L. The FTO locus conveys effects on adiposity via hyperphagia, in part, by regulating FTO and RPGRIP1L expression in the hypothalamus. We examined whether FTO and RPGRIP1L also modify adipogenesis and adipose tissue lipid storage. Such effects would influence systemic consequences of the hyperphagia driven by the actions of the genes in the hypothalamus. Given the role in energy homeostasis of genes encoding elements of the primary cilium, we hypothesized that mice hypomorphic for Rpgrip1l would display increased adiposity. In confirmation, we find that Rpgrip1l+/− mice are hyperphagic and obese, and display diminished suppression of food intake in response to leptin administration. These findings suggest that RPGRIP1L may be partly or exclusively responsible for the obesity susceptibility signal at the FTO intronic locus. We describe effects of Rpgrip1l in adipocytes which may contribute to the adiposity phenotype observed in these animals, and possibly humans. Loss of Rpgrip1l in 3T3-L1 preadipocytes increased the number of cells capable of differentiating into mature adipocytes. Knockout of Rpgrip1l in mature adipocytes (using Adipoq-Cre) did not increase adiposity in mice fed chow or high fat diet. Neither did we observe any effects of Rpgrip1l knockdown in mature 3T3-L1 adipocytes in vitro. Thus, to the extent that Rpgrip1l affects cell-autonomous adipose tissue function, it appears to do so by effects conveyed in preadipocytes, a cell type in which the primary cilium – as a mediator of developmental signals – may have functional importance. We propose that decreased RPGRIP1L expression in preadipocytes in humans segregating for FTO-associated obesity risk alleles increases the potential storage capacity of adipose tissue. Such capacity would influence the metabolic consequences of positive energy balance due to the action of these alleles within the brain. Fto expression is upregulated during adipogenesis in murine and human cells in vitro, and is more highly expressed in isolated mouse adipocytes than in preadipocytes. Here we demonstrate that FTO is required for the maintenance of adipocyte lipid filling and endocrine function in murine 3T3-L1 cells and human adipose tissue-derived stromal cells. RNAseq analysis indicates that this effect on adipocyte programming is conveyed in part by modulation of C/ebpβ- and C/ebpδ-regulated transcription, consistent with reports that Fto acts a transcriptional coactivator. Fto-/- mice have normal fat mass in early life, but spontaneously lose adipose tissue as they age. We propose that Fto is required to maintain adipocyte viability, a function critical to the prevention of ectopic lipid accumulation in obese states. Such accumulation – both total and in specific anatomic regions – has adverse metabolic consequences. In addition to the developmental effects on adiposity mediated by RPGRIP1L, and the effects conveyed on adipocyte function related to FTO, the FTO locus could also impact systemic energy homeostasis by modifying production of humoral signals that are integrated centrally to regulate energy balance. We explored molecular modifiers of adipocyte production of leptin identified by GWAS that may modify obesity risk. The FTO locus was associated with circulating leptin concentration, but this association was abrogated when corrected for BMI, indicating that this locus does not contribute to adiposity by dysregulating leptin production. Our in vitro findings are consistent in this regard, as knockdown of Rpgrip1l and Fto in 3T3-L1 cells did not affect leptin production per adipocyte. These results, however, are not inconsistent with a role for FTO in maintenance of adipocyte viability

Käyttöpääoman hallinnan ja yrityksen iän vaikutukset pohjoismaisten pörssiyhtiöiden maksuvalmiuteen talouskriisissä

