Vuodenkierto luontoelinkeinoissa matkailun kehittämisen näkökulmasta

publishedVersio

Naming something collective does not make it so : algorithmic discrimination and access to justice

Peer reviewe

Ensilumesta ja kuukautisista : naturalismi Iida Rauman romaanissa Seksistä ja matematiikasta

Analysoin tutkielmassani Iida Rauman romaania Seksistä ja matematiikasta (2015) ja sen naturalistisia piirteitä. Tutkimuskysymykseni on se, miten naturalismi näkyy nykykirjallisuutta edustavassa romaanissa. Tarkastelen myös sitä, miten romaanissa kuvataan naturalismin avulla ihmisen ja luonnon suhdetta. Seksistä ja matematiikasta kertoo Erika-nimisestä matemaatikosta, jonka matemaattiset taidot ovat poikkeukselliset. Erika tekee töitä tutkijana Saksassa, mutta joutuu palaamaan Suomeen, kun hän kokee seksuaalista väkivaltaa. Romaanissa kuvataan Erikan henkistä ja fyysistä romahdusta Suomeen palaamisen jälkeen, ja hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan takaumien kautta. Muita keskeisiä henkilöhahmoja romaanissa ovat Annukka, Erikan ystävä, ja Tuovi, joka on töissä yliopiston kampuskirjastossa ja tutustuu siellä Erikaan. Naturalismi on Ranskasta lähtöisin oleva kirjallisuuden tyylisuuntaus, jonka katsotaan alkaneen 1800-luvun lopussa. Naturalistisissa teoksissa kuvataan yhteiskunnan epäkohtia ja ihmisten arkista elämää mahdollisimman todentuntuisesti. Analysoin naturalistisia piirteitä kolmen eri näkökulman, arjen, seksuaalisuuden ja ruumiillisuuden kuvauksen kautta. Päälähteitäni ovat Riikka Rossin Särkyvä arki (2009) ja David Baguleyn Naturalist Fiction (1990), joissa kuvataan naturalismin syntyä Ranskassa ja sitä, miten naturalismi näkyy eurooppalaisessa kirjallisuudessa. Arki on Seksistä ja matematiikasta -romaanissa yksitoikkoista, monotonista ja ilotonta. Henkilöhahmot kokevat ulkopuolisuuden, epäonnistumisen ja ahdistuksen tunteita, eivätkä näe tulevaisuudessa toivoa. Romaanissa keskitytään henkilöhahmojen henkilökohtaisen elämän kuvaukseen, mutta toivottomuutta aiheuttavat myös ilmastonmuutoksen uhka ja ympäristökatastrofit. Seksuaalisuutta ja seksiä kuvataan romaanissa yksityiskohtaisesti ja peittelemättä. Seksi on romaanissa usein epämiellyttävää ja voi aiheuttaa häpeää ja tuntua kielletyltä. Henkilöhahmot kokevat häpeää esimerkiksi inhottavina pidetyistä asioista kiihottumisesta, mikä liittyy naturalismissa usein kuvattuun inhon vetovoimaan. Myös ruumiillisuutta ja ruumiintoimintoja käsitellään romaanissa suorasukaisesti. Ruumiintoiminnot ja kehon muutokset aiheuttavat henkilöhahmoille ahdistusta, koska he eivät voi kontrolloida niitä. Ruumiillisuuden kuvaus myös allegorisoituu, minkä avulla tuodaan esille laajempia viittaussuhteita ja ihmisen suhdetta luontoon. Naturalististen piirteiden avulla kuvataan romaanissa erityisesti biologian vaikutusta ihmisen toimintaan ja ihmistä osana luontoa. Ihmiset ajautuvat teoksessa kohti tuhoa sekä henkilökohtaisessa elämässään että koko ihmiskunnan tasolla ilmastonmuutoksen takia. Romaanissa kuvataan fyysisten sairauksien ja mielenterveysongelmien ja niistä selviämisen prosesseja naturalistisesti, eli kaunistelematta ja todentuntuun pyrkien

Inscrutable nature-based spatial experience, The challenges and opportunities for studying contemporary accommodation architecture of tourism destinations in the Arctic

The main emphasis in this article is on detecting the knowledge gaps for architecture to support nature-based environmentally sensitive tourism, especially from the point of view of elaborating the accommodation concepts. Experiencing nature as part of the accommodation is highly appreciated by tourists (Tyrväinen et al 2014). Though, unfortunately the current hotel-like lodging concepts are not any more satisfactory for the tourists, especially now when the demand has shifted on the self-catering units. The notion of servicescape used in tourism research to emphasize spatial qualities among other things turned out to be rewarding also for architecture. In the context of second-homes and wilderness tourism exertion is affiliated to the experience of being on vacation. We see here an interesting knowledge gap for architecture to contribute for the discussion of future lodging concepts through the research by design approach. Keywords: nature-based spatial experience, tourist destination accommodation architecture, space, place, wilderness servicescape, nature servicescape, human-made servicescape, northernness, Arctic, Laplan

