Scribes in private letter writing : Linguistic perspectives

Peer reviewe

On the Effects of Forced Trust on Implementations of Small Smart Cities

As an increasing number of cities pursue the idea of becoming smart cities, the variety in different approaches to reach this goal also grows. They cover the use of a spectrum of implementations for, inter alia, information systems, smart networks, and public services. In order to operate, these smart cities have to process multiple types of data including personal information. Ultimately, the systems and services that process these data are decided by the city with limited opportunities for their citizens to influence the details of their implementations. In these situations the citizens have no choice but to trust their city with the operation of these systems and the processing of their personal information. This type of a relationship, forced trust, affects the smart city implementation both directly and indirectly. These effects include additional considerations by the city to guarantee the protection of the citizens’ privacy and the security of their personal data, as well as the impacts of forced trust on the willingness of the citizens to adopt the offered services. In this thesis, privacy protection, data protection and security, system reliability and safety, and user avoidance were identified as the four major domains of concern for citizens with regard to forced trust. These domains cover most of the main impacts smart city projects have on their citizens, such as ubiquitous data collection, scarcity of control over the utilisation of one’s personal data, and uncertainty of the dependability of critical information systems. Additionally, technological and methodological approaches were proposed to address each of the discussed concerns. These include implementation of privacy by design in the development of the smart city, use of trusted platforms in data processing, detection and alleviation of potential fault chains, and providing the citizens the means to monitor their personal data. Finally, these recommendations were considered in the context of a small smart city. The Salo smart city project was used as an example and the recommendations were applied to the planned aspects of the upcoming smart city, such as knowledge-based management, a smart city application for information sharing, and increased transparency and justifiability in governance

Review on Sailor

Arvostelu teoksesta Dylan Sailor, Writing and Empire in Tacitus Cambridge: Cambridge University Press 2008 ISBN 978-0-521-89747-1 hardback 359 p.Non peer reviewe

Left-Dislocation in Latin : Topics and Syntax in Republican Texts

This title is published in Open Access with the support of the University of Helsinki.In the construction known as left-dislocation, an element appears in a fronted position, before the clause to which it belongs, usually introducing the topic of the sentence. Based on a detailed analysis of syntax, information structure and pragmatic organization, this study explores how left-dislocation is used in republican Latin comedy, prose and inscriptions as a device to introduce topics or other pragmatically prominent elements. Taking into consideration especially relative clause syntax and constraints of each text type, Hilla Halla-aho shows that, in the context of early Latin syntax and the evolving standards of the written language, left-dislocation performs similar functions in dramatic dialogue, legal inscriptions and archaic prose

Review on Marchesi

Arvostelu teoksesta Ilaria Marchesi, The Art of Pliny’s Letters. A Poetics of Allusion in the Private Correspondence Cambridge: Cambridge University Press 2008 ISBN 978-0-521-882227-9 hardback xii + 278 p.Non peer reviewe

Left-Dislocation in Latin

Based on a detailed analysis of syntax, information structure and pragmatic organization, Left-dislocation in Latin by Hilla Halla-Aho examines how left-dislocation is used in republican Latin comedy, prose and inscriptions as a device to introduce topics. Readership: Scholars working on Latin syntax, especially in the republican period, and generally those interested in how syntax, particularly in its non-standard form, is influenced by information structure and pragmatic organization

Problems of Proto-Slavic Historical Nominal Morphology : On the Basis of Old Church Slavic

