Opinnäytetyön tilaajana toimi Veli-Pekka Kärki, joka harjoittaa maanviljelyä Saarijärven Linnankylällä Kapsalan tilalla. Työn tavoitteena oli tehdä Kapsalan tilalle kosteikkosuunnitelma tukihakemukseen saakka. Opinnäytetyö koostuu kosteikon suunnitelmasta, toimintaperiaatteesta ja sen vaikutuksista maatalousalueella. Työssä käsitellään myös rahoitusmahdollisuudet sekä hoito ja kunnossapito rakentamisen jälkeen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tilakohtainen suunnitelma ja työvaiheet ennen tuki-hakemuksen täyttämistä. Työssä haluttiin kertoa asiat, jotka täytyy ottaa huomioon ennen hakemuksen jättämistä. Työtä alettiin toteuttaa ensin korkokäyrämittausten avulla, jonka toteutti Kari Anttonen. Tämän jälkeen kosteikon pinta-ala ja korkoerot selvisivät ja mahdollisia rakentamisratkaisuja alettiin pohtia kosteikkosuunnittelija Veli-Matti Pekkarisen ja riistayhteyshenkilö Olli Kursulan voimin. Hyvin nopeasti suurien korkoerojen vuoksi päädyttiin tekemään kosteikkosuunnitelma patoratkaisujen avulla. Kosteikon kartta lähetettiin ely-keskukselle laskettavaksi, jossa selvisi valuma-alue ja peltopinta-alat. Huolenaiheeksi jäi vielä kosteikon maanrakenne. Hukkuuko vesi vanhoihin kiviraunioihin ja valuu kosteikon alta vesistöön. Tämä asia selviää vasta rakentamisen yhteydessä ja voi muuttaa suunnitelmaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kosteikkosuunnitelmat ovat hyvin tilakohtaisia ja erilaisia rakentamisratkaisuja on rahoituksen laajuudesta riippuen paljon. Rakentamisen jälkeen ja sen yhteydessä voidaan vasta havaita rakenteiden ja suunnitelman toimivuus käytännössä. Kosteikko näyttää toimivuutensa vasta muutaman käyttövuoden jälkeen ja mahdollisia muutostöitä ja korjaustöitä joudutaan tekemään toimivuuden takaamiseksi.The study was commissioned by Veli-Pekka Kärki who has a farm Kapsala in Linnankylä, Saarijärvi. The objective of the thesis was to make a plan and define the work phases for the wetland of the farm Kapsala. The study sought to describe the issues that are needed to consider before applying for funding.
The thesis consists of the plan of the wetland, the operating principle and its influences in the agri-cultural area. Also the financing possibilities and maintenance and repair after the construction, are discusses in the thesis. To begin the process, Kari Anttonen was consulted to measure the contour of the land. After the height differences were measured, the planning phase started together with Veli-Matti Pekkarinen and Olli Kursula. Due to the wide differences in land height it was quickly decided to create the wetland by using dams. The map of the wetland was then sent to the Centre for Economic Devel-opment, Transport and the Environment, where they designed the outlay of the drainage basin and the field area. How the land base of the wetland will withhold water can only be seen after the construction is underway and it can affect the final plan of the construction.
As a conclusion it can be said that wetland plans are dependent on farms and there are different construction possibilities depending on the scale of funding. The functionality of the construction can only be seen after a few years of usage, and possible rework and maintenance need to be done to ensure the functionality of the wetland