Ihon läpi tapahtuvan veden haihtumisen (TEWL) ja ihon kliinisen kunnon (CADESI-4) korrelaatio atooppisessa dermatiitissa staffordshirenbullterriereillä Suomessa

Koirien atooppinen dermatiitti on ihmisten atooppista ihottumaa muistuttava ihosairaus. Se määritellään perinteisesti kutisevaksi, tulehdukselliseksi, allergiseksi ihosairaudeksi, johon liittyy geneettinen alttius tuottaa IgE-vasta-aineita erityisesti ympäristövälitteisiä allergeeneja kohtaan. Perinteisen IgE-vasta-aineiden välittämän yliherkkyysreaktion rinnalle on nykyisin nostettu myös muita näkökohtia, kuten ihon läpäisyesteessä ilmeneviä puutteita. Ihmisillä on useiden tutkimusten perusteella osoitettu TEWL:n eli transepidermaalisen veden haihtumisen mittauksen olevan luotettava työkalu näiden ihon läpäisyesteen puutteiden havaitsemiseen. Tämän lisensiaatin tutkielman tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin TEWL-arvot ja ihon kliininen kunto korreloivat keskenään atooppista dermatiittia sairastavilla koirilla. Hypoteesina oli kohtalainen positiivinen korrelaatio TEWL-arvojen ja ihon kliinistä kuntoa mittaavien kokonais-CADESI-4 (canine atopic dermatitis extent and severity index) -arvojen välillä. Tutkimuspopulaatio koostui 45 yksityisesti omistetusta, yli vuoden ikäisestä staffordshirenbullterrieristä. Tutkimukseen osallistuneet koirat kerättiin retrospektiivisesti DOGRISK-projektiin kuuluneesta kliinisestä ruokintatutkimuksesta (www.dogrisk.com). Atooppinen dermatiitti -ryhmään (31 koiraa) kuuluivat koirat, jotka täyttivät viisi kahdeksasta ns. Favrotin kliinisestä kriteeristä. Lisäksi aineistoon sisältyi kuusi koiraa, joilla oli lievä tulehduksellinen ihosairaus ja seitsemän tervettä kontrollia. Atooppinen dermatiitti -ryhmän koirista tehtiin myös 18 koiran osa-aineisto, josta oli poissuljettu koirat, joiden TEWL-mittauksissa oli epäselvyyksiä, historiassa kortisonilääkityksiä tai joilla oli todettu muita sairauksia loppukäynnin yhteydessä. Mikrobi-infektioita ei kontrolloitu TEWL-mittausten suorittamisen yhteydessä. TEWL-mittaukset tehtiin ruokintatutkimuksen loppukäynnillä ns. suljetun kammion menetelmää hyödyntävän TEWL-mittauslaitteen (Vapometer) avulla kolmelta eri ihoalueelta (korvanlehden sisäpinta, kyynärtaive, inguinaalialue) ilman karvojen ajelua. Kaikkien koirien ihon kliinisen kunnon arvioi sama tutkija CADESI-4-menetelmän avulla. Saatujen CADESI-4- ja TEWL-arvojen välistä korrelaatiota analysoitiin kahden eri ei-parametrisen testin, Kendallin taun ja Spearmanin rhon, avulla kaikilla atooppisen dermatiitin ryhmään kuuluvilla koirilla ja osa-aineiston koirilla. Tutkimustuloksissa havaittiin asetetun hypoteesin mukaisesti CADESI-4- ja TEWL-arvojen välillä kohtalaista korrelaatiota, mutta vain osa-aineistossa, josta oli poistettu mittauksiin liittyvät epävarmuustekijät sekä mittauksiin mahdollisesti vaikuttavat muut sairaudet ja lääkitykset. Osa-aineistossa kokonais-TEWL ja kokonais-CADESI-4 korreloivat heikosti sekä inguinaali-TEWL ja kokonais-CADESI-4 heikosti/kohtalaisesti keskenään. Tarvitaan lisää tutkimusta riittävän isolla aineistolla, että voitaisiin selvittää TEWL-mittausten luotettavuus ihon läpäisyesteen arviointiin atooppista dermatiittia sairastavilla koirilla. Mikäli TEWL-mittaukset todetaan luotettaviksi, voisi niistä koirilla olla hyötyä muun muassa erilaisten ihon läpäisyesteen vahvistamiseen tähtäävien hoitomuotojen arvioinnissa. Ne voisivat myös osaltaan edistää mahdollisimman varhaisen diagnoosin saamista atooppista dermatiittia sairastavilla koirilla