In this study I offer a diachronic solution for a number of difficult inflectional endings in Old Church Slavic nominal declensions. In this context I address the perhaps most disputed and the most important question of the Slavic nominal inflectional morphology: whether there was in Proto-Slavic an Auslautgesetz (ALG), a law of final syllables, that narrowed the Proto-Indo-European vowel */o/ to */u/ in closed word-final syllables. In addition, the work contains an exhaustive morphological classification of the nouns and adjectives that occur in canonical Old Church Slavic. I argue that Proto-Indo-European */o/ became Proto-Slavic */u/ before word-final */s/ and */N/. This conclusion is based on the impossibility of finding credible analogical (as opposed to phonological) explanations for the forms supporting the ALG hypothesis, and on the survival of the neuter gender in Slavic. It is not likely that the */o/-stem nominative singular ending */-u/ was borrowed from the accusative singular, because the latter would have been the only paradigmatic form with the stem vowel */-u-/. It is equally unlikely that the ending */-u/ was borrowed from the */u/-stems, because the latter constituted a moribund class. The usually stated motivation for such an analogical borrowing, i.e. a need to prevent the merger of */o/-stem masculines with neuters of the same class, is not tenable. Extra-Slavic, as well as intra-Slavic evidence suggests that phonologically-triggered mergers between two semantically opaque genders do not tend to be prevented, but rather that such mergers lead to the loss of the gender opposition in question. On the other hand, if */-os/ had not become */-us/, most nouns and, most importantly, all adjectives and pronouns would have lost the formal distinction between masculines and neuters. This would have necessarily resulted in the loss of the neuter gender. A new explanation is given for the most apparent piece of evidence against the ALG hypothesis, the nominative-accusative singular of the */es/-stem neuters, e.g. nebo 'sky'. I argue that it arose in late Proto-Slavic dialects, replacing regular nebe, under the influence of the */o/- and */yo/-stems where a correlation had emerged between a hard root-final consonant and the termination -o, on the one hand, and a soft root-final consonant and the termination -e, on the other.Tutkimus tarkastelee muinaiskirkkoslaavin substantiivien ja adjektiivien taivutuspäätteistön historiallista kehitystä. 800-luvulla luotu kirjakieli syntyi vain joitakin vuosisatoja kantaslaavin, kaikkien slaavilaisten kielten yhteisen kantakielen hajoamisen jälkeen ja on niin äänteellisesti kuin muoto-opillisestikin vielä hyvin lähellä kantaslaavia. Tämän vuoksi muinaiskirkkoslaavia käytetään yleisesti kaikkien slaavilaisten kielten edustajana historiallisvertailevassa indoeuropeistisessa kielentutkimuksessa, joka tutkii indoeurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluvien kielten ja kielihaarojen keskinäisiä suhteita sekä niitä äänteellisiä, muoto-opillisia ja muita muutoksia, joita nämä kielet ja haarat ovat kokeneet yhteisen, indoeurooppalaisen kantakielen hajoamisen jälkeen. Työn tavoitteena on selvittää muinaiskirkkoslaavin nominien kieliopillisten morfeemien suhdetta sukukielten vastaaviin elementteihin ja periytymistä indoeurooppalaisesta kantakielestä. Taivutuspäätteistön historialliseen kehitykseen vaikuttaa kaksi voimaa, äännelait ja analogia. Esimerkiksi suurimman indoeurooppalaisen maskuliinityypin yksikön nominatiivimuodon pääte *-os tuottaa tavallisten, tunnettujen äännelakien puitteissa latinan, kreikan, sanskritin, liettuan ja gootin vastineet -us, -os, -as, -as ja -s. Analogialla tarkoitetaan tässä yhteydessä äännelakien synnyttämän, historiallisesti säännöllisen morfologisen elementin korvautumista sellaisella, joka on lainattu jostakin muusta paradigmaattisesta muodosta tai jostakin toisesta paradigmasta. Analogian syynä voi olla esimerkiksi se, että säännölliset äännelait tuottavat sanalle taivutusmuodon, joka ei enää riittävän selkeästi tai lainkaan kontrastoi sanan muiden taivutusmuotojen kanssa. Tällaista kehitystä kutsutaan korjaavaksi muutokseksi . Slaavilaisten kielten historiallisessa muoto-opissa on runsaasti tapauksia, joissa ei ole selvyyttä, onko muoto tiettyyn ympäristöön, lopputavuun, sidottujen äännelakien vai analogian synnyttämä. Kirjassa esitetään, että nykyään jo laajahkosti hylätty ajatus kantaslaavilaisesta lopputavulaista, indoeurooppalaisen vokaalin *o säännöllisestä muuttumisesta *u:ksi sananloppuisessa umpitavussa, on oikea, koska analogiset selitykset niille muodoille, jotka tukevat lopputavuhypoteesia, ovat typologisen empirian valossa epäuskottavia

