42 research outputs found
6.-luokkalaisten lasten kaverisuhteet koulussa sekä koulukaveruuden tärkeimmät tekijät
Tiivistelmä. Tutkimuksessa tarkastellaan sattumanvaraisesti valittujen 6.-luokkalaisten lasten koulukaverisuhteita. Kaverisuhteet ovat kaikille lapsille tärkeitä tuottaen ryhmään kuulumisen tunnetta. Vertaissuhteet ovat koulumaailmassa merkityksellisiä ja vaikuttavat lapsen kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehitykseen. Koulu on lapsuuden keskeinen ympäristö ja kaverisuhteiden luominen on yksi tärkeimmistä saavutuksista koulussa.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää 6.-luokkalaisten lasten luokan sisäisiä kaverivalintoja sekä oppilaiden perusteluita valinnoille. Aineistonkeruu tehtiin kahteen erikokoiseen kouluun. Tutkimusluokat edustivat isoa ja pientä koulua. Kyseiseen ratkaisuun päädyttiin kahden koulun tulosten vertailun saamiseksi. Menetelmäksi valittiin sosiometriikka ja aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Sosiometriikkalla tarkoitetaan sosiaalisten suhteiden mittaamista. Sosiometrisillä menetelmillä tutkitaan ryhmän sisällä tapahtuvia sosiaalisia valintoja, kuten kaverisuhteita. Tutkimuksen aineistona toimi yhteensä 32 oppilaan kyselylomakkeiden vastaukset.
Tutkimuksessa keskeisiä teemoja olivat sukupuolen sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden merkitys koulukaveruudelle. Oppilaiden sosiaaliset roolit luokassa näkyivät ulkopuolisuuden ja sisäpuolisuuden erilaisiana esiintyvyyksinä. Tarkastelun kohteena olivat myös erot ja yhtäläisyydet koulujen ryhmädynamiikkassa sekä oppilaiden vastauksissa. Oppilaita pyydettiin muun muassa valitsemaan 18 vaihtoehdosta hänelle tärkeimmät tekijät kaverissa. Vaihtoehdot kyselylomakkeeseen muodostettiin Salmivallin (1998) ominaispiirteitä käsittelevän teorian pohjalta. Lisäksi teoreettisenä lähtökohtana tutkimuksessa toimivat Sheelyn ja Gutsteinin (2002) tutkimus osaamisalueista sekä Ojasen (2006) sosiaalista käyttäytymistä käsittelevä teoria. Verrattaessa ison ja pienen koulun oppilaiden valintoja, painottui pienessä koulussa enemmän kiltteyden merkitys ja isossa koulussa se, että kaverin kanssa ollaan usein samaa mieltä. Tutkimuksen molempien koulujen 6.-luokkalaisille oppilaille tärkeimmäksi tekijäksi koulukaverissa ilmeni hauskuus. Lisäksi pinnalle nousivat riitelemättömyys, avuliaisuus sekä ystävällisyys, jotka tutkimustuloksissa yhdistettiin yhteistyötaidoiksi.
Tutkimustulokset ovat sidoksissa kyseisen kulttuurin, yhteiskunnan, luokan sekä sen oppilaiden yksilöllisiin kokemuksiin. Tutkimus on ajankohtainen, sillä mukaan tutkimukseen otettiin kulutusyhteiskunnan, jonka kulutustuotteet lisäävät eriarvoisuutta kouluissa, mahdollinen vaikuttavuus koulukaveruuteen
Pandemia-aika hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulmasta: huolta, turhautumista ja uusia avauksia
Tutkimuksessa tarkastellaan hoivakotiasukkaiden läheisten kokemuksia koronapandemiasta. Laadullisen tutkimuksen aineistona on 41 läheisten kanssa tehtyä teemahaastattelua (794 sivua litteroituna) ja metodina aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tulosten perusteella vierailukiellot ja etäisyyden pitäminen ovat heikentäneet läheisten hyvinvointia sekä suhdetta asukkaaseen ja hoitotahoon. Läheiset olivat huolissaan asukkaan voinnista ja hoidosta ja kokivat tilanteen vuoksi ahdistusta, surua ja voimakasta stressiä. Moni kertoi asukkaan terveyden tai toimintakyvyn heikentyneen pandemian aikana huomattavasti, ja voinnissa tapahtuneiden muutosten uskottiin johtuvan aktiviteettien ja sosiaalisten kontaktien puutteesta. Läheiset kärsivät myös siitä, etteivät he saaneet turvavälivaatimuksen vuoksi osoittaa hellyyttä tai osallistua asukkaan hoitamiseen, kuten syöttämiseen. Vierailemista ilman yhteisiä aktiviteetteja ei aina koettu mielekkääksi, ja osa oli turhautunut epäreiluiksi kokemiensa käytäntöjen vuoksi. Läheisillä oli kuitenkin myös hyvin myönteisiä kokemuksia hoivakotien joustavasta toiminnasta ja poikkeusoloja varten kehitetyistä uusista yhteistyön muodoista. Tulokset korostavatkin tarvetta kehittää turvallisia tapoja, joilla läheiset voivat osallistua hoivakotiasukkaiden elämään ja hoivaan myös poikkeuksellisina aikoina. </p
Hoivakotien asukkaiden ja heidän läheistensä yhteydenpito covid-19-pandemian aikana : Käytännöt ja haasteet läheisten näkökannalta
The impact of Covid-19-related distancing on the well-being of nursing home residents and their family members: a qualitative study
Objectives: The aim of this study is to examine the
consequences of Covid-19-related isolation and social restrictions on
the well-being of nursing home residents and their family members, and
to analyze how distancing has affected the relationships of family
members with residents and the nursing home staff.Design:
The data consist of 41 thematic one-on-one interviews conducted during
May–December 2020 with family members of nursing home residents.
