Miten helsinkiläisravintolat voivat paremmin seurata alueen tapahtumia ja varautua niihin?

Tämän uutta informaatiota luovan toimintatutkimuksen kaksi tutkimusongelmaa ovat (1) miten helsinkiläisravintolat seuraavat alueen tapahtumia ja varautuvat niihin sekä (2) miten alueen tapahtumien seuraaminen ja niihin varautuminen voidaan tulevaisuudessa tehdä paremmin. Näihin tutkimusongelmiin vastaukset antava aineisto hankittiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joita teetettiin viidelle eri taustaiselle Helsingissä toimivalle ravintola-alan ammattilaiselle. Aineiston analysoimisen avulla tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää selkeitä alueen tapahtumiin varautumis- ja seuraamiskeinoja helsinkiläisravintoloille. Laadullinen tutkimus aloitettiin syksyllä 2016 tietoperustan hahmottelemisella ja ensimmäisten haastatteluiden suorittamisella. Vuoden 2017 syksyyn mennessä kaikki haastattelut oli suoritettu ja litteroitu, jonka jälkeen kerättyä aineistoa päästiin hyödyntämään. Keskustelunomaiset puolistrukturoidut haastattelut hyvin erilaisten ravintola-alan ammattilaisten kanssa antoivat minulle paljon kehitysehdotuksia tulevaisuuden tapahtumaseurantaan ra-vintoloissa. Helsinkiläisravintoloiden alueen tapahtumien seuraaminen ja niihin varautuminen on tutkimuksen mukaan nykyhetkellä varsin vaihtelevaa. Jossakin ravintoloissa alueen tapahtumista ei välitetä ollenkaan, mutta joissakin se otetaan hyvin vakavasti. Usein kyse on esimiesten välinpitämättömästä asenteesta tapahtumien suhteen. Tutkimuksesta kävi ilmi, että yhteistyö tärkein kehitettävä asia alueen tapahtumien seurannassa ja niihin varautumisessa. Yhteistyötä tulee lisätä niin tapahtumanjärjestäjien ja ravintoloiden välillä kuin myös vuokratyöfirmojen ja ravintoloiden välillä. Tutkimuksessa kehitettiin myös työkalu, jonka avulla ravintolat voivat seurata alueen tapahtumia ja valikoida niiden joukosta ne, jotka tuovat arvioin mukaan eniten potentiaalisia asiakkaita. VisitHelsingin internet-sivujen avulla laadittu työkalu mahdollistaa varautumisen vain ravintolan kannalta oleellisiin tapahtumiin, joka vähentää turhan varautumisen riskejä

Variation in Universal Dependencies annotation : A token-based typological case study on adpossessive constructions

In this paper we present a method for identifying and analyzing adnominal possessive constructions in 66 Universal Dependencies treebanks. We classify adpossessive constructions in terms of their morphological type (locus of marking) and present a workflow for detecting and analyzing them typologically. Based on a preliminary evaluation, the algorithm works fairly reliably in adpossessive constructions that are morphologically marked. However, it performs rather poorly in adpossessive constructions that are not marked morphologically, so-called zero-marked constructions, because of difficulties in identifying these constructions with the current annotation. We also discuss different types of variation in annotation in different treebanks for the same language and for treebanks of closely related languages. The research focuses on one well-circumscribed and universal construction in the hope of generating more interest in using UD for cross-linguistic comparison and for contributing towards developing yet more consistent annotation of constructions in the UD annotation scheme.Peer reviewe