Rahoituskriisin aikana yritysten lainansaannin ehdot kiristyivät sekä maksuvalmius heikkeni. Yritysten käyttöpääoman hallinnan merkitys kasvoi, jossa rahoitusvajetta pyrittiin parantamaan nopeuttamalla myyntisaamisten sekä varaston kiertoaikoja ja pidentämään omien ostovelkojen kiertoaikoja, joka perustuu erilaisiin käyttöpääoman hallintastrategioihin. Tehokkaalla käyttöpääoman hallinnalla on mahdollista parantaa yritysten maksuvalmiutta, arvioida rahoi-tuksen tarvetta sekä vaikuttaa kannattavuuteen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten finanssikriisi sekä yrityksen ikä vaikuttavat käyttöpääoman hallintaan. Tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2008 finanssikriisin vaikutuksia yritysten maksuvalmiuteen, varastoarvoon, kiertonopeuteen sekä käyttöpääomaan. Yritysten koko rajoittuu suuriin yrityksiin pohjoismaisissa pörssiyhtiöissä. Käyttöpääoman hallintaa mi-tataan myyntisaamisten, varaston, ostolaskujen, sekä käyttöpääomasyklin kiertonopeuksilla. Maksuvalmiutta mitataan Current ja Quick ratio tunnusluvuilla. Tutkielman aineiston muodos-tui 105 yritysten tilinpäätöstiedoista, jotka kerättiin Worldscope-tietokannasta vuosilta 2006–2010. Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitsevän negatiivisen riippuvuussuhteen yritysten iän sekä käyttöpääomasyklin interaktio muuttujan kasvulle molemmissa maksuvalmiuden tunnuslu-vuissa. Tämän havainnon mukaan nuorilla yrityksillä käyttöpääomasykli oli lyhyempi ja maksu-valmius parempi vanhempiin yrityksiin verrattuna. Kriisiä edeltäneen tehokkaan käyttöpääoman hallinnalla ei sen sijaan ollut vaikutuksia yritysten maksuvalmiuteen, mutta yritysten ikääntyminen osoitti maksuvalmiuden kasvua. Kriisin aikainen sekä tämän jälkeinen tila osoitti positiivista riippuvuussuhdetta myyntisaamisiin sekä varaston kiertoaikaan, mutta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevä oli iän negatiivinen riippuvuussuhde myyntisaamisiin sekä positiivinen riippuvuussuhde varaston kiertoaikoihin. Havainnon mukaan vanhemmat yritykset kykenivät nopeuttamaan myyntisaamisten kiertoai-koja, kun taas nuoremmat yritykset pystyivät pitämään varaston kiertoa lyhyempinä kriisin ja kriisin jälkeisinä aikoina. Käyttöpääomasykli sekä yrityksen ikä osoittivat positiivista riippuvuus-suhdetta rahoituskriisin jälkeen, josta tilastollisesti merkitsevää riippuvuussuhdetta osoitti ikä. Tuloksien mukaan yritysten ikääntyminen pidensi käyttöpääomasyklin kiertonopeutta kriisin jälkeen, jolloin nuoremmilla yrityksillä käyttöpääomasykli oli lyhyempi

Microbiology of Bartholin's Duct Abscess

Objective: The aim of the study was to determine the currently most frequent microbial findings in Bartholin's duct abscess

Relationships of leisure-time physical activity and work ability between different occupational physical demands in adult working men

Purpose Leisure-time physical activity (LTPA) is known to be associated with positive health benefits, but the role of occupational physical demands remains inconsistent. The purpose of the current study was to assess the relationship between LTPA and work ability in different occupational physical activity (OPA) levels between young adult men. Methods We performed physical activity measurements in work and leisure time with the long version of International Physical Activity Questionnaire (IPAQ) and work ability with the Work Ability Index (WAI) in 921 Finnish employed male volunteer participants. The participants were divided into LTPA tertiles I ( 28 MET-h/week) and OPA tertiles I (0 MET-h/week), II (= 64 MET-h/week). Results There was a significant relationship between LTPA and WAI in OPA tertiles (adjusted for age, alcohol consumption, working class status, BMI, and employment years). Moreover, each LTPA tertile showed significant linear associations with WAI (P <0.001). Conclusion LTPA is positively associated with work ability among young adult men. More specifically, the relationships between LTPA and WAI were significantly greater in physically demanding jobs than in more passive jobs. Our results indicate the importance of LTPA, particularly with individuals under higher work-related physical strain.Peer reviewe

Ympäristöväittämät Suomen markkinoilla

Todentamattomien ja ilmeisen epäasiallisten ympäristöväitteiden määrä on monessa selvityksessä todettu hälyttävän suureksi. Tässä hankkeessa käytiin syksyllä 2021 läpi tuhansia suomalaisia mainoksia verkossa, ja otos (n=262) analysoitiin sisältöanalyysilla. Mainoksista pääosa kohdistui kuluttajille, mutta etenkin verkkolehdissä myös yrityksille. Puolet (49 %) mainoksista vain yleisti ympäristövaikutuksia, vaikka yleistykset tulisi aina täsmentää. Laskentatuloksia tai eriteltyä tietoa tarjosi vain 8 % mainoksista. Ympäristöväitteistä arvioitiin epäasiallisiksi yli puolet (56 %). Osuus on suurempi kuin aiemmissa samankaltaisia arviointikehikkoja käyttäneissä tutkimuksissa. Kansalaistiedekampanja vastaanotti ilmoituksia arveluttavista ympäristöväitteistä moninkertaisesti (78 kpl) verrattuna väitteitä valvovan viranomaisen vastaanottamiin ilmoituksiin. Kansalaiset valittivat useimmin hiilineutraalius- tai kompensointiväitteistä. Sekä kansalaisten ilmoittamissa että otoksen mainoksissa toistuivat usein termit ekologinen ja vastuullinen. Elinkeinoelämälle järjestetyissä työpajoissa yritysten tietotaidon parantaminen nousi voimakkaasti esille: millainen olisi todennettu ja hyvä väite? Monet maat ja EU:n komissio ovat antaneet yksityiskohtaisia lain tulkintaohjeita. Tutkimusraportin lopussa esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia.Sivua 51 on päivitetty 8.7.2022 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 28.6.2022 julkaistun version

