Rent regulation in 21st century Europe: comparative perspectives

The general housing policy trend in Europe has been towards neoliberalization meaning less state involvement in housing market and less government support for housing production. However, private rental markets are still regulated in many European countries. Here, we classify 33 European countries based on rent regulation system and welfare state regime. There seems to be some but not too much correspondence between the welfare state regime and whether rents are controlled. However, it seems that the role of rent regulation depends on the context and one should take a closer look at specific cases. We look at Nordic welfare states that are similar in that all represent the social democratic welfare model but different in their housing regimes by which we mean the basic principles of how housing provision in the country is organized

Theory of Housing, From Housing, About Housing

Four positions concerning theorising housing-related phenomena are discussed. (1) Theory of housing (v1): It is possible and desirable to construct a theory of housing to which all housing-related research topics can be related. (2) Theory about housing: It is not possible, nor desirable to try to construct a theory of housing; one should rather apply theoretical resources developed in established disciplines and research fields in theorising housing-related topics. (3) Theory from housing: It is possible and desirable to theorise housing by scrutinising the nature of housing as a special activity and experience. (4) Theory of housing (v2): It is possible and desirable to construct a theory about the invariable relationships between features of the housing system and features of society. Theory of housing (v1) is shown to be questionable basically due to the fact that housing is not a research topic but a common denominator of various topics. Theory about housing is acceptable with the qualification that housing research can feed back to more general theorising. Theory from housing offers a limited perspective on theorising but it can serve as a necessary check to other theorising. Problems with Theory of housing (v2) have to do with the balance between abstract generalisation and concrete empirical/historical analysis.</p

Asuntopolitiikkaa Euroopassa- Mitä voimme oppia?

Ympäristöministeriö tilasi selvityksen osana asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelua. Hallitusohjelman mukaan osana asuntopoliittista kehittämisohjelmaa tulisi tehdä kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu. Selvityksessä kuvataan eräiden Euroopan maiden asuntopolitiikkaa aiheina asumisen kohtuuhintaisuus, yksityiset vuokramarkkinat sekä väestöltään vähenevien alueiden asumisongelmat. Asumismeno-osuuksin mitaten Suomessa asuminen on vertailumaihin nähden kohtuuhintaista, mutta suomalaiset arvioivat asumismenonsa rasittavimmiksi kuin monissa vertailumaissa. Asumismenojen kalleus kohdistuu väestöryhmiin eriarvoisesti, ja etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän. Kaikissa tarkastelluissa maissa asuntopolitiikassa on tapahtunut ideologinen ja poliittinen käänne kohti markkinaperusteista asuntohuoltoa, ja yksityisen vuokrasektorin merkitys kohtuuhintaisuuden kysymyksessä on korostunut. Vuokrien kohtuuhintaisuutta on eri maissa edistetty sekä vuokranantajille suunnatuilla kannustimilla että vuokrasektorin säätelyllä. Pohjoismaissa syrjäseutujen asumisongelmat liittyvät asuntojen arvon laskuun, tyhjiin asuntoihin, yksipuoliseen asuntokantaan ja väestön ikääntymiseen. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan sekä tukemalla asuntojen purkamista että niiden käyttötarkoituksen muuttamista.</p

Läsnäoloa, auttamista, pihanhoitoa ja asukastoimintaa ‒ ikääntyvien asukkaiden kokemuksia naapuruston voimavarana toimimisesta

Ikääntyvien naapurisuhteita koskeva tutkimus on keskittynyt pääosin siihen, millaista tukea naapurustot tarjoavat ikääntyville asukkailleen. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ikääntyvien omia näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten he toimivat oman naapurustonsa hyväksi. Kysymme, millä tavoin ikääntyneet vuokrataloasukkaat toimivat naapurustonsa voimavarana ja millaisia reunaehtoja ja haasteita naapuruston voimavarana toimimiseen liittyy. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta suurehkon kaupungin vuokrataloissa asuvien 65‒73-vuotiaiden henkilöiden laadullisista haastatteluista (N=28). Aineisto on analysoitu käyttäen teemattista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan ikääntyvien asukkaiden voimavarainen toiminta rakentuu seuraavien toimintojen ympärille: 1) läsnäolo ja näkyminen naapurustossa, 2) naapureiden auttaminen ja tukeminen, 3) fyysisestä asuinympäristöstä huolehtiminen sekä 4) asukasaktiivitoiminta. Voimavaraisen toiminnan mahdollistumiseen vaikuttivat monet kulttuuriset, yksilölliset sekä fyysiseen ja sosiaaliseen asuinympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien asukkaiden voimavaraisen toiminnan ylläpitämisessä ja tukemisessa yhteiskunnan eri sektoreilla. </p

Asuntopolitiikkaa Euroopassa - Mitä voimme oppia?

