Raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuneisuuden varhaista hoitoa tulee tehostaa

Non peer reviewe

Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronakeväänä 2020 : Tuloksia kouluterveydenhuollon verkoston ja perhekeskusverkoston tiedonkeruista

Koronaepidemia on vuoden 2020 kevään ja alkukesän aikana vaikuttanut merkittävästi ihmisten hyvinvointiin, palveluihin ja koko yhteiskuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa reagoitiin epidemiauhkaan ja mahdollisesti kasvavaan hoidontarpeeseen nopeasti. Epidemiaan varautuminen johti monien kiireettömien palvelujen supistamiseen ja ohje välttää lähikontakteja sai osan asiakkaista perumaan heille jo varattuja tai suunniteltuja palveluja, kieltäytymään tarjotusta tuesta tai pitkittämään avun hakemista. Monella alueella lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä terveyspalveluista siirrettiin henkilöstöä nopeasti muihin tehtäviin. Epidemiauhka -tilanteen pitkittyessä lapset, nuoret ja perheet ovat jääneet heikennettyjen ja osin toimimattomien palvelujen varaan moneksi kuukaudeksi. Käyntimäärät äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa ovat vähentyneet voimakkaasti verrattuna vastaavan ajanjaksoon vuonna 2019. Samaan aikaan uudet työjärjestelyt, taloudellinen epävarmuus, sosiaalisten suhteiden vähenemi-nen, etäopetus sekä huoli monista eri asioita ovat kuormittaneet sekä vanhempia että lapsia. Tietoa kertyy lisääntyvästi siitä, minkälaisia muutoksia korona-aika on aiheuttanut lasten ja aikuisten hyvinvoinnille. Tässä julkaisussa kuvataan THL:n kouluterveydenhuollon verkoston ja perhekeskusverkoston jäsenien näkemyksiä lasten, nuorten ja perheiden perustason palvelujen muutoksista kevään 2020 aikana eri ajankohtina. Tulokset kertovat muutoksista palvelujen järjestämisessä, sisällössä, työkäytänteissä sekä yhteistyössä

Laaja terveystarkastus - Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon

Laaja terveystarkastus on uusi lakisääteinen terveystarkastus, jossa ovat aina mukana lapsi ja hänen vanhempansa. Laajan terveystarkastuksen tavoitteet ovat tärkeät: vahvistaa koko perheen hyvinvointia, varhentaa tuen tarpeiden tunnistamista, tarjota tukea oikeaan aikaan ja ehkäistä syrjäytymistä. Oppaassa kuvataan laajan terveystarkastuksen järjestäminen alusta loppuun, taustoineen ja yksityiskohtineen. Oppaassa esitellään mm. laajan terveystarkastuksen määritelmä ja tavoitteet käytännön järjestelyt (kutsuminen, ajanvaraus) ja ajankohdat terveydenhoitajan ja lääkärin työnjako lapsen ja perheen elämäntilanteen arvioimisen tavat sekä tarkastusten keskustelunaiheet ja teemat. Yhtä lailla yhtenäisiä suuntaviivoja luodaan käyntien kirjaamiseen ja tilastoimiseen lisäkoulutuksen suunnitteluun sekä vastuun jakamisen ja johtamisen järjestelyihin. Ohjeistus on kirjoitettu terveydenhoitajille ja lääkäreille sekä kuntien päätöksen-tekijöille, jotta he voivat järjestää ja kehittää laajoja terveystarkastuksia yhteisten linjausten mukaisesti. Oppaan kantavana teemana on monensuuntainen yhteistyö, jota tehdään niin perheenjäsenten kuin monien ammatti-ihmistenkin kanssa

"Pahin syksy ikinä" : Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronasyksynä 2020

