Clubhouse model and supported employment—examples of community based (mental health) services

This keynote presentation focuses on the experiences and evidence of two examples of community based mental health services in Finland: first, supported employment services for vulnerable groups; and second, the ‘clubhouse model’ that provides comprehensive community-based services for persons with mental health problems. Both service models are based on similar principles, but aiming at a bit different goals. Supported employment, for example, has a clear goal of achieving for clients a paid job in the open labour market through professional support in the work place. The goal of the clubhouse model is more diffuse since it seeks to empower individuals and improve psychosocial well-being through peer support and the development of a ‘community’. Both are based on social support, social inclusion and care integration with other services. The paper shows how supported employment has a strong evidence-base, both from research and practice, but that there have been problems in mainstreaming such services. The paper also describes how the clubhouse model has seen rapid growth in the US and Europe, and especially in Finland and that evidence support the benefits of the approach. However, there remains a need for carefully conducted and rigorous research on its long-term impact

Kokemuksia ja näkemyksiä maahanmuuttajien suomen kielen taidon huomioon ottamisesta kuntoutus- ja työllistymispalveluissa

Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrä on kaksinkertaistunut viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Suomen väestöstä on vieraskielisiä, siis muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia runsas 5 %, ja toisin kuin kantaväestö, valtaosa maahanmuuttajista on työikäisiä. Vielä on kuitenkin vain vähän tietoa siitä, miten suomalainen palvelujärjestelmä – erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto ja työllistymistä tukevat palvelut – on reagoinut palvelujen käyttäjäkunnan monipuolistumiseen ja sen mukanaan tuomiin muutostarpeisiin. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että maahanmuuttajat hakeutuvat joihinkin palveluihin kantaväestöä harvemmin, käyttävät vain vähän kuntoutuspalveluja runsasta kuntoutustarpeesta huolimatta ja että ammatillista kuntoutusta myönnetään maahanmuuttajille harvemmin kuin kantaväestölle. Palveluihin hakeutumisen, niihin pääsyn tai niistä hyötymisen esteenä voi olla palvelujärjestelmän vaikeus kohdata suomen kieltä heikosti osaava asiakas. Käsillä olevassa tutkimuksessa selvitettiin kuntoutus-, työllistymis- ja koulutuspalvelujen toteuttajien kokemuksia suomen kielen taidon huomioon ottamisesta asiakastyössään sekä henkilöstön kulttuurista osaamista. Tutkimuksen tulokset perustuvat 60 organisaation edustajan haastatteluun. Suomen kielen huomioon ottaminen palveluissa voidaan haastattelujen perusteella jakaa kolmeen ryhmään: kielenopetus tai kielivalmennus, oma- tai muunkieliset palvelut sekä ohjauksen ja muun toiminnan toteuttaminen suomen kielellä. Tulokset viittaavat siihen, että maahanmuuttajataustaistenpalvelujen käyttäjien suomen kielen osaamiseen, kielen oppimiseen ja kulttuuritaustan huomioon ottamiseen kiinnitetään palveluissa liian vähän huomiota. Vaikka moni haastateltu totesi esimerkiksi, että palvelussa käytetään selkokieltä, olivat käsitykset selkokielestä sangen vaihtelevia eikä suuri osa palveluissa toimivista ollut saanut siihen tai kulttuuriseen osaamiseen liittyvää koulutusta

Työkyvyn arviointi väestötutkimuksessa

TOIMIA-suositu

Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet

Tutkimuksessa tarkasteltiin Kelan ja työ- ja elinkeinohallinnon ammatilliseen kuntoutukseen sisältyvää työhönvalmennustoimintaa, sen kohdejoukkoa, toteutusta ja tuloksia monimetodisesta näkökulmasta. Aineistoina olivat Kelan ja TE-hallinnon rekisterit, kuntoutujien ja palveluntuottajien lomakekyselyt sekä kuntoutujien ja työnantajien haastattelut. Kelan työhönvalmennukseen osallistuneista pääosa oli ollut ennen valmennusta työvoiman ulkopuolella. TE-hallinnon valmennukseen osallistuneista puolet oli vajaakuntoisia työnhakijoita, puolet ns. vaikeasti työllistyviä. TE-hallinnon asiakkaista noin 70 % arvioi työkykynsä vähintään kohtalaiseksi, kun taas Kelan asiakkaista valtaosa arvioi työkykynsä heikentyneeksi. Osallistujien moninaiset tavoitteet vaihtelivat elämänhallinnan kohentamisesta avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Valmennus arvioitiin ensi sijassa hyödylliseksi. Sekä Kelan että TE-hallinnon työhönvalmennuksen työllistymistulokset olivat kauttaaltaan vaatimattomat. Asiakkaat raportoivat kuitenkin monenlaisia muita hyötyjä. Työmarkkinasiirtymiä ennustivat asiakkaiden koulutustaso ja aikaisempi elämäntilanne, koettu työkyky, pystyvyys ja osallistumismotivaatio. Keskeyttäneiden osuus oli suuri kaikissa valmennusmuodoissa. Puutteita ilmeni yksilöllisessä ohjauksessa, kuntoutussuunnitelman seurannassa, koulutuksen ja työllistymisen tukemisessa sekä valmennuksen jälkeisessä tuessa, siirtymävaiheiden varmistamisessa ja jatkosuunnitelmien toteutumisen seurannassa. Työllistymisen, koulutuksen ja työssä selviytymisen tukeminen olisi syytä eriyttää esiammatillisesta, yleiseen elämänhallintaan liittyvästä valmennuksesta omaksi toimintalohkokseen. Jos työhönvalmennustoiminnasta halutaan kehittää aidosti työllistymistä tukevaa toimintaa, olisi työelämätavoitteita selkiytettävä ja palveluntuottajien kompetensseja vahvistettava yksilöllisen ohjauksen, työnantajayhteistyön ja työn etsinnän alueilla.15,00 euro

