Kohti tiedon Eurooppaa

Euroopan komissio julkaisi viime vuoden heinäkuussa Agenda 2000 - tiedonannon, jossa esitetään komission näkemykset Euroopan unionin yleisistä kehityslinjoista sekä tulevan politiikan painopisteistä. Unionilla on edessään merkittäviä haasteita, joista osa on ulkoisia, kuten maailmankaupan globalisoituminen ja osa sisäisiä, kuten talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen siirtyminen, rakenne- ja maatalouspolitiikan uudistukset sekä unionin laajentuminen. Komission näkemyksen mukaan unionin sisäisten politiikkojen alueella on neljä keskeistä painopistealuetta: kestävän kasvun ja työllisyyden edellytysten luominen, tiedon asettaminen etusijalle, työllisyysjärjestelmien uudenaikaistaminen sekä elinolojen parantaminen. Suomi on asian käsittelyn yhteydessä yhtynyt näihin painopisteisiin korostaen unionin kilpailukyvyn kehittämisen merkitystä. Edellä mainituista painopisteistä on "tiedon asettaminen etusijalle" keskeisin tavoite, sillä tiedon avulla luodaan edellytykset muiden tavoitteiden toteutumiselle. Unionin tulevaisuuden visiona tuleekin olemaan "Tiedon Eurooppa", jossa keskeisessä asemassa ovat tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta

Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi - Selvitys lapsi- ja nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä

Sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat 6.6.2017 (Dnro STM/2284/2017 Olli-Pekka Heinosen (puheenjohtaja), Anna-Kaisa Ikosen, Matti Kaivosojan ja Timo Reinan selvityshenkilöiksi. Tehtävänä oli kartoittaa Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan liittyvän sivistys- ja opetustoimen ja sote-palveluiden yhdyspintoja ja verkostojohtamisen malleja sekä tehdä ehdotuksia ohjauksesta ja toimintakulttuurin uudistamisesta, joilla lapsi- ja perhelähtöisyys palveluissa varmistetaan uudessa toimintaympäristössä. Selvitystyössä tarkasteltiin maakunta- ja sote-uudistuksen myötä syntyviä lasten, nuorten ja perheiden yhdyspintoja palveluihin ja palveluiden välisiä yhdyspintoja. Tarkasteltiin myös lasten palveluihin liittyviä kunnan ja maakunnan, maakunnan ja valtioneuvoston/ministeriöiden välisiä sekä ministeriöiden keskinäisiä yhdyspintoja. Ehdotusten taustaksi selvityshenkilöt kuulivat selvitystyölle nimettyä taustaryhmää, maakuntien ja sote-muutosjohtajia, kuntien sivistysjohtajien verkostoa, ohjaamoiden projektipäälliköitä, valtiovarainministeriön ja verkostojohtamisen asiantuntijoita, lapsiasiavaltuutettua, järjestöjä sekä lapsia ja vanhempia. Tehtiin myös kysely sekä maakunta- ja sote-muutosjohtajille että LAPE-päiville osallistuneille. Selvityshenkilöt kuvasivat ensin toimintaympäristön ja keskeiset lähtökohdat. Esitykset koottiin viideksi kokonaisuudeksi. 1) Johtamisen rakenteita ja ohjausta koskevat esitykset liittyvät yhteisen kansallisen tahtotilan saamiseen, kuntien ja maakuntien yhteistyöhön sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmään. 2) Tieto ja innovaatiot -kokonaisuus sisältää esitykset tiedolla johtamisen vahvistamiseen ja yhdys-pintainnovaatioiden edistämiseen. 3) Osaamista koskevat esitykset liittyvät uudistuvien osaamistarpeisiin vastaamiseen ja yhdyspintaosaamisen vahvistamiseen kunta- ja maakuntatasolla. 4) Palvelujen kehittämistä koskevat esitykset käsittelevät integroitujen joustavien palvelujen saamista, vaativan ja erityisen tuen, lastensuojelun, mielenterveyspalvelujen ja harvinaisten sairauksien hoitoa sekä ohjaamon kehittämiseen. 5) Lisäksi on esitys selvitysmiesten esitysten jalkauttamisesta. Esitysten lopuksi koottiin toimivia esimerkkejä yhdyspinnoilt

Injury incidence and prevalence in Finnish top-level football - one-season prospective cohort study

Ojective: To investigate the injury characteristics in Finnish male football players. Design: One-season prospective epidemiological study. Data were collected via injury reports from the medical staff and directly from the players using the Olso Sports Trauma Research Center Health Questionnaire. Participants: The first team squads of Finnish football league (n = 12 teams, 236 players). Main outcome measurement: Injury incidence. Results: A total of 541 injuries occurred during the exposure of 62 878 hours. Injury incidence per 1000 exposure hours was 8.6 (30.6 in matches and 3.4 in training). A player sustained on average 2.3 (median 2, range 0-13) injuries during the study. Thigh and ankle were the most commonly injured body parts for acute injuries and hip/groin were the most commonly injured body part for overuse injuries. The median absence time for all injuries was 12 (range 0-107) days, 12 (range 0-107) for acute, and 8 (range 0-61) for overuse injuries. Thigh injuries caused the greatest consequences in terms of absence from full participation (median 5 days, range 0-88). Conclusion: Lower limb muscle injuries were the most prevalent injuries in the study. Collecting data directly from the players enabled to report more injuries compared to what was reported only by the medical staff.Peer reviewe

Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa ja erivapaus urheilijan lääkityksessä