Koronaepidemia on keväästä 2020 lähtien vaikuttanut merkittävästi koko väestön hyvinvointiin, palveluihin ja yhteiskuntaan. Epidemiauhkaan ja mahdolliseen hoidontarpeen kasvuun reagoitiin varhaisessa vaiheessa. Varautuminen johti henkilöstösiirtoihin ja kiireettömien palvelujen supistamiseen alueen epidemiatilanteesta riippumatta. Väestö on joutunut eriarvoiseen asemaan palvelujen saannissa. Ehkäisevien peruspalvelujen voimakas supistaminen on johtanut siihen, että lapset, nuoret ja perheet ovat jääneet yksin tiedon, tuen ja avun tarpeineen. Korona-aikana lasten ja perheiden tuen tarpeet ovat kasvaneet. Eri palveluissa toimivan henkilöstön mukaan perheiden taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys ja turvattomuuden tunne, vanhemmuuden haasteet ja parisuhde- sekä mielenterveysongelmat ovat kasvaneet huomattavasti korona-aikana verrattuna edellisvuoteen. On syntynyt hoitovajetta, joka on johtanut ongelmien kasautumiseen ja vaikeutumiseen. Syksyä 2020 kuormittaa keväällä tekemättömien terveystarkastusten paikkaaminen ja myös syksylle suunniteltujen tarkastusten tekeminen. Palvelut ovat ruuhkautuneet ja henkilöstö on kovan työpaineen alla. Vielä syksylläkään äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käyntimäärät (terveystarkastukset) eivät ole palautuneet sille tasolle millä ne olivat vastaavana ajankohtana 2019. Tässä julkaisussa kuvataan äitiys- ja lastenneuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja lastensuojelun tilannetta syksyllä 2020. Palvelujen järjestämisessä, sisällössä, työkäytänteissä ja yhteistyössä tapahtuneita muutoksia saadaan esille vertaamalla edellä mainittuja asioita kevään tilanteeseen ja myös vastaavaan ajankohtaan syksyllä 2019

Bone mineral density of the proximal femur after hip resurfacing arthroplasty: : 1-year follow-up study

Peer reviewe

Development of gliadin-specific immune responses in children with HLA-associated genetic risk for celiac disease

Objective. The development of gliadin-specific antibody and T-cell responses were longitudinally monitored in young children with genetic risk for celiac disease (CD). Material and methods. 291 newborn children positive for HLA-DQB1*02 and -DQA1*05 alleles were followed until 3-4 years of age by screening for tissue transglutaminase autoantibodies (tTGA) by using a commercial ELISA-based kit and antibodies to deamidated gliadin peptide (anti-DGP) by an immunofluorometric assay. Eighty-five of the children were also followed for peripheral blood gliadin-specific CD4(+) T-cell responses by using a carboxyfluorescein diacetate succinimidyl ester-based in vitro proliferation assay. Results. The cumulative incidence of tTGA seropositivity during the follow-up was 6.5%. CD was diagnosed in nine of the tTGA-positive children (3.1%) by duodenal biopsy at a median 3.5 years of age. All of the children with confirmed CD were both IgA and IgG anti-DGP positive at the time of tTGA seroconversion and in over half of the cases IgG anti-DGP positivity even preceded tTGA seroconversion. Peripheral blood T-cell responses to deamidated and native gliadin were detected in 40.5% and 22.2% of the children at the age of 9 months and these frequencies decreased during the follow-up to the levels of 22.2% and 8.9%, respectively. Conclusions. Anti-DGP antibodies may precede tTGA seroconversion and thus frequent monitoring of both tTGA and anti-DGP antibodies may allow earlier detection of CD in genetically susceptible children. Peripheral blood gliadin-specific T-cell responses are relatively common in HLA-DQ2-positive children and are not directly associated with the development of CD.Peer reviewe

Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelujen kokonaiskuvassa esitellään ensin äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakaskäyntien määriä ja niiden kehitystä. Sen jälkeen esitellään lastensuojeluilmoitusten, lastensuojelun avohuollon asiakkaiden ja oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää ja määrien kehitystä. Kolmanneksi tarkastellaan perhekeskusta tapana järjestää pienten lasten ja heidän perheidensä palvelut (sisältyy pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaa toimeenpanevaan Lapsi- ja perhepal-velujen muutosohjelmaan)

Lasten ja perheiden palvelut

Lasten ja perheiden palvelujen kokonaiskuvassa esitellään ensin äitiys- ja lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakaskäyntien määriä ja niiden kehitystä. Sen jälkeen esitellään lastensuojeluilmoitusten, lastensuojelun avohuollon asiakkaiden ja oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrää ja määrien kehitystä. Kolmanneksi tarkastellaan perhekeskusta tapana järjestää pienten lasten ja heidän perheidensä palvelut (sisältyy pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaa toimeenpanevaan Lapsi- ja perhepal-velujen muutosohjelmaan)

