Sex-specific familial aggregation of cancers in Finland

Despite the fact that the effect of sex on the occurrence of cancers has been studied extensively, it remains unclear whether sex modifies familial aggregation of cancers. We explored sex-specific familial aggregation of cancers in a large population-based historical cohort study. We combined cancer and population registry data, inferring familial relationships from birth municipality-surname-sex (MNS) combinations. Our data consisted of 391,529 incident primary cancers in 377,210 individuals with 319,872 different MNS combinations. Cumulative sex-specific numbers of cancers were compared to expected cumulative incidence. Familial cancer risks were similar between the sexes in our population-wide analysis. Families with concordant cancer in both sexes exhibited similar sex-specific cancer risks. However, some families had exceptionally high sex-specific cumulative cancer incidence. We identified six families with exceptionally strong aggregation in males: three families with thyroid cancer (ratio between observed and expected incidence 184.6; 95% credible interval (95% CI) 33.1-1012.7, 173.4 (95% CI 65.4-374.3), and 161.4 (95% CI 29.6-785.7), one with stomach (ratio 14.4 (95% CI 6.9-37.2)), colon (ratio 15.5 (95% CI 5.7-56.3)) cancers and one with chronic lymphocytic leukaemia (ratio 33.5 (95% CI 17.2-207.6)). Our results imply that familial aggregation of cancers shows no sex-specific preference. However, the atypical sex-specific aggregation of stomach cancer, colon cancer, thyroid cancer and chronic lymphocytic leukaemia in certain families is difficult to fully explain with present knowledge of possible causes, and could yield useful knowledge if explored further.Peer reviewe

2.4 GHz plaster antennas for health monitoring

Commercial plaster material (polyacrylate) is used as an antenna substrate. Two 2.45 GHz patch antennas are introduced, both designed to be attached directly to the skin. Measured efficiencies are 70 % in free space and 60 % on-body. Measured on-body gains of each antenna are 6.2 and 1.4 dBi. Simulated 1 g specific absorption rates (SAR) of the two antennas are 2.3 W/kg and 1.6 W/kg using 1 W input power. 10 g SAR values are 0.6 W/kg and 1.2 W/kg. Antenna feeding using snap-on buttons is investigated and has been found useful

Mixed linear and non-linear tree volume models with regional parameters to main tree species in Finland

The volume models that have been used in Finland for the last 40 years, while generally well thought-out, exhibit an illogical behaviour for small trees. In recent studies, tree stem form was observed to have changed in time and also involve spatial variation attributable to environmental factors. It is yet unclear how the stem taper has actually changed. To overcome these problems, we fitted a completely new set of volume and taper curve models and examined whether this change is attributable to the changes in management and environmental factors rather than to measurement errors in the previously used datasets. For the latter, we added a dataset into the analysis, which was smaller but of higher quality due to the destructive nature of the stem taper measurements. We aim at (1) developing a new non-linear variable form factor volume function that works with trees of all sizes, (2) improving the description of the variation of the stem form in time and space by including temperature sum and soil type as predictors, (3) understanding the changes in the stem form by fitting new taper curve models and (4) improving the statistical properties of the predictions by using mixed model techniques and by addressing the effect of parameter uncertainty. To assess the impact of renewing the models, we (5) predicted the mean volume and its confidence interval with each model for forest inventory data at country level. The results show that the tree stem form has a spatial trend that can be described with the temperature sum. Moreover, the changes in stem form also have a spatial trend, with largest changes in Lapland. The difference is mostly observable in the lowest part of the stem, and it is especially large in the largest pines. We conclude that environmental variables can help to improve national stem taper functions in countries with pronounced environmental gradients

Ideal tau tagging with the multivariate data-analysis toolkit TMVA

Peer reviewe

Kohti kehittyvää johtajuutta : Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuushankkeen (VEPO 2035) loppuraportti