Kapsalan kosteikon suunnitelma

Opinnäytetyön tilaajana toimi Veli-Pekka Kärki, joka harjoittaa maanviljelyä Saarijärven Linnankylällä Kapsalan tilalla. Työn tavoitteena oli tehdä Kapsalan tilalle kosteikkosuunnitelma tukihakemukseen saakka. Opinnäytetyö koostuu kosteikon suunnitelmasta, toimintaperiaatteesta ja sen vaikutuksista maatalousalueella. Työssä käsitellään myös rahoitusmahdollisuudet sekä hoito ja kunnossapito rakentamisen jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tilakohtainen suunnitelma ja työvaiheet ennen tuki-hakemuksen täyttämistä. Työssä haluttiin kertoa asiat, jotka täytyy ottaa huomioon ennen hakemuksen jättämistä. Työtä alettiin toteuttaa ensin korkokäyrämittausten avulla, jonka toteutti Kari Anttonen. Tämän jälkeen kosteikon pinta-ala ja korkoerot selvisivät ja mahdollisia rakentamisratkaisuja alettiin pohtia kosteikkosuunnittelija Veli-Matti Pekkarisen ja riistayhteyshenkilö Olli Kursulan voimin. Hyvin nopeasti suurien korkoerojen vuoksi päädyttiin tekemään kosteikkosuunnitelma patoratkaisujen avulla. Kosteikon kartta lähetettiin ely-keskukselle laskettavaksi, jossa selvisi valuma-alue ja peltopinta-alat. Huolenaiheeksi jäi vielä kosteikon maanrakenne. Hukkuuko vesi vanhoihin kiviraunioihin ja valuu kosteikon alta vesistöön. Tämä asia selviää vasta rakentamisen yhteydessä ja voi muuttaa suunnitelmaa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kosteikkosuunnitelmat ovat hyvin tilakohtaisia ja erilaisia rakentamisratkaisuja on rahoituksen laajuudesta riippuen paljon. Rakentamisen jälkeen ja sen yhteydessä voidaan vasta havaita rakenteiden ja suunnitelman toimivuus käytännössä. Kosteikko näyttää toimivuutensa vasta muutaman käyttövuoden jälkeen ja mahdollisia muutostöitä ja korjaustöitä joudutaan tekemään toimivuuden takaamiseksi.The study was commissioned by Veli-Pekka Kärki who has a farm Kapsala in Linnankylä, Saarijärvi. The objective of the thesis was to make a plan and define the work phases for the wetland of the farm Kapsala. The study sought to describe the issues that are needed to consider before applying for funding. The thesis consists of the plan of the wetland, the operating principle and its influences in the agri-cultural area. Also the financing possibilities and maintenance and repair after the construction, are discusses in the thesis. To begin the process, Kari Anttonen was consulted to measure the contour of the land. After the height differences were measured, the planning phase started together with Veli-Matti Pekkarinen and Olli Kursula. Due to the wide differences in land height it was quickly decided to create the wetland by using dams. The map of the wetland was then sent to the Centre for Economic Devel-opment, Transport and the Environment, where they designed the outlay of the drainage basin and the field area. How the land base of the wetland will withhold water can only be seen after the construction is underway and it can affect the final plan of the construction. As a conclusion it can be said that wetland plans are dependent on farms and there are different construction possibilities depending on the scale of funding. The functionality of the construction can only be seen after a few years of usage, and possible rework and maintenance need to be done to ensure the functionality of the wetland

