Bioenergy production in Finland - effects on growth, employment, and environment at regional level

The objective of this study is to assess the impacts of increasing bioenergy production on regional economies in Finland. The impacts on economic growth and employment in areas that are facing economic difficulties from other sources, e.g. down-scaling of more traditional industries, are of the main concern

Bioenergy production in Finland and its effects on regional growth and employment

Finnish national climate and energy strategy sets the share of renewables in energy use to 38%, and a significant amount of this should be covered by biomass based energy. In 2020 forestry is set to contribute 24 TWh and agriculture 4-5 TWh to energy production. In particular, bioenergy resources are considerable in the rural areas. However, the regional aspects have gone without investigation before this study. This study is a general equilibrium analysis. We considered only the by-products and waste material from agriculture and forestry as the resources for bioenergy, and only heat and power production were considered as the potential end uses. A regional CGE-model (RegFinDynBio) was used to analyse the impact of increased use of bioenergy potential. Increase in bioenergy use will lower the levels of GDP and employment marginally but will, nevertheless, help to achieve the emission reduction goals. However, the regional results showed the uneven distribution of the costs. The regions that beforehand seemed to be the most promising ones fared the worst. Southern Ostrobothnia was the sole exception, because of its bioenergy export income. The greatest difficulties are seen in Kainuu. Eastern Uusimaa shows significant losses as well, but they can be traced back to the region's economic structure, which is heavily dependent on fossil fuel refining industries. Some regions that use gas as energy source are seen to gain marginally because of their more diverse energy production system. --bioenergy,agriculture and forestry,regional economy,growth,employment,CGE-modelling

Katternö-konsernin toimintojen aluetaloudelliset vaikutukset

Tässä raportissa selvitetään Herrfors/Katternö-konsernin taloudelliset vaikutukset konsernin ensisijaisella toiminta-alueella Pohjanmaalla sekä läheisissä maakunnissa. Aluetaloutta kuvaavan aineiston rajallinen saatavuus pakottaa kohdistamaan talousvaikutusten tarkastelun Pohjanmaahan ja Pohjois-Pohjanmaahan, joissa konsernin ja sen osakkuusyhtiöiden vakituiset toimipaikat sijaitsevat. Tarkasteltavat yritykset luovat arvonlisää näissä maakunnissa. Tuo arvonlisä kirjataan kyseisille maakunnille aluetilinpidossa, jonka tarjoama aineisto on keskeisessä asemassa hyödynnettäessä tutkimuksessa käytettyä mallinnusmenetelmää. Näin ollen konsernin Ruotsin toiminta rajautuu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Taloudellisten vaikutusten selvittämisessä olemme hyödyntäneet vaihtoehtoisia mallilaskelmia. Niiden tekemisessä on käytetty yleisen tasapainon CGE-simulointimallia RegFinDyn, joka on kehitetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Mallin avulla on luotu historiallisia skenaarioita, joista perusskenaario vastaa alueiden toteutunutta kehitystä vuosina 1995–2016 (tausta-aineisto oli osittain saatavilla ainoastaan vuosiin 2014 tai 2015 saakka). Yritysten vaikutusta on selvitetty tarkastelemalla hypoteettisia skenaarioita, jotka luovat vaihtoehtoisia kehityskulkuja Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Skenaariot perustuvat oletukselle, että tarkasteltavat yritykset eivät olisi olleet mukana taloudessa vuodesta 1996 alkaen. Mallilla tuotetut laskelmat osoittavat yritysten toiminnan vaikutusten kertymisen vuosien kuluessa, etenkin Pohjanmaalla, minne suuri osa yritysryhmän toiminnasta sijoittuu. Pohjois-Pohjanmaalla yritysryhmän vaikutukset ovat olleet vähäisemmät, sekä absoluuttisesti mitattuna että suhteessa yritysten tuotantoon alueella. Tulosten perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että Katternö-konserni on toiminnallaan luonut työtä yli kahdelle henkilölle jokaista omaa työntekijäänsä kohden. Samaan aikaan tulokset viittaavat siihen, että mitä suurempi osa Katternö-konsernin käynnistämästä toiminnasta olisi jäänyt toteutumatta, sitä voimakkaammin talouden sopeutumismekanismien olisi pitänyt toimia negatiivisen vaikutuksen pienentämiseksi. Toisin sanoen mitä suurempi negatiivinen shokki alueella tapahtuu, sitä voimakkaammin alueella on toimittava shokkiin vastaamiseksi. Tämä puolestaan johtaa talouden resurssien ja rakenteiden sopeuttamiseen alkuperäisen shokin lieventämiseksi. Menetelmään liittyy joitakin rajoitteita, sillä kaikki ei ole mitattavissa numeerisen mallinnuksen edellyttämällä tavalla. Emme ole voineet huomioida esimerkiksi sitä, onko Herrforsin/Katternön toiminta alueella vaikuttanut myönteisesti yritysilmastoon, yritteliäisyyteen, yhteistyöhön ja vastaaviin tekijöihin. Emme ole myöskään voineet erottaa, missä määrin Katternö-konsernin toiminta eroaa muista saman toimialan yrityksistä. Esimerkiksi olemme olettaneet, että Katternö-konsernissa käytetään tuotantopanoksia samalla tavalla kuin toimialalla yleensä. On myös muistettava, että selvityksemme ei kata kaikkia yhtiöitä Katternön vaikutuspiirissä. Tehtävänämme oli tarkastella Herrfors-konsernia, joka muodostaa olennaisen osan Katternö-konsernista. Toisin sanoen tarkastelumme ei kata Katternön omistajayhtiöitä. Ne toimivat itsenäisinä sähkönmyyjinä. Toisaalta ne toimivat yhteistyössä Herrforsin/Katternön kanssa tuotantoresurssien, sähkönhankinnan, sähkönsiirron, verkonvalvonnan ja ohjaamisen osalta. Rajaukset huomioiden mallinnuksen tuottamia tuloksia voi pitää vähimmäisarviona siitä, mikä on Herrforsin/Katternön merkitys alueelle