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuuden kehittämishanke (VEPO 2035) toteutettiin Helsingin yliopistossa opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamana. Tavoitteena oli laatia vuoteen 2035 ulottuva johtajuuden kehittämissuunnitelma sekä rakentaa suunnitelman mukainen koulutuskokonaisuus, jota opettajankoulutusta tuottavat yliopistot voivat hyödyntää kasvatus- ja opetusalan johtajuuskoulutusten kehittämisessä. Lisäksi tarkoituksena oli esittää mahdollisia lainsäädännön muutoksia koskien rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien kelpoisuuksia sekä ehdotusten mukainen rahoitusmalli, jonka avulla yliopistojen on mahdollista tarjota kelpoisuusvaatimuksissa mainittua koulutusta. Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuuden kehittämissuunnitelma pohjautui katsauksiin kotimaisesta ja kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta, opettajankoulutusta tuottavien yliopistojen olemassa olevista johtajuuskoulutuksista sekä johtajuuskoulutusten kehittämishankkeista. Suunnitelmassa korostui jatkuvuus johtajuustasojen, eri koulutusasteiden ja alueellisen tasa-arvon näkökulmasta. Johtajuuden kehittämisen keskeisimmäksi keinoksi osoittautui johtajuuskoulutusten rakentaminen tutkimusperustaisena yliopistotason koulutuksena valtakunnallisesti yhtenäiseen suuntaan. Koulutuskokonaisuudessa perusopetuksen rehtoreiden ja päiväkodin johtajien kelpoisuus rakentuu yliopistotasoisen kasvatus- ja opetusalan johtajuuden perusopintokokonaisuuden ympärille

Rock Type Effects on Radio Signal Attenuation

This research work is aimed at studying different rock types and the effect of their mineral contents on an active 434 MHz RFID card's radio signal attenuation. This research was done at the ONKALO nuclear waste storage facility using radio frequency identification (RFID) equipment. First, the studied area and research plan, including the used system and equipment, are explained. After this, the researched areas of rock types and their effects on radio signals are presented. This work focused mainly on occupational safety, but it also investigated whether it would be possible to use RFID technology in producing mines as well, especially in the boundary layer of the ore body. This research can help the design of communication frequencies for autonomous devices.publishedVersionPeer reviewe

Talousmetsien luonnonhoidon kehitys vuosina 1995‒2018 luonnonhoidon laadun arvioinnin sekä valtakunnan metsien inventoinnin tulosten perusteella