Convenience sampling was utilized by asking several nursing homes in
different parts of Finland to relay a contact request from the
researchers to the residents’ family members. The main themes of the
interviews were lockdown and visiting restrictions. Subthemes included
the frequency of visits, other means of interaction, changes in the
relationships of family members with their loved ones and with nursing
home staff, and the feelings aroused by the situation. The interviews
were audio recorded and transcribed verbatim, resulting in 794 pages of
data.Method: The qualitative study uses inductive content analysis. NVivo12 software facilitated the systematic coding of the data.Results:
According to the family members, distancing aggravated the residents’
pre-existing conditions: they reported a sudden progression in memory
disorders and significant deterioration in physical abilities, for
example. Both residents and family members experienced anxiety, grief,
and severe stress, and family members expressed concern that residents
might die due to a lack of social contact and activity. Family members
were also frustrated about not being able to touch their relatives or
participate in their care, and therefore sometimes thought that their
visits were useless. New forms of interaction with family members,
introduced by the nursing homes, were appreciated. However, some family
members perceived the interactional protocols as unfair and complained
about insufficient information.Conclusions: The
findings underline the need for nursing homes to implement a good
interactional protocol. Overall, the results show that the measures
taken to protect residents’ health during the Covid-19 outbreak were
short-sighted in terms of the social dimension of well-being. It is
therefore important to continue developing safe and humane solutions for
interaction when social restrictions are in place.</p
Kielellisesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena
Kielellisesti tuettu opetus (KIETU-opetus) yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden pedagogisena tukena
Uusi tutkimushanke muistisairaiden ihmisten elämän loppuvaiheesta pitkäaikaishoidossa
Vanhojen ihmisten kuoleminen tehostetussa palveluasumisessa sairaaloiden ja terveyskeskusten sijaan on Suomessa verrattain uusi ja nopeasti yleistyvä ilmiö, josta emme kuitenkaan tiedä juuri mitään. Aiempi vanhojen ihmisten kuolemaa tarkastellut tutkimus on keskittynyt joko kodin tai laitoksen ympäristöihin, ja palvelutalo sijoittuu instituutiona näiden välimaastoon. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa (sosiaaligerontologia) alkoi maaliskuussa 2020 Kuoleman ja kukkaron välissä: muistisairaan vanhuksen elämän loppuvaiheen hoidon haasteet -tutkimushanke, jota rahoittaa Koneen säätiö. Kolmevuotisen hankkeen aikana on tarkoitus paitsi tutkia muistisairaiden ihmisten kuolemisen prosessia ja olosuhteita, myös tehdä näkyväksi, mitä kuoleminen palvelutaloissa tarkoittaa kuoleman prosessiin osallistuvien (asukkaat, läheiset, hoitohenkilöstö) kannalta. Tutkimushankkeen tuloksia tullaan esittämään paitsi tieteellisissä ja muissa kirjallisissa julkaisuissa, myös audiodokumentteina ja taiteellisina esityksinä. Esittelemme tässä kirjoituksessa lyhyesti hankkeen taustan, tavoitteet ja tutkimusmenetelmät. Termillä palvelutalo viittaamme tässä kirjoituksessa tehostetun palveluasumisen yksiköihin
Sustainable Consumption : Political Economy of Sustainable Food
This book was written with the assistance of Maija Harju, Ruta Jumite, Juuso Kortelainen, Marianna Laine, Shreya Sood and Sonja SorriThe theoretical structure for this textbook and course were developed over the 2 years of the ATARCA project. We worked to develop a means to mitigate the environmental tragedy of the commons associated with climate change. We diagnosed that two problems to be solved are (1) the negligible impact each individual makes on the global atmospheric commons, and (2) the worry that others will not do their part in making sustainable choices. As well, individuals may not have perfect information about the impact of their consumptive choices. The introductory video is here: https://www.youtube.com/watch?v=PgBEQq0laKE&t=2
Pandemia-aika hoivakotiasukkaiden läheisten näkökulmasta : huolta, turhautumista ja uusia avauksia
Tutkimuksessa tarkastellaan hoivakotiasukkaiden läheisten kokemuksia koronapandemiasta. Laadullisen tutkimuksen aineistona on 41 läheisten kanssa tehtyä teemahaastattelua (794 sivua litteroituna) ja metodina aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tulosten perusteella vierailukiellot ja etäisyyden pitäminen ovat heikentäneet läheisten hyvinvointia sekä suhdetta asukkaaseen ja hoitotahoon. Läheiset olivat huolissaan asukkaan voinnista ja hoidosta ja kokivat tilanteen vuoksi ahdistusta, surua ja voimakasta stressiä. Moni kertoi asukkaan terveyden tai toimintakyvyn heikentyneen pandemian aikana huomattavasti, ja voinnissa tapahtuneiden muutosten uskottiin johtuvan aktiviteettien ja sosiaalisten kontaktien puutteesta. Läheiset kärsivät myös siitä, etteivät he saaneet turvavälivaatimuksen vuoksi osoittaa hellyyttä tai osallistua asukkaan hoitamiseen, kuten syöttämiseen. Vierailemista ilman yhteisiä aktiviteetteja ei aina koettu mielekkääksi, ja osa oli turhautunut epäreiluiksi kokemiensa käytäntöjen vuoksi. Läheisillä oli kuitenkin myös hyvin myönteisiä kokemuksia hoivakotien joustavasta toiminnasta ja poikkeusoloja varten kehitetyistä uusista yhteistyön muodoista. Tulokset korostavatkin tarvetta kehittää turvallisia tapoja, joilla läheiset voivat osallistua hoivakotiasukkaiden elämään ja hoivaan myös poikkeuksellisina aikoina.Peer reviewe