Phenomenon-centric perspectives and stakeholder knowledge to doctrinal legal research through action research – some observations on the dialogue between law and tourism studies

Alustavälitteinen palveluiden tuottamisen yleistyminen ja toimijakentän monipuolistuminen edellyttävät tietoa siitä, miten  jakamistalouspohjaisen matkailun vastuullisuutta voidaan ohjata ja säännellä. Ilmiöön kiinnittyvän vastuullisuuden ymmärtäminen kuitenkin edellyttää, että ilmiön rakenteita tarkastellaan laajemmissa kokonaisuuksissa, eri käsitejärjestelmien ja tieteenalojen vuorovaikutuksessa. Kirjoituksemme keskittyy oikeustieteiden alle lukeutuvan lainopin ja matkailututkimuksen vuoropuhelun tarkasteluun ja pohdimme kuinka toimintatutkimusmenetelmä voi toimia poikkitieteellisen tutkimuksen mahdollistajana. Reflektoimme Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa (Jaava) -hankkeessa toteutettua tutkimusprosessia ja pohdimme, miten toimintatutkimus rikastutti aineistoa, tuotti näkökulmia poikkitieteellisille havainnoille ja mahdollisti ilmiöymmärryksen lisäämisen. Havaintojemme mukaan tieteenaloja yhdistävä toimintatutkimus näyttäytyy väylänä välittää lainopillisia havaintoja matkailututkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä ja tuottaa poikkitieteellistä ymmärrystä toimija- ja sidosryhmätutkimukseen. Lainopillinen tieto normi- ja tulkintaympäristöstä tekee näkyväksi yhteyksiä, joiden ansiosta matkailun vastuullisuustutkimus ikään kuin saavuttaa uusia toimijoita, oikeusjärjestyksestä ponnistavissa yhteyksissä, tutkimussuuntausten ja tieteenalojen katvealueita ylittäen. Lainopille toimintatutkimus tuottaa tietoa sidosryhmälähtöisesti oikeuden normatiivisesta vaikutuskentästä, oikeussäännösten tulkinta-asetelman vaikutuskontekstista ja sen subjekteista. Toimintatutkimus voi edistää oikeustilan epäselvyyksien tarkempaa erittelyä eli auttaa vastaamaan kysymykseen, mistä oikeustilan koetussa epäselvyydessä on oikeastaan kysymys. Tuotettu kontekstiymmärrys tarjoaa mahdollisuuksia myös lain- ja oikeusanalogiaan perustuvalle argumentaatiolle. Tieteenalojen välisen vuorovaikutuksen rinnalla tutkimus tuotti tietoa ja konkreettisia toimintaohjeita matkailualan vastuullisuustyöhön.Online platforms and sharing economy have introduced new service concepts and models of collaborative consumption into the tourism industry. Moreover, platform-based production of services has enriched the field of actors of the tourism sector leading to many fold questions how responsibilities form within the new service context. From the legal perspective, application of laws into platform-induced activities has proven to be challenging. Thus, phenomenon-centric knowledge is required in order to regulate and govern the evolving tourism services and producers in an effective and just manner. In this article, we share our experiences and observations on the potential of the action research strategy as a transdisciplinary tool combining tourism studies and law, especially legal doctrinal research. We claim that action research as a research approach does not only enable methodological pluralism, but it also produces knowledge and arguments that serve different roles for different types of legal research. For doctrinal legal research, action research can produce knowledge in the field of consequences, for instance, knowledge on which outcomes are aligned with the values and legal principles behind legislation. This, in turn, has a paramount value in legal reasoning

Toimintatutkimuksella ilmiölähtöisyyttä ja sidosryhmäymmärrystä lainoppiin – havaintoja lainopin ja matkailututkimuksen välisestä vuoropuhelusta