ELEKTRONINEN KAASUVIPU VENEESEEN

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Trawler 1350 -malliseen veneeseen sähköi-sesti toimiva kaasunohjaus. Tavoitteena oli korvata käytössä ollut vaijeritoiminen kaasuvipukoneisto elektronisesti ohjatulla järjestelmällä. Alkuperäisen järjestelmän ongelmana oli vaihdettavuus ohjaamoiden välillä, sillä toisesta ohjaamosta lisättyä kaasua ei pystytty vähentämään toisesta vaijerin haaroituksen vuoksi. Laitteistoa lähdettiin suunnittelemaan siten, että kyseinen haaroitus saataisiin poistet-tua. Moottorin kaasuvivun läheisyyteen sijoitettaisiin vaijerimoottori, joka liikuttaisi kaasuvipua vaijerilla kuten alkuperäinenkin laitteisto, mutta vaijerimoottoria ohjattaisiin mikro-ohjaimella. Tavoitteena oli, että kaasua pystyttäisiin lisäämään ja vähentämään kahdella eri nopeudella, jolloin hitaasti kaasua muuttelemalla voitaisiin muuttaa matkavauhtia rauhallisesti. Mikro-ohjaimeksi valittiin Atmel AtMega88, jolla saatiin helposti toteutettua kaikki tarvittavat toiminnot. Mikro-ohjain regulaattoreineen sijoitettiin veneen sähkökaappiin, jossa on muitakin veneen toimintoihin liittyviä laitteistoja. Ohjauskäskyjä vas-taanottamaan valittiin 4-suuntaiset joystick-ohjainsauvat. Koska ohjaamoita veneessä on kaksi, haaroitettiin ohjauslaitteisto kahteen eri paikkaan, jotka molemmat sisältävät ohjainsauvan, sammutuskytkimen ja merkkivalot. Kaasuvivun asennot saadaan selville sen ääriasentoihin asennetuilla rajakytkimillä. Lisäksi moottorille oleellinen tyhjäkäynnin alue oli saatava selville. Tämä toteutettiin kaasuvivun tyhjäkäynnin kohdalle asennetulla kaksisuuntaisella rajakytkimellä. Moottorin sammutus hoidetaan myös nykyisin suunnitellulla laitteistolla. Sammutus- toiminnosta haluttiin sellainen, että moottorin sammuttua kaasuvipu palautetaan tyh-jäkäyntiin. Kaasuvivun palauttaminen tyhjäkäyntiasentoon mahdollistaa moottorin uudelleen käynnistämisen ilman, että kaasua tarvitsisi erikseen säädellä. Laitteistolla saatiin toteutettua molemmat kaasunmuutoksen nopeudet onnistuneesti. Veneen moottori saatiin sammutettua ja kaasu palautettua tyhjäkäyntiin, jolloin moottori on valmis uuteen käynnistykseen. Lisäksi saatiin poistettua alkuperäinen ongelma, jossa kaasu piti palauttaa tyhjäkäynnille aina ohjaamoa vaihdettaessa.The purpose of this project was to develop an electrical throttle control for a Trawler 1350 boat. The main idea was to replace the manual wire operated throttle system with an electronically controlled system. The problem in the original control system was the missing possibility to change the control between the two cabins. The original old control system was built using metal wires and you could not throttle up from the first cockpit and throttle down from the second control cabin due to the metal wire junctions. The starting point to the system design was to get rid of the mechanical control wires crossing each others. The idea was to place a small electrical control motor nearby of the main diesel engine throttle lever and this electrical motor would then move the throttle lever like in the original system. The lever control motor would then be con-trolled electrically with a micro-controller. The aim was that the throttle would be increased and reduced with two different controlling speeds allowing also a stable and relaxed boat speed control. Atmel AtMega88 was selected to the micro-controller. This controller supports and can easily carry out all the needed functions. The micro-controller with its power supply was places in the boat’s electrical center which contains also the other elec-trical functions related to the boat’s control. 4-directional joysticks were selected to input the user steering controls. Since the boat has two controlling cabins the control system was branched into two different locations. Both of them contain a joystick, stop switch and signal lights. Throttle lever positions are read with limit switches placed in the lever extreme positions. Also the very important diesel engine idle re-gion needs to be detected. This ‘no-load speed’ detection was implemented with a bidirectional limit switch located in the throttle lever idle position. The control system also takes care of the main diesel engine stopping. According to the customer requirement the throttle lever returns to the idle position after the engine stop. Returning the throttle lever to the idle position allows the engine to restart without the need to adjust the throttle during the diesel engine restart. The control device is able to handle both speed chance modes successfully. Also the control device can stop the boat’s engine successfully and can return to the throttle to the idle position ready for a new engine start. The new control system also removes the original problem where the throttle needs to be returned to the idle position whenever the control was changed from cabin to another