Rajageminaatio suomessa ennen vokaalialkuisia sanoja

Tämä työ tarkastelee suomen kielen rajageminaation eli loppukahdennuksen aiheuttavien sanojen käyttäytymistä vokaalialkuisten sanojen edellä. Tietyt sananmuodot, kuten herne ja tule, aiheuttavat seuraavan sanan alkukonsonantin pidentymisen: hernekeitto lausutaan ”hernekkeitto” ja tule tänne lausutaan ”tulet tänne”. Vokaalialkuisen sanan edellä (esim. ei aloiteta alusta) tilanne on monimutkaisempi. Työssä kuuntelin ensiksi osia Murteenseuruukorpuksen äänitteistä ja luokittelin mainitun kaltaiset vokaalinetiset tapaukset, joissa konsonanttialkuisen sanan edellä odottaisi konsonantin kahdentumista, neljään eri luokkaan sen mukaan, onko tilanteessa äännetty pitkä glottaalisegmentti, lyhyt glottaaliklusiili, lyhyt narina vai täyskato. Lopputulos oli, että Murteenseuruukorpuksen paikkakunnilta kotoisin olevat 1980-luvulla syntyneet puhujat, Pälkänettä lukuun ottamatta, äänsivät nuo tilanteet nykyäänkin suunnilleen samoin kuin paikkakunnilla äännettiin vanhastaan Lauri Kettusen murrekartan mukaan. Länsi- ja kaakkoismurteissa esiintyi lähes yksinomaan täyttä katoa, savolaismurteissa esiintyi enemmän vaihtelua. Savolaismurteissa oli tilastollisesti merkitsevää se, että glottaaliklusiili jäi todennäköisemmin pois ennen että-sanaa kuin muualla. Analysoin työssä myös itse äänitettyä lukupuhuntaa akustisesti. Sotkamolainen ja pääkaupunkiseutulainen informantti lukivat ääneen tekstin, josta otettujen esimerkkien spektrogrammeja nähdään työssä. Molempien informanttien luennassa oli tyypillistä, että vokaalialkuisen ja vokaaliloppuisen sanan väliin jäi jonkin mittainen perustaajuudeton osuus, joko glottaaliklusiili tai narinaa. Perustaajuudettoman osuuden kesto rajageminaatiollisissa tapauksissa oli kummallakin informantilla sama (ei tilastollisesti merkitsevää eroa), mutta sotkamolaisella perustaajuudettomat osuudet rajageminaatiottomissa tapauksissa olivat keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseutulaisella puhujalla

Tavankääntämismenetelmästä apua ruokatorviröyhtäilyyn

English summar

Extending sequences of other-initiated repair in Finnish conversation

Peer reviewe

"Koti ilman äitiä on kylmä ja iloton paikka" : Äitiyden representaatiot 1920-luvun Suomen Naisessa ja Toverittaressa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee 1920-luvun poliittisten naistenlehtien, Suomen Naisen ja Toverittaren käsityksiä äitiydestä ja äideille tarjotuista rooleista 1920-luvun Suomessa. Lähdeaineistona käytetyistä lehdistä Suomen Nainen oli vuonna 1919 perustetun Kansallisen Kokoomuspuolueen naisten äänenkannattaja. Toveritar puolestaan perustettiin vuonna 1922 Sosialidemokraattisen Työläisnaisliiton lehdeksi. Molemmat lehdet ilmestyivät katkoksitta koko 1920-luvun ajan. Lisäksi molemmat tunnustautuivat julkisesti edustavansa tiettyjä puolueita ja olivat täten selkeästi poliittisia naistenlehtiä. Keskeinen tutkimusongelma liittyy ennakko-olettamukseen, että Suomen Naisen ja Toverittaren välittämässä äitikuvassa olisi olennaisia eroja. Lehtien siis katsotaan edustavan kahta vastakkaista näkökantaa suhteessa äitiyteen. Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että äitien merkityksestä kasvattajina ja kotien vaalijoina oltiin kokoomuslaisten ja sosiaalidemokraattien piirissä yhtä mieltä, mutta käsitykset hyvän äitiyden käytännön toteuttamisesta erosivat. Tämän voidaan ajatella vaikuttaneen myös siihen, millaisia käsityksiä äitiydestä lehdet sivuillaan esittelivät. Tutkimuskohdetta lähestytään representaation käsitteen avulla. Representaatio, joka etymologisesti merkitsee jonkin saattamista uudelleenläsnäolevaksi, voi käytännössä merkitä joko fyysistä edustamista tai jonkin asian kuvaamista. Näin ollen Suomen Naisessa ja Toverittaressa esitettyjen äitihahmojen voidaan katsoa representoivan eli edustavan suomalaisia äitejä. Toisaalta representaatio-termin toinen toinen merkitys - jonkin esittäminen jonkinlaiseksi - tuo esiin myös sen, että lehtien äitihahmot eivät välttämättä vastaa yksi yhteen oikeita äitejä vaan äidit esitetään lehdissä tarkoituksellisesti tietynlaisina. Tämä toinen representaatio-termin merkitys kertoo myös siitä, että representaatioihin liittyy yleensä vaikutuspyrkimyksiä. Representaatioilla on siis tarkoitus myös vaikuttaa niiden kuvaamaan ilmiöön. Voidaan ajatella, että Suomen Nainen ja Toveritar esittelivät sivuillaan juuri tietynlaisia äitihahmoja, koska näillä hahmoilla oli tarkoitus tavalla tai toisella vaikuttaa oikeiden äitien käyttäytymiseen ja mielikuviin hyvästä äitiydestä. Suomen Naisen ja Toverittaren representoima äitiys paljastuu ennakko-oletusten vastaisesti hyvin samanlaiseksi. Molemmista lehdistä on löydettävissä samat viisi äitiyden perustyyppiä, joissa kuitenkin lähemmin tarkasteltuna on havaittavissa myös selviä eroja. Sekä Suomen Naisessa että Toverittaressa nainen esitetään ensisijaisesti äitinä. Lehtien esittämät äitiyden representaatiot ovat kuitenkin keskenään ristiriitaisia, jopa toisensa pois sulkevia. Samankin julkaisun sisällä esiintyi siis tavallaan eri suuntiin vieviä linjoja. Lehtien esittämien representaatioiden perusteella näyttää siltä, että äitejä ei haluttu yksiselitteisesti asettaa pelkkään kotiäidin tai universaalin rakkauden symbolin rooliin. Lehdet esittelivät sivuillaan myös aktiivisia yhteiskunnallisia vaikuttajia ja työssäkäyviä naisia, jotka samalla olivat äitejä.Lisäksi sekä Suomen Nainen että Toveritar representoivat mielenkiintoisella tavalla ei-toivottua äiteyttä. Näiden antiäidin hahmojen avulla oli mahdollista osoittaa selvästi, mitkä piirteet ja ominaisuudet eivät missään tapauksessa kuulu hyvälle äidille

Suunnittelupalvelun asiakaslähtöinen kehittäminen

Palvelun kehittäminen on suunnittelutoimistolle erittäin tärkeää. Tässä työssä tutkitaan palvelun kehittämistä palvelun laadun eri osa-alueiden sekä projektin menestystekijöiden näkökulmasta. Työn tavoitteena on löytää asiakkaille tärkeitä palvelun osa-alueita, sekä löytää keinoja vastata näihin. Työ jakaantuu kahteen osaan: Kirjallisuustutkimuksessa tutkitaan pääasiassa palvelun kehittämistä sekä projektin menestystekijöitä. Palvelun laatua sekä tutkimustuloksiin olennaisesti vaikuttavaa kumppanuuden syvyyttä käsitellään laajasti tutkittaessa palvelun kehittämistä. Projektin menestystekijöitä käsitellään teoksen teoriaosuudessa niin asiakkaan kuin projektin toimittajan näkökulmasta. Empiirisessä osuudessa valittiin neljä kohdeyritystä yhteistyössä Citecin kanssa, joita haastateltiin. Empiirinen tutkimus tehtiin syvähaastattelemalla ennalta valittujen asiakkaiden ostopäätöksiin vaikuttavia henkilöitä. Syvähaastatteluja suoritettiin hieman yksitoista. Työssä haastateltiin Citecin kanssa eritasoisissa kumppanuussuhteissa olevia yrityksiä. Haastattelujen perusteella valmisteltiin työn tulokset. Työn tulokset on esitetty aluksi yrityskohtaisesti, jonka jälkeen tuloksista on tehty yhteenveto. Työn tuloksista pystyy havaitsemaan Citecillä olevan kehittämisen varaa muun muassa raportoinnissa, kommunikoinnissa sekä suunnittelutyön laadussa. Tuloksista havaitaan selkeästi myös asiakkaiden tyytymättömyys Citecin suunnittelupalvelun hintaan. /Kir1

Liiketoimintapotentiaalin selvittäminen yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa

Energiamarkkinoiden laaja-alainen murros tuo potentiaalia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Nykyiset energiamarkkinoilla toimivien osapuolien toimenkuvat ja tehtävät tulevat muuttumaan tämän murroksen myötä, jolloin myös täysin uusille toimijoille avautuu mahdollisuuksia. Energiapolitiikka on laajentunut ilmastopolitiikan osaksi ja poliittisten päätösten vaikutus on suuri energia-alalla. Fossiilisten polttoaineiden käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa kallistuu jatkuvasti nousevien päästöoikeuksien hintojen myötä. Energiavarastojen käyttö on yhä yleisempää energiasovelluksissa energiavarastojen hintojen laskiessa. Liikenteen sähköistymisen ja puhtaamman liikenteen kysynnän kasvun myötä sähköajoneuvojen latauspisteille on kasvavaa kysyntää niin kuin myös puhtaammille kaasumaisille liikennepolttoaineilla verrattuna perinteisiin bensiini- ja dieselpolttoaineisiin. Diplomityö koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuustutkimuksesta ja simulaatiomallista. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan tutkimuskohteena olevan energia-aseman ekosysteemin energiamarkkinoiden näkymiä nyt ja tulevaisuudessa. Energia-aseman ekosysteemi sisältää kaasumaista polttoainetta käyttävän CHP-kaasumoottorivoimalaitoksen, energiavarastot sähkölle ja lämmölle sekä latauspisteet sähköajoneuvoille ja tankkauspisteet kaasuajoneuvoille. Energia-asema palvelee kohteen ja liikenteen energiatarpeita. Tässä kohde voidaan mieltää esimerkiksi monipuolisia palveluita tarjoavana liike-elämän kiinteistönä kuten kauppakeskuksena. Simulaatiomallin avulla simuloidaan energia-asemaa erilaisissa kirjallisuustutkimuksen pohjalta laadituissa skenaarioissa ja lasketaan näille skenaarioille kannattavuus. Skenaarioita on useita ja näiden pohjalta oletetaan saavan riittävä kuva energia-aseman kannattavuudesta. Simulaatiomalli on koottu asianmukaisia mittaustietoja ja dataa käyttäen, jotta simulaatiomallista saadaan mahdollisimman luotettava. Energia-aseman ekosysteemin näkymät ovat suurimmalta osalta positiivisia nyt ja tulevaisuudessa. Energiamarkkinoiden megatrendit puoltavat hyvin energia-aseman intressejä. Simulaatiomallin pohjalta saatujen simulointitulosten perusteella kaikissa määritetyissä skenaarioissa energia-aseman investointi on kannattava. Simulointituloksiin liittyy kuitenkin aina epävarmuutta, sillä tulevaisuutta ei voida täysin ennustaa oikein. Energia-asemalla nähdään kuitenkin olevan liiketoimintapotentiaalia edellä kuvatun kirjallisuustutkimuksen ja simulaatiomallin pohjalta lasketun kannattavuuden perusteella

Vuorovaikutus ja kielioppi

Kirja-arvioOchs, Elinor, Schegloff, Emanuel A. & Thompson, Sandra A. (toim.): Interaction and gramma