Dopingvalvonnan alaiset kilpaurheilijat sairastavat ja voivat tarvita hoitoa lääkkeillä tai menetelmillä, jot‑ ka ovat kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa. Urheilussa kielletyt lääkeaineet voi tarkistaa Suomessa myyntiluvallisten valmisteiden osalta ”Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa” (KAMU) ‑lää‑ kehaun avulla. Mikäli tasomäärittelyn piiriin kuuluvan urheilijan sairauden hoito vaatii jonkin kielletyn lääkeaineen käyttöä, hoidolle voidaan hakea erivapautta. Erivapauden hakuohjeistukseen löytyy linkki KAMUsta ja SUEKin sivuilta (1). Dopingvalvonta on tehostunut analyysi- ja testausmenetelmien kehit‑ tyessä. Tehokas antidopingtoiminta vähentää urheilussa kiellettyjen aineiden väärinkäyttöä ja niiden ai‑ heuttamia terveyshaittoja sekä tukee puhtaiden urheilijoiden tasavertaista kilpailua.</p

Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa ja erivapaus urheilijan lääkityksessä

Vertaisarvioitu.Dopingvalvonnan alaiset kilpaurheilijat sairastavat ja voivat tarvita hoitoa lääkkeillä tai menetelmillä, jotka ovat kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa. Urheilussa kielletyt lääkeaineet voi tarkistaa Suomessa myyntiluvallisten valmisteiden osalta "Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa" (KAMU) -lääkehaun avulla. Mikäli tasomäärittelyn piiriin kuuluvan urheilijan sairauden hoito vaatii jonkin kielletyn lääkeaineen käyttöä, hoidolle voidaan hakea erivapautta. Erivapauden hakuohjeistukseen löytyy linkki KAMUsta ja SUEKin sivuilta (1). Dopingvalvonta on tehostunut analyysi- ja testausmenetelmien kehittyessä. Tehokas antidopingtoiminta vähentää urheilussa kiellettyjen aineiden väärinkäyttöä ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja sekä tukee puhtaiden urheilijoiden tasavertaista kilpailua.Peer reviewe

Injury incidence and prevalence in Finnish top-level football – one-season prospective cohort study

Ojective: To investigate the injury characteristics in Finnish male football players. Design: One-season prospective epidemiological study. Data were collected via injury reports from the medical staff and directly from the players using the Olso Sports Trauma Research Center Health Questionnaire. Participants: The first team squads of Finnish football league (n = 12 teams, 236 players). Main outcome measurement: Injury incidence. Results: A total of 541 injuries occurred during the exposure of 62 878 hours. Injury incidence per 1000 exposure hours was 8.6 (30.6 in matches and 3.4 in training). A player sustained on average 2.3 (median 2, range 0-13) injuries during the study. Thigh and ankle were the most commonly injured body parts for acute injuries and hip/groin were the most commonly injured body part for overuse injuries. The median absence time for all injuries was 12 (range 0-107) days, 12 (range 0-107) for acute, and 8 (range 0-61) for overuse injuries. Thigh injuries caused the greatest consequences in terms of absence from full participation (median 5 days, range 0-88). Conclusion: Lower limb muscle injuries were the most prevalent injuries in the study. Collecting data directly from the players enabled to report more injuries compared to what was reported only by the medical staff.</div

Musculoskeletal examination in young athletes and non-athletes: the Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) study

Objectives: To determine the inter-rater repeatability of a musculoskeletal examination and to compare findings between adolescent athletes and non-athletes in Finland.Methods: In this cross-sectional study, a musculoskeletal examination assessing posture, mobility and movement control was carried out by a sports and exercise medicine physician on 399 athletes aged 14–17 years and 177 non-athletes. Within 2 weeks another sports and exercise medicine physician repeated the examination for 41 adolescents to test the inter-rater repeatability.Results: In total, 10 of the 11 tests performed had at least moderate inter-rater reliability (κ ≥0.4 or percentage agreement >80%). Athletes more often than non-athletes had one shoulder protruded (8.0% vs 4.0%, OR 2.81, 95% CI 1.16 to 6.81). Forty-six per cent of athletes had good knee control in the two-legged vertical drop jump test compared with 32% of non-athletes (OR 1.99, 95% CI 1.29 to 3.06). Athletes had better core muscle control with 86.3% being able to remain in the correct plank position for 30 s compared with 68.6% of non-athletes (OR 2.70, 95% CI 1.67 to 4.36). In the deep squat test, good lumbar spine control was maintained only by 35.8% of athletes and 38.4% of non-athletes.Conclusion: A basic musculoskeletal examination is sufficiently reliable to be performed by trained physicians as a part of a periodic health evaluation. Shortfalls in mobility, posture and movement control are common in both athletes and non-athletes. These deficits could have been caused by sedentary behaviour, monotonous training, or both.</p

Haemoglobin, iron status and lung function of adolescents participating in organised sports in the Finnish Health Promoting Sports Club Study

Objectives To compare laboratory test results and lung function of adolescent organised sports participants (SP) with non-participants (NP).Methods In this cross-sectional study, laboratory tests (haemoglobin, iron status), and flow-volume spirometry were performed on SP youths (199 boys, 203 girls) and their NP peers (62 boys, 114 girls) aged 14-17.Results Haemoglobin concentration Conclusions Screening for iron deficiency is recommended for symptomatic persons and persons engaging in sports. Lung function testing is recommended for symptomatic persons and persons participating in sports in which asthma is more prevalent.</div