Daama, kuvataide ja kertomukset hoidon ja perhetyön prosessissa lastensuojelulaitoksessa

TIIVISTELMÄ Hakulinen, Arja. Draama, kuvataide ja kertomukset hoidon ja perhetyön prosessissa lastensuo-jelulaitoksessa. 71 s. Helsinki, kevät 2011. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjel-ma. Sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni tavoitteena oli kuvata Oulunkylän perhetukikeskuksessa 1.9.2009–31.5.2010 toteuttamaani taidetoimintaa ja pohtia sen merkitystä las-ten kasvun ja kehityksen tukena sekä lasten psykososiaalisen tilanteen arvioinnissa. Olen kuvannut toimintaani sekä yleisellä tasolla että seuraamalla yhden lapsen ja perheen prosessia lähemmin. Tutkimukseni taustateorioina ovat voimavarakeskeisyyden teoriat, joita avaan historiallisesta, sosiaalipsykologisesta ja oppimisteoreettisesta näkökulmasta käsin, ja taidepedagogiset teoriat, joita pyrin myös käsittelemään psykososiaali-sesta näkökulmasta. Keskeinen työvälineeni prosessin analyysissä on sosiaalisen innostamisen teoria. Opinnäytetyöni pohjautuu käytäntötutkimuksen periaatteisiin. Tutkimus on kvalitatiivista, toiminnallista ja hermeneuttisesti havaintoja prosessoivaa. Kuvaan seitsemän lapsen (6–14 vuotta) ja yhden perheen kanssa (äiti ja kaksi tytärtä) toteuttamaani luovaa toimintaa työpäiväkirjaani tekemien havaintojen ja muistiinpanojen avulla sekä kerronnallisesti että analyyttisesti. Olen liittänyt oheen myös otteita lasten tarinoista ja kuvista. Analysoin materiaalia teemoittamalla aineistoa sosiaalisen innostamisen teorian avulla. Sen jälkeen jäsennän prosesseja yksinkertaistamalla ne prosessikaavioiksi, joissa prosessin eteneminen havainnollistuu. Lopuksi pohdin toiminnan tuloksia sekä oman kokeiluni osalta että yleisellä tasolla. Tutkimukseni tulosten perusteella taidetoimintaa voisi pitää lastensuojelulaitoksen osastokulttuuria rikastuttavana ja monien lasten tilannetta avaavana ja lasten hyvinvointia tukevana menetelmänä. Kokeiluni pohjalta suosittelen taidetoiminnan aseman vahvistamista lastensuojelulaitoksissa. Sille olisi hyvä varata aikaa ja resursseja. Taidetoiminnan määrittely mukavasta puuhastelusta kuntouttamisen välineeksi voisi parantaa taidetoiminnan asemaa. Asiasanat: taide, perhetyö, lastensuojelulaitokset, voimaantuminenABSTRACT Hakulinen, Arja. Drama, visual arts and storytelling in child and family care processes at child care institutions. 71 p. Language: Finnish. Helsinki, Spring 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Degree: Bachelor of Social Services. The purpose of my thesis was to provide a description of the art activities implemented by me and carried out by the children at the Oulunkylä Family Support Centre during 1 September 2009–31 May 2010 and to explore their significance in terms of supporting the children’s growth and development as well as evaluating their psychosocial circumstances. I have described my activities both at a general level and in more detail by monitoring the process with regard to one child and family specifically. Underlying my thesis are theories of empowerment that I seek to elucidate from historical, psychosocial and learning perspectives, as well as art pedagogy theories that I discuss from a psychosocial point of view. The basic tool in the analysis of the processes is the theory of social encouragement. My thesis is based on the principles of practitioner research. This research is qualitative and practical, and it processes observations hermeneutically. I provide a narrative and analytic description of my creative activities with seven children (6–14 years) and one family (mother and two daughters) based on the observations and notes entered in my work diary. I have also enclosed excerpts from the children’s stories and pictures. My findings suggest that art could serve as a method for enriching the institutional culture at child care facilities, clarifying the situations of many children and contributing to their well-being. Based on my experience, I propose that the role of art at child care institutions be reinforced. It would be advisable to allocate time and resources for this purpose. A redefinition of art as a rehabilitation tool instead of a cosy craft could enhance its position