Kevitsan kaivos vaikuttaa myönteisesti Pohjois-Lapin seutukunnan väestöön, aluetalouteen ja verokertymiin. Väestön määrä kasvaa vuosien 2012–2020 aikana yhteensä hieman yli 900 henkilöllä. Seutukuntaan muuttavat ovat työikäisiä, joilla on 1–6 ja 7–15 vuoden ikäisiä lapsia. Henkilömäärinä tarkasteltuna alle kouluikäisten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä yhteensä noin 80:llä, kouluikäisten määrä lähes 50:llä ja työikäisten määrä noin 830:lla, kun demografiavaikutuksetkin huomioidaan.
Pohjois-Lapin seutukunnan BKT kasvaa selvästi kaivoksen tuoman uuden taloudellisen toimeliaisuuden ansiosta. Aluetalous vahvistuu vuodesta 2013 alkaen aina vuoteen 2016 saakka kaivoksen investointien jatkuessa ja tuotannon saavuttaessa normaalin tason. Seutukunnan BKT on kasvanut yhteensä 320 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, kun kerroinvaikutuksetkin huomioidaan.
Kaivoksen tulo seutukuntaan nostaa erityisesti maa- ja vesirakentamisen sekä rakentamispalveluiden liikevaihtoa. Tätä selittää kaivoksen investoinnit ja muuttajien asumistarpeet. Lisääntynyt rakentaminen näkyy palveluiden puolella rahoitus- ja vakuutustoiminnan, asuntojen omistuksen, vuokrauksen ja kiinteistöpalveluiden liikevaihdon kasvuna. Kaivoksen raaka-ainetarpeet näkyvät erityisesti kemianteollisuuden ja muun valmistuksen ja kierrätyksen liikevaihdon kasvuna seutukunnassa. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla kasvua selittää sekä kaivoksen tarpeet että väestön lisääntyminen. Tukku-, vähittäis- ja moottoriajoneuvojen kaupan, ml. korjaus, liikevaihto nousee kotitalouksien ostovoiman kasvun myötä. Ravitsemistoiminnan kasvu on kaikista toimialoista suurinta ja selvästi suurempaa kuin majoitustoiminnassa. Julkisten palveluiden tarjonta kasvaa hallintoa lukuun ottamatta koulutuksessa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa.
Kaivos luo yhteensä 4 700 henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Uusia henkilötyövuosia saadaan keskimäärin runsas 500 vuodessa. Yksi kaivoksen työntekijä luo keskimäärin 1,8 henkilötyövuotta muualle aluetalouteen. Työtulojen kasvu seuraa työllisyyden kehitystä ja kasvaa tasaisesti aina vuoteen 2016 saakka. Vuoteen 2020 mennessä työtulot ovat kasvaneet yhteensä lähes 100 miljoonalla eurolla. Tämä on keskimäärin hieman yli 10 miljoonaa euroa vuodessa.
Suurikuusikon kultakaivoksen vaikutuksista Kittilän kunnan talouteen on kokemusta kuuden vuoden ajalta. Kaivoksen vuoden 2012 liikevaihto oli noin 60 % Kevitsan tavoittelemasta liikevaihdosta. Jos tämä suhde kuvaisi verokertymien kasvun tasoeroa, niin voimme laskea, että Kevitsa voisi tuoda Sodankylälle yhteensä noin 15–17 miljoonan euron verokertymien lisäyksen vuoteen 2020 mennessä. Täytyy kuitenkin muistaa, että kultakaivos on nykyisillä metallien hinnoilla kannattavampi kuin nikkeli-kuparikaivos.
Tutkimuksen johtaja professori Hannu Törmän suosittelee Kevitsan kaivoksen toiminnan seuraamista ja siihen perustuvaa vaikuttavuuden laskentaa tässä esitettyjen ensimmäisten arvioiden tarkentamiseksi. Tutkimus tarkastelee vain kaivoksen demografisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kaivoksen muiden mahdollisten vaikutusten arviointi ei kuulunut toimeksiantoon