De regionalekonomiska effekterna av Katternökoncernens verksamhet

Den föreliggande rapporten fokuserar på Herrfors/Katternökoncernens ekonomiska betydelse för dess primära geografiska verksamhetsområden, Österbotten och närliggande landskap. Svårtillgängligheten gällande regionalekonomiska data tvingar oss snäva in ramen något, nämligen till de ekonomiska verkningarna för landskapen Österbotten och Norra Österbotten, där koncernens och dess intressebolags fasta driftställen finns. Det är där företagens förädlingsvärde skapas och statistikförs i regionalräkenskaperna, vilka är en central datakälla för den modellmetodik som används i studien. Koncernens verksamhet i Sverige ingår inte i studien. Vi har tacklat uppgiften med hjälp av kontrafaktiska modellkalkyler, gjorda med Ruralia-institutets numeriska jämviktsmodell RegFinDyn. Modellen har använts för historiska scenarier, där basscenariot motsvarat regionernas faktiska utveckling under perioden 1995–2016 (en del av bakgrundsuppgifterna var tillgängliga endast till och med 2014 eller 2015). Företagens betydelse har belysts med hjälp av hypotetiska scenarier, som skapat en alternativ historisk utvecklingsbana för Österbotten och Norra Österbotten utgående från antagandet att företagen från och med 1996 inte skulle ha bidragit till ekonomin. Modellkörningarna visar hur effekten av företagens närvaro ackumulerats över tiden, särskilt i Österbotten, där den största delen av företagsgruppens verksamhet finns. Företagsgruppens betydelse har varit mindre i Norra Österbotten, både i absoluta mått och i relation till den produktion som bolagen haft där. Vi visar till exempel att Katternökoncernen genom sin verksamhet och närvaro i regionerna har sysselsatt drygt två personer för var och en av de egna anställda. Samtidigt föreslår modellen att ju mer som skulle ha uteblivit av den verksamhet som Katternökoncernen drivit fram, desto mer omfattande skulle ekonomins anpassningsmekanismer ha behövt vara för att minska den negativa effekten. Med andra ord: ju större negativa chocker en region möter, desto större krafter behöver mobiliseras för att bemöta dem, vilket i sin tur leder till en resurs- och strukturanpassning i ekonomin som förmildrar den ursprungliga chocken. Det finns vissa begränsningar i vår metod, genom att allting inte är mätbart, vilket det behöver vara i en numerisk modellövning. Vi har till exempel inte kunnat beakta om Herrfors/Katternö genom sin närvaro i regionen haft en allmän positiv effekt i fråga om näringslivsklimat, framåtanda, samarbete etc. En annan faktor är att vi inte kunnat urskilja i vilken mån Katternökoncernens beteende skilt sig från beteendet hos de övriga företagen i samma bransch. Vi antar att branschens användning av insatsvaror och faktorer överensstämmer med Katternökoncernens motsvarande strukturer. Det behöver också noteras att alla bolag i Katternösfären inte inkluderas i studien. Uppdraget var preciserat till att omfatta koncernen Herrfors som är en central del av Katternökoncernen, vilket innebär att de företag som är Katternö Ab:s ägare inte räknas in. Dessa företag är fristående ifråga om elförsäljning men agerar integrerat med Herrfors/Katternö i fråga om produktionsresurser, elanskaffning, högspänningstransmission, nätövervakning och styrning. Med detta i åtanke kan modellresultaten ses som ett minimumestimat för Herrfors/Katternös betydelse för regionen