Alustavälitteinen palveluiden tuottamisen yleistyminen ja toimijakentän monipuolistuminen edellyttävät tietoa siitä, miten  jakamistalouspohjaisen matkailun vastuullisuutta voidaan ohjata ja säännellä. Ilmiöön kiinnittyvän vastuullisuuden ymmärtäminen kuitenkin edellyttää, että ilmiön rakenteita tarkastellaan laajemmissa kokonaisuuksissa, eri käsitejärjestelmien ja tieteenalojen vuorovaikutuksessa. Kirjoituksemme keskittyy oikeustieteiden alle lukeutuvan lainopin ja matkailututkimuksen vuoropuhelun tarkasteluun ja pohdimme kuinka toimintatutkimusmenetelmä voi toimia poikkitieteellisen tutkimuksen mahdollistajana. Reflektoimme Vastuullisuus ja arvonluonti jakamistaloudessa (Jaava) -hankkeessa toteutettua tutkimusprosessia ja pohdimme, miten toimintatutkimus rikastutti aineistoa, tuotti näkökulmia poikkitieteellisille havainnoille ja mahdollisti ilmiöymmärryksen lisäämisen. Havaintojemme mukaan tieteenaloja yhdistävä toimintatutkimus näyttäytyy väylänä välittää lainopillisia havaintoja matkailututkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä ja tuottaa poikkitieteellistä ymmärrystä toimija- ja sidosryhmätutkimukseen. Lainopillinen tieto normi- ja tulkintaympäristöstä tekee näkyväksi yhteyksiä, joiden ansiosta matkailun vastuullisuustutkimus ikään kuin saavuttaa uusia toimijoita, oikeusjärjestyksestä ponnistavissa yhteyksissä, tutkimussuuntausten ja tieteenalojen katvealueita ylittäen. Lainopille toimintatutkimus tuottaa tietoa sidosryhmälähtöisesti oikeuden normatiivisesta vaikutuskentästä, oikeussäännösten tulkinta-asetelman vaikutuskontekstista ja sen subjekteista. Toimintatutkimus voi edistää oikeustilan epäselvyyksien tarkempaa erittelyä eli auttaa vastaamaan kysymykseen, mistä oikeustilan koetussa epäselvyydessä on oikeastaan kysymys. Tuotettu kontekstiymmärrys tarjoaa mahdollisuuksia myös lain- ja oikeusanalogiaan perustuvalle argumentaatiolle. Tieteenalojen välisen vuorovaikutuksen rinnalla tutkimus tuotti tietoa ja konkreettisia toimintaohjeita matkailualan vastuullisuustyöhön

Suomalaisten vapaa-ajan matkustajien suhtautuminen hiilidioksidipäästöjen vapaaehtoiseen kompensointiin

Finnish leisure air-travellers’ attitudes towards voluntary carbon offsetting This article examines attitudes Finnish leisure air travellers have towards voluntary carbon offsetting (VCO) of CO2 emissions, and their willingness to pay for offsetting. The research was conducted using an online questionnaire. Most participants were aware of VCO programs, and their attitudes towards voluntary CO2 offsetting were more positive than negative. However, only a few reported contributing monetarily to VCO programs. The more environmentally conscious the respondents were, the more likely they were to have a positive perception of voluntary carbon offsetting. Environmentally friendly attitudes in terms of consumerism and knowledge concerning environmental prob-lems do not, however, guarantee environmentally conscious behaviour, as an attitude-behaviour gap can be seen in the actions of green consumers. Consumers defend their environmentally harmful behaviour, such as leisure flights, and refusal to voluntarily offset subsequent CO2 emissions, mainly through methods of transferring the responsibility for offsetting to other actors, such as governments and airlines. Consumers are likewise down-playing the negative impacts of their leisure flights, as well as belittling the usefulness of offsetting methods available to the consumer. More openness in terms of the voluntary carbon offsetting programs is needed to gain more support from leisure air travellers.This article examines attitudes Finnish leisure air travellers have towards voluntary carbon offsetting (VCO) of CO2 emissions, and their willingness to pay for offsetting. The research was conducted using an online questionnaire. Most participants were aware of VCO programs, and their attitudes towards voluntary CO2 offsetting were more positive than negative. However, only a few reported contributing monetarily to VCO programs. The more environmentally conscious the respondents were, the more likely they were to have a positive perception of voluntary carbon offsetting. Environmentally friendly attitudes in terms of consumerism and knowledge concerning environmental prob-lems do not, however, guarantee environmentally conscious behaviour, as an attitude-behaviour gap can be seen in the actions of green consumers. Consumers defend their environmentally harmful behaviour, such as leisure flights, and refusal to voluntarily offset subsequent CO2 emissions, mainly through methods of transferring the responsibility for offsetting to other actors, such as governments and airlines. Consumers are likewise down-playing the negative impacts of their leisure flights, as well as belittling the usefulness of offsetting methods available to the consumer. More openness in terms of the voluntary carbon offsetting programs is needed to gain more support from leisure air travellers