Odotukset, osallisuus ja koetut vaikutukset: osallistujien kokemuksia vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta

Kansaneläkelaitos järjestää vaikeavammaisille henkilöille lääkinnällistä kuntoutusta. Tutkimuksessa selvitettiin kuntoutukseen osallistuneiden aikuisten odotuksia kuntoutukselta, kuntoutuksen koettuja vaikutuksia sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto muodostettiin ositetulla otannalla ja tiedot kerättiin lolomakekyselyllä. Aineisto koostui 769 vastanneesta (53 % otoksesta). Faktorianalyysin avulla muodostettiin kolme kuntoutuksen koettuja vaikutuksia kuvaavaa summamuuttujaa. Logistisella regressioanalyysillä tutkittiin elämäntilannemuuttujien ja kuntoutuspalvelumuuttujien yhteyksiä koettuihin kuntoutuksen vaikutuksiin. Koetut vaikutukset olivat yhteydessä kuntoutujan omien toiveiden huomioon ottamiseen kuntoutuksen suunnittelussa sekä kuntoutuksen mielekkyyteen ja innostavuuteen. Tuloksissa korostuu asiakkaan ja kuntoutuksen ammattilaisen hyvän yhteistyön tärkeys kuntoutuksen suunnittelussa. Abstract Expectations, participation and rehabilitation outcomes. Client experiences of medical rehabilitation for persons with severe disabilities. The Social Insurance Institution of Finland arranges medical rehabilitation for people with severe disabilities. The study aimed to find out what kind of expectations persons with disabilities had of their medical rehabilitation, what were their experiences on the outcomes of rehabilitation and what factors were associated with subjective outcomes. The study group was chosen using stratified sampling from among rehabilitation clients. The data was gathered using a questionnaire survey. The number of respondents was 769 (53 % of the sample). Based on factor analysis, three outcome variables were formed. Logistic regressionanalysis was used to identify the life situation variables and the service characteristics that were associated with the perceivedoutcomes. Perceived outcomes are closely connected to the correspondence between one’s wishes and the planningof rehabilitation, its meaningfulness and one’s enthusiasm to take part in the rehabilitation. The results emphasize the significance of establishing a good partnership between the client and the professionals in rehabilitation planning. Keywords: persons with severe disabilities, medical rehabilitation, subjective outcomes, participation, The Social Insurance Institution of Finlan

Lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden vaikeavammaisten henkilöiden käsityksiä Kelasta kuntoutuksen järjestäjänä

Tutkimuksessa selvitettiin Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden käsityksiä Kelan toiminnasta kuntoutuksen järjestäjänä sekä käsityksiä selittäviä tekijöitä. Kuntoutukseen osallistuneille lähetettiin vuonna 2007 kyselylomake, johon vastasi 818 aikuista henkilöä (57 %). Käsityksiä Kelasta kuntoutuksen järjestäjänä selvitettiin lomakkeessa yhdellätoista väittämällä. Faktorianalyysin perusteella muodostettiin väittämistä kaksi summaindeksiä: oikeudenmukaisuuden, asiantuntemuksen ja tasaarvoisen kohtelun indeksi sekä haku- ja päätösprosessin ongelmien indeksi. Logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin, mitkä tekijät olivat yhteydessä summaindekseihin. Korkeampia arvoja oikeudenmukaisuuden, asiantuntemuksen ja tasa-arvoisen kohtelun indeksillä ennakoivat vastaajan hyvä taloudellinen tilanne, asuminen Pohjois- tai Länsi-Suomessa, kuntoutussuunnitelma, joka tuki hänen tavoitteitaan, se, että vastaaja ei ollut koskaansaanut hylkäyspäätöstä hakemukseensa, sekä luottamus viranomaisiin. Vastaavasti haku- ja päätösprosessin ongelmia ennakoivatasuminen Etelä-Suomessa, heikko taloudellinen tilanne, kokemus hylkäyspäätöksestä ja vähäinen luottamus viranomaisiin.Myös asiakkaan näkövamma ennakoi ongelmia haku- ja päätösprosessissa. Käsityksiin Kelan toiminnasta kuntoutuksen järjestäjänä vaikuttivat siis tutkimuksen mukaan useat sosiaaliset ja kuntoutukseen liittyvät tekijät. On tärkeää, että kuntoutuksen suunnittelu tukee kuntoutujan tavoitteita ja että eriarvoisuuden kokemuksia aiheuttavat tekijät palveluissa pystytään poistamaan. Abstract The aim of the study was (1) to depict the rehabilitation clients’ conceptions of the Social Insurance Institution (SII) as an organizer of rehabilitation, and (2) to investigate what factors were associated with these conceptions. The study group included 818 clients who had participated in medical rehabilitation for people with severe disabilities and replied a mail questionnaire (response rate 57%). The clients’ attitudes were studied using 11 statements. Basing on a factor analysis, two sum scales were formed: (1) an index of just and equal treatment and high expertise, (2) and an index of problems in the applying and decision process. Logisticregression analyses were used in studying the associations of different variables with the indices. Good financial situation, living in northern or western Finland, having got a rehabilitation plan that supported one’s goals, having never got a rejection for one’s application and a confidence in the authorities had strong associations with the index of just and equal treatment and high expertise. Correspondingly, weak financial  situation, having got a rejection for one’s application and a weak confidence in the authorities predicted problems in the applying and decision process. Visual impairment was also associated with these problems.The study showed that the clients’ conceptions of the SII as a provider of rehabilitation were associated with several social and rehabilitation-related factors. It is important that the rehabilitation planning supports the clients’ goals and that people with disabilities have equal opportunities for getting services

Kuntoutuksen teorioista ja ICF-mallista

Kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä tarvitaan monitasoisia teorioita, jotka ulottuvat mikrotasoisista makrotasoisiin. ICF on ensi sijassa luokittelujärjestelmä mutta samalla yksinkertainen systeeminen ja interaktiivinen malli. Kuntoutustyössä käytetään monenlaisia, eri tieteenaloilla kehitettyjä teorioita. ICF voi toimia kuntoutuksen interventioteorian perustana, jos se integroidaan muutosteorioihin, esimerkiksi tavoitteenasettelun, käyttäytymisen muutoksen tai valtaistumisen teorioihin. Abstract Rehabilitation theories and the ICF In rehabilitation research and practice, comprehensive theories are needed, ranging from micro-level to macro-level. The ICF is a classification system, but also a simple systemic model of human functioning. In rehabilitation, many kinds of theories are used, developed in different disciplines. The ICF can serve as a basis of a rehabilitation intervention theory if it is integrated with theories focusing on change, e.g., those focusing on the goal-setting, behavior change and empowerment

Koettu työkyky ja hyvinvointitekijät Lapin 40–59-vuotiaassa väestössä

Heikentyneeseen työkykyyn yhteydessä olevien tekijöiden selvittäminen on tärkeää pyrittäessä ehkäisemään työelämästä syrjäytymistä ja parantamaan kuntoutuksen suuntaamista. Työkyvyn muutokset ovat 40 vuotta täyttäneillä yleisempiä kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosiaalisten resurssien ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien tekijöiden yhteyttä työkyvyn heikentymiseen Lapissa asuvilla 40–59-vuotiailla henkilöillä. Tiedonkeruu toteutettiin Lapin sairaanhoitopiirissä syksyllä 2012. Postikyselyn otos oli 8200 henkilöä ja vastausprosentti 33. Ikäryhmään 40–59 vuotta kuului vastanneista 959 (vastausprosentti 32). Heikentynyt työkyky määriteltiin työkykypistemäärän avulla (arvo 0–7 asteikolla 0–10). Analyysimenetelmänä oli logistinen regressioanalyysi. Terveys ja työkyky olivat työssä olevilla paremmat ja eläkeläisillä heikommat kuin työttömillä. Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia oli työttömillä ja eläkeläisillä yhtä paljon. Pääasiallinen toiminta, sosiaalinen tuki, psyykkinen roolitoiminta, depressio ja terveydentila olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn kokonaismallissa, joka sisälsi myös sosiodemografiset taustamuuttujat. Tietoja työkykyä selittävistä tekijöistä voidaan käyttää hyväksi pohdittaessa työkykyä ylläpitävän toiminnan ja kuntoutuksen mahdollisuuksia. Abstract Perceived work ability and related factors with middle-aged people living in Lapland Perceived work ability predicts continuing at work or withdrawal to disability pension. The aim of the study was to investigate the associations of social, psychological and health factors with work ability in persons aged 40-59 years, living in Lapland. The total sample of the study was 8200 persons and the response rate 33. The number of persons aged 40–59 was 959 (response rate 32). A single-item work ability measure (work ability compared with the life time best) was used. With the unemployed, health and work ability were weaker than with those at work and better than with those at pension. Logistic regression analysis was used in determining the associations of social, psychological and health factors with work ability. In the total model, life situation, social support, psychological role functioning, depression and state of health were statistically significant predictors among all respondents, whereas health was the most important predictor among those at work. Information of factors associated with work ability is needed when developing strategies for rehabilitation and maintaining work ability