Metsätoimialan tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset Etelä-Savossa

Metsätoimiala on merkittävä sektori Etelä-Savossa. Toimialaan kohdistuu suuria lähitulevaisuuden odotuksia. Tässä raportissa esitellään Metsätoimialan aluetaloudellinen vaikuttavuus Etelä-Savossa – Tulevaisuusvisio 2020-luvulla -hankkeen ”Aluetalouden mallinnus” -osatehtävän tulokset metsätoimialan kehittymisen vaikutuksista aluetalouteen. Tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon (CGE) RegFinDyn-simulointimallilla. Raportissa tarkastellaan puun tarjonnan, kysynnän ja metsänkasvatuksen vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden vaikutuksia Etelä-Savossa vuosien 2015 ja 2030 välillä. Perusura eli BAU (Business As Usual) kuvaa arvioitua talouden kehitystä ilman puun kysynnän muutoksia, johon tulevaisuuden skenaarioiden tuloksia verrataan. Puun tarjonnan osalta perusuran ennakoitiin kehittyvän metsän nykyrakenteen ja metsänhoitosuosituksien mukaisesti. Saha-skenaariossa (SKE 1) Etelä-Savoon oletetaan perustettavan mäntysaha, jonka puun tarve olisi noin 0,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Biohiili-skenaariossa (SKE 2) Etelä-Savoon perustettaisiin biohiilitehdas, käsittäen noin 0,7 miljoonan kuution energiapuun tarpeen lisäyksen. Saha+biohiili-skenaario (SKE 3) sisältää sekä sahan että biohiilitehtaan perustamisen maakuntaan. Laskelmien tulosten perusteella kaikilla tarkastelluilla metsätoimialan tulevaisuuden skenaarioilla (SKE 1–3) olisi selvät positiiviset vaikutukset Etelä-Savon työllisyyteen ja talouteen. Mäntysahan perustaminen saisi aikaan vuoteen 2030 mennessä noin 550 henkilötyövuoden lisäyksen maakunnan työllisyyteen ja vahvistaisi noin 120 miljoonalla eurolla alueen taloutta perusuraan verrattuna. Biohiilitehdas nostaisi Etelä-Savon työllisyyttä noin 575 henkilötyövuoden verran ja aluetaloutta noin 125 miljoonalla eurolla. Sahan ja biohiilitehtaan yhteisvaikutukset olisivat oletetusti suurimmat. Ne saisivat yhdessä aikaan noin 780 henkilötyövuoden lisäyksen maakunnan työllisyyteen ja noin 150 miljoonan euron kasvun talouteen perusuraan verrattuna. Kaikissa skenaarioissa (SKE 1–3) työllisyys paranisi metsätoimialan lisäksi myös esimerkiksi koneiden ja laitteiden korjauksen ja huollon, rakentamisen, kuljetuksen sekä kaupan toimialoilla. Tulosten perusteella sekä mäntysahan että biohiilitehtaan perustamista Etelä-Savoon voidaan pitää hyvin suotuisana koko aluetalouden näkökulmasta. Sahan ja biohiilitehtaan positiiviset vaikutukset heijastuisivat myös metsätoimialan ulkopuolelle, etenkin sen jalostusketjussa mutta myös laajemmin eri toimialoille

Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Valtio tarjoaa eränkäyntimahdollisuuksia kymmenille tuhansille Valtio omistaa yhteensä 12 miljoonan hehtaarin laajuiset maa- ja vesialueet, joiden metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia hallinnoi Metsähallitus. Vuonna 2013 myytiin yli 81 000 metsästyslupaa sekä 71 000 kalastuslupaa. Metsähallitus toteutti vuonna 2013 kyselytutkimuksen, jossa kerättiin tietoa metsästäjien ja kalastajien rahankäytöstä eräretkiensä aikana. Kustannukset jaoteltiin kauppaan, majoitukseen, ravintoloihin, paikallismatkoihin sekä ohjelma- ja virkistyspalveluihin kohdistuviksi. Kuluja tarkasteltiin matka-, päivä- ja lupakohtaisesti. Kustannukset pyydettiin kohdentamaan sen mukaan, aiheutuivatko ne metsästys- tai kalastusalueella (ts. lupamaakunnassa), kotimaakunnassa vai näiden välisen matkan aikana. Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty metsästysmatkailun vaikutusta tiettyihin alueisiin (Matilainen & Keskinarkaus, 2010; Keskinarkaus, Matilainen & Kurki, 2009). Tässä Metsähallituksen sekä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset -tutkimuksessa arvioidaan metsästyksen ja kalastuksen aiheuttamia aluetaloudellisia vaikutuksia maakunnissa, joissa on valtion metsästys- tai kalastusalueita. RegFin-malli mahdollistaa aluetalousvaikutusten arvioinnin Maakuntakohtaisten aluetalousvaikutusten arvioinnissa käytettiin RegFin-mallia, joka on alueellinen laskettava yleisen tasapainon malli (engl. Computable General Equilibrium model, CGE). Lisäksi RegFin-malli toimii pohjana Excel-pohjaiselle arviointityökalulle. Aluetalousvaikutusten arvioinnissa tarkastelun kohteina olivat keskeiset taloudelliset mittarit: alueellinen bruttokansantuote (ABKT), kotitalouksien kulutus ja työllisyys. CGE RegFin-laskentametodi ottaa huomioon tuotanto-, tulo- ja suhteellisten hintojen muutosten vaikutukset. Tuottajien, kuluttajien ja julkisen vallan käyttäytyminen perustuu vakiintuneisiin mikro- ja makrotaloustieteen teorioihin. Metodi ottaa huomioon alueilla olevat resurssirajoitteet, kuten riittääkö työvoima tai fyysinen pääoma taloudellisten olosuhteiden muuttuessa. CGE-lähestymistapa on kehittyneempi aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin lähestymistapa kuin lineaariset, kiinteisiin kertoimiin perustuvat tekniikat, koska CGE-malli huomioi myös suhteellisten hintojen muutokset, joita tapahtuu aluetalouden sopeutuessa taloudellisten olosuhteiden muutokseen. CGE-malli laskee työllisyyden muutoksen monen tekijän yhteisvaikutuksena. Arvio perustuu muutoksiin selittävissä tekijöissä, joita ovat työn tuottavuus, tuotannon määrä, työn korvattavuus fyysisellä pääomalla ja reaalipalkat. Metsästäjien ja kalastajien kulutus tuo kymmeniä miljoonia kohdemaakuntiin Tutkimuksen tulokset osoittavat, että metsästäjien ja kalastajien kulutuksella on vaikutusta kohdealueiden talouteen. Vuonna 2013 valtion alueilla metsästävät ja kalastavat eränkävijät kuluttivat 33,4 miljoonaa euroa. Kulutuksen vaikutukset lupamaakuntien BKT:hen olivat 7 miljoonaa euroa, työllisyyteen 86,5 henkilötyövuotta ja kotitalouksien kulutukseen 36,7 miljoonaa euroa. Tulosten perusteella on ilmeistä, että metsästäjät ovat merkittävä kotimainen matkailijaryhmä sellaisena jaksona, joka pääasiallisesti osuu matkailusesongin ulkopuolelle

Regional socio-economic impacts of intensive forest management, a CGE approach

The demand for and supply of forest biomass have both been increasing in recent years, which will set new requirements for forest management. Thus, new studies on regionally suitable forest management regimes to fulfill the needs of potential new investments and the impacts on wood supply potential on regional socioeconomic welfare are called for. The aim of this study was to examine the impacts of intensive forest management due to increased demand for wood biomass, from the regional economy point of view. In particular, the impact of intensive forest management on 1) regional gross domestic product (GDP), 2) private consumption, and 3) employment were assessed. The study was carried out by using computable general equilibrium (CGE) modelling combined with the requisite statistics and simulation of regional forest potential in the future. The results showed that total regional forest biomass supply with more intensive forest management could be increased annually on average by 26% (1.7Mm(3)) by 2030 compared to the business as usual (BAU) scenario. In this study, regional demand was increased by a hypothetical saw mill (0.5Mm(3)) and biorefinery (0.7Mm(3)). Total regional socio-economic benefits could be 2.8% ((sic)150 M) for GDP, 1.5% ((sic) 49 M) for private consumption and 1.6% (780 person-years) for employment, larger by 2030 than in the BAU scenario including multiplier effects. The study demonstrated how much regional socio-economic welfare would increase if regional wood demand with new investments combined with more intensive forest management and wood supply had more attention paid to it.Peer reviewe

Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudelliset vaikutukset

Kevitsan kaivos vaikuttaa myönteisesti Pohjois-Lapin seutukunnan väestöön, aluetalouteen ja verokertymiin. Väestön määrä kasvaa vuosien 2012–2020 aikana yhteensä hieman yli 900 henkilöllä. Seutukuntaan muuttavat ovat työikäisiä, joilla on 1–6 ja 7–15 vuoden ikäisiä lapsia. Henkilömäärinä tarkasteltuna alle kouluikäisten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 80:llä, kouluikäisten määrä lähes 50:llä ja työikäisten määrä noin 830:lla, kun demografiavaikutuksetkin huomioidaan. Pohjois-Lapin seutukunnan BKT kasvaa selvästi kaivoksen tuoman uuden taloudellisen toimeliaisuuden ansiosta. Aluetalous vahvistuu vuodesta 2013 alkaen aina vuoteen 2016 saakka kaivoksen investointien jatkuessa ja tuotannon saavuttaessa normaalin tason. Seutukunnan BKT on kasvanut yhteensä 320 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, kun kerroinvaikutuksetkin huomioidaan. Kaivoksen tulo seutukuntaan nostaa erityisesti maa- ja vesirakentamisen sekä rakentamispalveluiden liikevaihtoa. Tätä selittää kaivoksen investoinnit ja muuttajien asumistarpeet. Lisääntynyt rakentaminen näkyy palveluiden puolella rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen, vuokrauksen ja kiinteistöpalveluiden liikevaihdon kasvuna. Kaivoksen raaka-ainetarpeet näkyvät erityisesti kemianteollisuuden ja muun valmistuksen ja kierrätyksen liikevaihdon kasvuna seutukunnassa. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla kasvua selittää sekä kaivoksen tarpeet että väestön lisääntyminen. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan, ml. korjaus, liikevaihto nousee kotitalouksien ostovoiman kasvun myötä. Ravitsemistoiminnan kasvu on kaikista toimialoista suurinta ja selvästi suurempaa kuin majoitustoiminnassa. Julkisten palveluiden tarjonta kasvaa hallintoa lukuun ottamatta koulutuksessa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Kaivos luo yhteensä 4 700 henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Uusia henkilötyövuosia saadaan keskimäärin runsas 500 vuodessa. Yksi kaivoksen työntekijä luo keskimäärin 1,8 henkilötyövuotta muualle aluetalouteen. Työtulojen kasvu seuraa työllisyyden kehitystä ja kasvaa tasaisesti aina vuoteen 2016 saakka. Vuoteen 2020 mennessä työtulot ovat kasvaneet yhteensä lähes 100 miljoonalla eurolla. Tämä on keskimäärin hieman yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. Suurikuusikon kultakaivoksen vaikutuksista Kittilän kunnan talouteen on kokemusta kuuden vuoden ajalta. Kaivoksen vuoden 2012 liikevaihto oli noin 60 % Kevitsan tavoittelemasta liikevaihdosta. Jos tämä suhde kuvaisi verokertymien kasvun tasoeroa, niin voimme laskea, että Kevitsa voisi tuoda Sodankylälle yhteensä noin 15–17 miljoonan euron verokertymien lisäyksen vuoteen 2020 mennessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kultakaivos on nykyisillä metallien hinnoilla kannattavampi kuin nikkeli-kuparikaivos. Tutkimuksen johtaja professori Hannu Törmän suosittelee Kevitsan kaivoksen toiminnan seuraamista ja siihen perustuvaa vaikuttavuuden laskentaa tässä esitettyjen ensimmäisten arvioiden tarkentamiseksi. Tutkimus tarkastelee vain kaivoksen demografisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kaivoksen muiden mahdollisten vaikutusten arviointi ei kuulunut toimeksiantoon