Talousmetsien luonnonhoidon laatua on arvioitu vuodesta 1995 lähtien. Yksityismailla on arvioitu vuosittain keskimäärin noin 750 leimikkoa (vaihteluväli 350–1000 leimikkoa), joiden yhteispinta-ala on noin 2500 hehtaaria (1100–3900 ha). Tarkastettavat leimikot on valittu satunnaisotannalla tai suunnatulla otannalla metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Valtakunnan metsien inventointiin (VMI) sisällytettiin talousmetsien luonnonhoitoon liittyviä tunnuksia, kuten avainbiotooppien määrä ja laatu sekä kuolleen puun tilavuus, VMI9:stä (1996‒2003) lähtien. Molemmat seurantajärjestelmät ovat tuottaneet aineistoja, joita analysoimalla voidaan saada tietoa luonnonhoidon keinojen käytöstä hakkuissa ja metsänuudistamisessa parin edellisen vuosikymmenen aikana. Tämän raportin tarkoituksena on dokumentoida luonnonhoidon laadun arvioinnin menetelmät ja siinä tapahtuneet muutokset sekä koota yhteen edellisen runsaan 20 vuoden seurantajakson tulokset ja esittää ne havainnollisina graafeina. Raportissa tarkastellaan luonnonhoidon laatua kuvaavien muuttujien keskiarvojen tilastollista luotettavuutta vuositasolla tai pidemmillä jaksoilla. Tavoitteena on selvittää, millaisia johtopäätöksiä luonnonhoidon laadun kehittymisestä aikasarjojen perusteella voidaan tehdä, sekä arvioida tarvittavaa otoskokoa siihen, että halutun suuruinen muutos tietyn muuttujan keskiarvoissa vuosien välillä voitaisiin havaita tilastollisesti merkitseväksi. Luonnonhoidon laadun arvioinnin aineiston aikasarjojen tarkastelussa keskityttiin pääasiassa osa-aineistoon vuosilta 1998–2018, jossa olivat mukana vain satunnaisella otannalla tarkastettavaksi valitut uudistushakkuut. Tämä osa-aineisto käsitti 71 % yksityismaiden arviointialasta. Keskeisiä tarkasteltavia muuttujia olivat luontokohteiden ja eri luontokohdeluokkien (luonnonsuojelulakikohteet, metsälakikohteet, sertifioinnin turvaamat kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet) pinta-alaosuus, luontokohteille säästetyn elävän ja kuolleen puuston tilavuus, luontokohteiden säilyminen sekä uudistushakkuiden elävän säästöpuuston ja kuolleen puuston määrä. Kaikille tarkasteltaville muuttujille laskettiin vuosittaiset keskiarvot sekä keskivirheet. Muuttujien keskiarvoista esitetään aikasarjagraafit, joihin on laskettu 95 %:n luottamusvälit. Tilastollisesti merkitseviä muutoksia keskiarvoissa tarkasteltiin sekä vertaamalla vuosittaisia tuloksia että testaamalla keskiarvojen eroja pidemmillä jaksoilla. Keskivirheiden avulla arvioitiin kullekin muuttujalle tarvittavaa otoskokoa, kun halutaan havaita esimerkiksi 20 %:n suuruinen muutos vuosien välillä tilastollisesti merkitseväksi. VMI-aineistoista laskettiin tietoja mm. metsälakikohteiden ja arvokkaiden kohteiden pinta-aloista, elävän säästöpuuston ja kuolleen puuston määristä hakkuilla sekä kuolleen puuston säilymisestä hakkuissa. Luontokohteiden keskimääräinen osuus koko tarkastelujaksolla on ollut 2,7 %. Tästä metsälakikohteiden osuus on ollut 0,7 %. Vuonna 2005 voimaan astuneen FSCS-sertifioinnin vaatimuksista poistettiin velvoite turvata tiettyjä luontokohteita, minkä seurauksena sertifioinnin turvaamien kohteiden osuus laski 0,6 %:sta 0,04 %:iin. Valtaosa näistä kohteista näytti siirtyneen muihin huomionarvoisiin luontokohteisiin, joiden keskimääräinen osuus on ollut 1,6 %. Muiden luontokohteiden osuudessa on kuitenkin viime vuosina ollut laskeva trendi, ja arviointijakson kolmen viimeisen vuoden aikana niiden osuus on ollut keskimäärin vain 0,6 %. Tulos viittaa siihen, että muita arvokkaita luontokohteita on jäänyt aiempaa enemmän huomiotta joko hakkuiden ja uudistamistöiden toteutuksessa tai luonnonhoidon laadun arvioinnissa. Tulos korostaa sitä, että luontokohteiden määrän ja osuuden säilymistä metsänkäsittelyssä on tarpeen jatkossakin seurata, jotta satunnaisvaihtelu pystytään erottamaan todellisista muutoksista. Muiden luontokohteiden osuuden lasku näkyy vastaavana laskuna myös luontokohteille säästetyn elävän ja kuolleen puuston määrissä. Säästöpuuston keskimääräinen tilavuus uudistushakkuilla on pysynyt melko tasaisena. Säästöpuuston tilavuus laski 2000-luvun alkuvuosista 2010-luvun alkuun. Viimeiset vuodet säästöpuumäärään on vaikuttanut PEFC-sertifioinnin muutos, jossa säästöpuiden jättämistä on alettu edellyttää jokaiselta leimikolta, ja säästöpuiden minimimäärä nostettiin 10 puuhun per hehtaari. Tämän jälkeen säästöpuiden kappalemäärä on hiukan kasvanut, mutta säästöpuiden puukohtainen keskitilavuus on laskenut. Säästöpuuvalinta on selvästi kohdentunut järeisiin lehtipuihin ja erityisesti haapaan, sillä nämä ovat säästöpuuryhmissä paremmin edustettuina kuin metsien puustossa keskimäärin. Haavan ja raidan osuus säästöpuustosta on noin 20 %, kun muun lehtipuuston kuin koivun osuus koko puustosta on vain vähän yli 3 %. Luonnonhoidon laadun seurannassa arvioitu tai mitattu uudistushakkuiden kuolleen puun määrä on mitä todennäköisimmin systemaattinen aliarvio. Keskitilavuuden arvio on vain 1 m3/ha, kun VMI:n tuottama arvio avohakkuualojen kuolleen puun