Minimal clinically important difference and minimal detectable change of the World Health Organization Disability Assessment Schedule 2.0 (WHODAS 2.0) amongst patients with chronic musculoskeletal pain

Objectives: The aim of this study is to estimate a minimal clinically important difference (MCID) and a minimal detectable change (MDC) of the 12-item WHODAS 2.0 amongst patients with chronic musculoskeletal pain. Design: Cross-sectional cohort study. Setting: Outpatient Physical and Rehabilitation Medicine clinic. Subjects: A total of 1988 consecutive patients with musculoskeletal pain. Interventions: A distribution-based approach was employed to estimate a minimal clinically important difference, a minimal detectable change, and a minimal detectable percent change (MDC%). Results: The mean age of the patients was 48 years, and 65% were women. The average intensity of pain was 6,3 (2.0) points (0-10 numeric rating scale) and the mean WHODAS 2.0 total score was 13 (9) points out of 48. The minimal clinically important difference ranged between 3.1 and 4.7 points. The minimal detectable change was 8.6 points and minimal detectable % change was unacceptably high 66%. Conclusions: Amongst patients with chronic musculoskeletal pain, the 12-item WHODAS 2.0 demonstrated a high minimal detectable change of almost nine points. As the minimal detectable change exceeded the level of minimal clinically important difference, nine points were considered to be the amount of change perceived by a respondent as clinically significant.</div

Yyteistä uuteen alkuun : toimittajien kertomuksia mediatyön murroksesta

"Towards New Beginnings: Journalists’ Descriptions about Ruptures in Media Work This volume reveals a previously untold view on changes in media work in Finland. Finnish journalists relate their experiences of being made redundant or deciding to resign, and their views on their profession in a time of flux. The data are based on telephone surveys, in-depth interviews and journalists’ written accounts. Journalists are riddled with insecurity about their future. They feel they have borne the brunt of misplaced investments and the economic conjuncture, and their work motivation and creativity have suffered due to recurring layoffs in newsrooms. Support from employment authorities for finding a new job has also been practically non-existent, and coping with a career change has generated further stress and insecurity. However, journalists who have found new employment typically feel more comfortable in these jobs than in their former work. Career shifters have also been able to make use of their journalistic skills in their new jobs and identify themselves as journalists. The authors are from the Research Centre for Journalism, Media and Communication (COMET) at the University of Tampere, Finland. The study was funded by the Finnish Work Environment Fund and the Foundation for Promoting Journalistic Culture (JOKES). "" Teos tarjoaa uutta, kokemusperäistä tietoa toimittajista mediatyön murroksessa. Suomalaiset journalismin tekijät kertovat kokemuksistaan ja näkemyksistään, kun oma työsuhde päättyy irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen ja kun oma ammatti käy läpi merkittävää murrosvaihetta. Toimittajien kokemuksia yt-neuvotteluista, työttömyydestä ja uudelleentyöllistymisestä on koottu teosta varten puhelinkyselyllä, teemahaastatteluin sekä toimittajien laatimilla kirjoitelmilla. Tutkimuksen mukaan toimittajia jäytää epävarmuus tulevaisuudesta. Ammattikunta kokee joutuneensa virheinvestointien ja suhdanteiden sijaiskärsijäksi, ja työmotivaatio sekä luovuus ovat kärsineet toistuvien yt-kierrosten takia. Uuden työn löytäminen on jäänyt jokaisen omalle kontolle; työvoimaviranomaisilta ei ole herunut edes rohkaisua uuteen alkuun. Vanhasta työstä luopuminen ja uuteen sopeutuminen ovat kuormittaneet ja luoneet epävarmuutta esimerkiksi pärjäämisestä. Tutkimukseen haastatellut uudelleentyöllistyneet toimittajat kertoivat silti viihtyvänsä uudessa työssä paremmin kuin edellisessä työpaikassa. Vaikka toimittaja oli vaihtanut toiselle alalle, hän pystyi yhä hyödyntämään journalistista osaamistaan ja tuntemaan itsensä edelleen toimittajaksi. Teos on tarkoitettu paitsi tutkijoille ja opiskelijoille myös mediatyötä ja laajemminkin tietotyötä tekeville. Se sopii luettavaksi myös muille mediasta ja työelämästä kiinnostuneille. Kirjan tekijät ovat tutkija Auli Harju, journalistiikan yliopistonlehtori Kari Koljonen ja journalistiikan professori Ari Heinonen. Kirjan perustana oleva tutkimustyö on tehty Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus COMETissa, Tampereen yliopistossa, ja tutkimusta ovat tukeneet Työsuojelurahasto ja Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö.