Work as the best integrator? : Trial of the model for work-oriented integration in Pirkanmaa from 2017 to 2019

Viime vuodet ovat olleet muutosten aikaa maahanmuuton ja työllisyydenhoidon parissa. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja nopeampi kiinnittyminen työelämään ovat nousseet kotouttamistoiminnan kehittämisen keskiöön ja samoja teemoja painotetaan uudessa hallitusohjelmassa. Ne tulevat olemaan keskiössä myös uudessa Valtion kotouttamisohjelmassa. KIITO – Kiinni työhön ja osaamiseen -hankkeessa pilotoitiin joustavaa työllistämismallia ja selvitettiin, millä toimenpiteillä ja tukitoimilla työssä kotoutuminen on mahdollista. KIITO-mallissa on kolme vaihetta: osaamisen kartoittaminen, kotouttava valmennus työpajalla ja työssä kotoutumisen koulutus yrityksessä. Kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että maahanmuuttajan edellytykset kotoutua työn kautta vahvistuvat. Osaamisen kartoitukseen osallistui 107 maahanmuuttajaa, kotouttavan valmennuksen aloitti 22 ja työssä kotoutumisen koulutuksen 50 maahanmuuttajaa. Työpaikan sai 20 maahanmuuttajaa. KIITO-malli on yksilöllinen, joustava ja osallistujan tarpeista lähtevä toimintamalli, se on motivoiva ja tehokas kokonaisuus. KIITO -malli näyttäisi sopivan myös kaikille muille pitkäaikaistyöttömille, jotka tarvitsevat intensiivistä tukea matkalla kohti suomalaista työelämää. Osaamisen kartoituksia toteutettiin työpajalla, oppilaitoksessa ja työpaikalla, ja osaamista dokumentoitiin tutkinnon perusteisiin pohjautuen. Osaamisen johdonmukainen dokumentointi on tärkeää ja parhaassa tapauksessa sitä voidaan käyttää tutkinnon osan arviointimateriaalina. KIITO-hankkeessa yhteistyö aloitettiin 44 työnantajan kanssa. Yritysyhteistyö lähti liikkeelle rekrytointitarpeesta, ei taloudellisista kannustimista. Hankkeessa panostettiin tietoisesti maahanmuuttajan ja työnantajan kohtaantoon, jossa maahanmuuttajan osaaminen ja yrityksen tarpeet kohtasivat parhaalla mahdollisella tavalla. Työnantajille KIITO-malli voidaan nähdä edullisena rekrytointikanavana, jossa kustannuksia alkaa syntyä vasta sen jälkeen, kun työsopimus on allekirjoitetttu. Työsuhteen alettua työnantajille tarjottiin mahdollisuus jatkaa maahanmuuttajan maksutonta koulutusta KIITO-hankkeen kustannuksella, mutta siihen suhtauduttiin vielä varauksella. Tulevaisuudessa kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää monella eri tavalla, jossa nykyisen moduulipohjaisen koulutuksen lisäksi vaihtoehtoina ovat KIITO-mallissa pilotoidut kotouttava valmennus ja työssä kotoutumisen koulutus. KIITO-hankkeen on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK), Silta-Valmennusyhdistys ry, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy (TAMK), Tampereen kaupunki ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu

Maahanmuuttajan ammattitaito - osaaminen meillä ja muualla

Osaaminen on tuttu ammatillisen koulutuksen käsite. Tässä artikkelissa osaamista ja sen arviointia käsitellään KIITO-hankkeen tuottamien kokemusten valossa. Esiin tulevat osaamisen monitahoiset merkitykset ja kysymys siitä, miten maahanmuuttajilla olemassa oleva osaaminen kiinnittyy osaksi suomalaista työelämää. Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen työllistämisen ja kotoutumisen malli