keskitilavuudesta on lähes kuusinkertainen, vähän alle 6 m3/ha. Luonnonhoidon laadun seurannassa ei tosin mitata 10–20 cm läpimittaista kuollutta puuta toisin kuin VMI:ssa, mikä voi selittää osan tilavuuden erosta. Kuolleen puuston säilyminen hakkuissa on keskeinen luonnonhoidon laadun arvioinnissa seurattava muuttuja, joten jatkossa tulee pyrkiä sen mittaustarkkuuden parantamiseen. Luonnonhoidon laadun kokonaisarvio on ollut viime vuosina hyvä noin 70 %:ssa leimikoita, mikä tarkoittaa sitä, että luonnonhoito on ollut metsäsertifioinnin ja metsänhoitosuositusten mukaisella tasolla. Sellaisten leimikoiden, joissa luonnonhoidon taso on arvioitu erinomaiseksi, osuus on ollut parhaimmillaan 2000-luvulla noin 30 %, mutta on viime vuosina laskenut noin 15 %:n tasolle. Vastaavasti hyväksi tai välttäväksi arvioitujen leimikoiden osuus on kasvanut. Laadunarvioinnin tulosten valossa talousmetsien luonnonhoito on 20 vuoden aikana heijastellut sille lainsäädännössä ja sertifioinnissa asetettuja kriteereitä. Jos kriteereissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, myös toteutus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla. Missään seurattavissa muuttujissa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia. Toisaalta luonnonhoidon taso ei suosituksista ja neuvonnasta huolimatta ole 2000-luvun alusta lähtien parantunut, vaan taso on päinvastoin laskenut 2010-luvulla. Tarkastelujakson viimeisten viiden vuoden (2014–2018) aikana luonnonhoidon taso on määrällisissä muuttujissa keskimäärin noin 20 % heikompi kuin mitä se oli 2000-luvulla, ja lähes 30 % heikompi kuin mitä se on ollut parhaalla viisivuotisjaksolla aikavälillä 1998–2009. Luonnonhoidon laadun nykyinen otoskoko, noin 350 leimikkoa vuodessa, riittää säästöpuuston sekä kohtuullisella luotettavuudella uudistushakkuiden kuolleen puuston muutosten seurantaan. Luontokohteiden osuuksien arvioimiseen ja seurantaan tarvitaan huomattavasti suurempia, suuruusluokkaa 1000–5000 olevia otoskokoja. Yleisesti ottaen suuri otoskoko tarvitaan sellaisten muuttujien luotettavaan seurantaan, joiden arvoissa on paljon leimikoiden välistä satunnaista vaihtelua, kuten esimerkiksi metsälakikohteiden osuus. Vastaavasti pienempi otoskoko tarvitaan sellaisten muuttujien seurantaan, joiden arvot vaihtelevat vähemmän leimikoiden välillä, kuten esimerkiksi säästöpuuston tilavuus uudistushakkuilla. Muuttujan keskiarvon tilastollisesti merkitsevän pienenemisen havaitsemiseen vaaditaan aina pienempi otoskoko kuin vastaavan suuruisen keskiarvon kasvun havaitsemiseen. Luonnonhoidon laadun seurannassa tullaan jatkossa siirtymään yhä enemmän digitaalisten aineistojen hyödyntämiseen, kuten satelliittikuvien ja drone-kuvauksen käyttöön. Tämä tulee sekä parantamaan useiden seurattavien muuttujien (mm. elävä säästöpuusto, kuollut puu hakkuilla) mittauksen tarkkuutta että alentamaan seurannan kustannuksia. Jatkossa on mittausmenetelmien kehittämisen lisäksi syytä kiinnittää enemmän huomiota myös siihen, että otoskoko on seurannan tarpeisiin riittävä. Riittävä otoskoko riippuu siitä 1) mitä muuttujia halutaan seurata, 2) mitkä ovat niiden keskiarvot ja keskivirheet aineistossa, 3) kuinka suuria muutoksia halutaan luotettavasti pystyä todentamaan ja 4) onko seurantatuloksia tarpeen saada vuosittain vai pidemmällä aikavälillä. Tarvittavaa otoskokoa pystytään arvioimaan raportissa kuvatuilla menetelmillä. Raportti on osa Luontolaatu-hanketta. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tarvittava tietopohja talousmetsien luonnonhoidon laadun seurannan uudistamiseksi. Raportti auttaa päätöksentekijöitä arvioimaan, miltä osin seurantaa on hyödyllistä jatkaa nykyisessä muodossaan.202

Plasma etched carbon microelectrode arrays for bioelectrical measurements

Carbon-based materials have attracted much attention in biological applications like interfacing electrodes with neurons and cell growth platforms due to their natural biocompatibility and tailorable material properties. Here we have fabricated sputtered carbon thin film electrodes for bioelectrical measurements. Reactive ion etching (RIE) recipes were optimized with Taguchi method to etch the close field unbalanced magnetron sputtered carbon thin film (nanocarbon, nC) consisting of nanoscale crystalline sp(2)-domains in amorphous sp(3)-bonded backbone. Plasma etching processes used gas mixtures of Ar/O-2/SF6/CHF3 for RIE and O-2/SF6 for ICP-RIE. The highest achieved etch rate for nanocarbon was >> 389 nm/min and best chromium etch mask selectivity was 135:1. Biocompatibility of the material was tested with rat neuronal cultures. Next, we fabricated multielectrode arrays (MEA) with carbon recording electrodes and metal wiring. Organotypic brain slices grown on the MEAs were viable and showed characteristic spontaneous electrical network activity. The results demonstrate that interactions with nanocarbon substrate support neuronal survival and maturation of functional neuronal networks. Thus the material can have wide applications in biomedical research.Peer reviewe