Ympäristöministeriö tilasi selvityksen osana asuntopoliittisen kehittämisohjelman valmistelua. Hallitusohjelman mukaan osana asuntopoliittista kehittämisohjelmaa tulisi tehdä kansainvälinen asumisen tukien, lainsäädännön ja vuokramarkkinoiden vertailu. Selvityksessä kuvataan eräiden Euroopan maiden asuntopolitiikkaa aiheina asumisen kohtuuhintaisuus, yksityiset vuokramarkkinat sekä väestöltään vähenevien alueiden asumisongelmat. Asumismeno-osuuksin mitaten Suomessa asuminen on vertailumaihin nähden kohtuuhintaista, mutta suomalaiset arvioivat asumismenonsa rasittavimmiksi kuin monissa vertailumaissa. Asumismenojen kalleus kohdistuu väestöryhmiin eriarvoisesti, ja etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän. Kaikissa tarkastelluissa maissa asuntopolitiikassa on tapahtunut ideologinen ja poliittinen käänne kohti markkinaperusteista asuntohuoltoa, ja yksityisen vuokrasektorin merkitys kohtuuhintaisuuden kysymyksessä on korostunut. Vuokrien kohtuuhintaisuutta on eri maissa edistetty sekä vuokranantajille suunnatuilla kannustimilla että vuokrasektorin säätelyllä. Pohjoismaissa syrjäseutujen asumisongelmat liittyvät asuntojen arvon laskuun, tyhjiin asuntoihin, yksipuoliseen asuntokantaan ja väestön ikääntymiseen. Ongelmia on pyritty ratkaisemaan sekä tukemalla asuntojen purkamista että niiden käyttötarkoituksen muuttamista

Läsnäoloa, auttamista, pihanhoitoa ja asukastoimintaa - ikääntyvien asukkaiden kokemuksia naapuruston voimavarana toimimisesta

Ikääntyvien naapurisuhteita koskeva tutkimus on keskittynyt pääosin siihen, millaista tukea naapurustot tarjoavat ikääntyville asukkailleen. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ikääntyvien itsensä näkemyksiä ja kokemuksia oman naapurustonsa hyväksi toimimisesta. Kysymme, millä tavoin ikääntyneet vuokrataloasukkaat toimivat naapurustonsa voimavarana ja millaisia reunaehtoja ja haasteita naapuruston voimavarana toimimiseen liittyy. Tutkimusaineistona toimii kahden suurehkon kaupungin vuokrataloissa asuvien 65-73-vuotiaiden henkilöiden laadulliset haastattelut (N=28). Aineisto on analysoitu teemattista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulosten mukaan ikääntyvien asukkaiden voimavarainen toiminta rakentuu erityisesti seuraavien toimintojen ympärille: 1) läsnäolo ja näkyminen naapurustossa, 2) naapureiden auttaminen ja tukeminen, 3) fyysisestä asuinympäristöstä huolehtiminen sekä 4) asukasaktiivitoiminta. Voimavaraisen toiminnan mahdollistumiseen vaikuttivat puolestaan monet kulttuuriset, yksilölliset sekä fyysiseen ja sosiaaliseen asuinympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien asukkaiden voimavaraisen toiminnan ylläpitämisessä ja tukemisessa yhteiskunnan eri sektoreilla. Being present, helping others, taking care of the garden and participating in residential activities – older adults’ experiences on acting as a resource in their neighbourhood  Research on neighbour relations in later life has mostly focused on how neighbourhoods can provide support for their older residents. In this article, however, we examine the ways in which older adults act as a recourse in their own neighbourhood while also mapping the possible preconditions and challenges that may hinder the utilization of this resource. The data consists of qualitative interviews (N=28) carried out among 65-73-year-old residents living in rental apartments of two fairly large Finnish cities. The data were analysed using thematic content analysis. The results show that the older residents act as a resource in the following ways: 1) presence and being seen in the neighbourhood; 2) helping and supporting neighbours; 3) taking care of the physical environment; and 4) participating in the resident activities. The ability to act as a resource was impacted by several cultural and individual factors, as well as factors related to the physical and social environment. The results may be utilized throughout different sectors when aiming to support older residents' ability to act as a resource in their own communities

Julkisesti tuetun asuntotuotannon merkitys ja kehittäminen 2020-luvulla

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen asetti syksyllä 2023 selvitysryhmän arvioimaan valtion tukeman asuntotuotantoa, valtion asuntorahastoa ja epäsuoria tukia. Selvitysryhmän raportti esittelee julkisesti tuetun asuntokannan ja asukasrakenteen analyysin sekä tukijärjestelmän ja sen keskeiset toimijat. Julkisesti tuettua asuntokantaa tarkastellaan sekä sille asetettujen tavoitteiden että julkisen talouden näkökulmasta. Julkisesti tuettu asuntokanta tavoittelee asumiskustannusten alentamista erityisesti pienituloisille ja erityisryhmille, jotka eivät saa asuntoa vapaarahoitteisesta asuntokannasta. Lisäksi julkisesti tuettu asuntokanta tavoittelee segregaation ja asunnottomuuden ehkäisemistä sekä rakentamisen suhdanteiden tasaamista. Selvitysryhmän antamat politiikkasuositukset koskevat rahoitusjärjestelmän kehittämistä, segregaation torjuntaa, asukasvalintaa, osaomistamisen malleja, valtion asuntorahaston asemaa, suhdannepolitiikkaa, tietopohjan vahvistamista, EU-rahoitusohjelmien hyödyntämistä ja Araa virastona. Rahoitusjärjestelmän tulisi olla joustavampi, jotta rahoituspohja olisi laajempi. Tuotannon tulisi toimia vastasyklisesti. Erityisesti valtiontalouden vaikea tilanne ajaa korostamaan pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikassa. Julkisesti tuettu asuntotuotanto on täydentävä järjestelmä asumistuelle