Better Coffee? : The Intertwining of Ethics and Quality in the Third-Wave Coffee Subculture

Kahviteollisuus tarjoaa näkökulman hyödykekaupan ja kehityksen suhteeseen. Teema on ollut kehityskeskustelussa mukana vuosikymmeniä. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee pientä osaa maailman laajuisesta kahvikaupasta. Tutkielman aiheena on niin sanottu kolmannen aallon kahvi, eli korkean laadun kahvin ympärille muodostunut alakulttuuri. Alakulttuurin keskiössä on pyrkimys luoda globaalin Etelän viljelijöiden ja Pohjoisen kahvin myyjien ja kuluttajien välille uudenlainen suhde. Tutkielman tarkoitus on esitellä Pohjoisessa toimivien, tähän alakulttuuriin kuuluvien, kahvialan ammattilaisten näkemyksiä jotka muodostavat ammattilaisten käsityksen eettisestä kaupasta. Tutkielman tavoite on ymmärtää paremmin verkostoja jotka yhdistävät globaalin Pohjoisen ja Etelän aikana jolloin tieto tuotteen alkuperästä kuuluu osaksi laadun kokemusta, mutta epätasapaino sekä vallassa että resursseissa säilyy globaalin kaupan piirteenä. Tutkielman empiirinen materiaali koostuu kahdeksasta kahvialan ammattilaisten haastattelusta ja seitsemän kahvialan organisaation verkkosivujen materiaalista. Materiaalia on analysoitu käyttäen diskurssianalyysiä välineenä. Teoreettinen viitekehys koostuu kosmopilitismista, bourdieusialaisesta lähestymistavasta sekä tavaranfetissin käsitteestä ja niin sanotusta kaksinkertaisesta tavarafetissistä. Tutkielman keskeinen tulos on, että kahviammattilaisten uskomus on, että materiaalinen laatu liittyy erottomattomasti kaupan eettisyyteen. Pohjoisen kahviammattilaiset määrittelevät kahvista kuluttajille kerrotun tarinan ja kolmannen aallon kahvissa se liittyy vahvasti laadun ja eettisyyden yhteyteen. He kuuluvat kosmopoliittiseen perinteeseen ja rakentavat kaksinkertaista tavarafetissiä selittäessään kahvin alkuperää. Kolmannen aallon kahvin alakulttuuriin kuuluvat kahvialan ammattilaiset ovat kriittisiä kestävyyteen ja eettisyyteen liittyviä sertifikaatteja kohtaan ja tarjoavat niille vaihtoehdoksi henkilökohtaisia suhteita kahvin tuottajiin. Tällaisen mallin vaikutuksien kahvin tuottajien elinkeinoihin ja yhteisöihin selvittäminen vaatii jatkotutkimuksia.The coffee industry provides insights into the relationship between commodity trade and development, a topic that has been a part of developmental discussions for decades. This master's thesis is a case study on a niche inside global coffee business. Its topic is the Third Wave Coffee, a subculture formed around high quality coffee. In its essence the is creating a new kind of relationship with the coffee producers in the global South and the people selling and consuming coffee in the global North. The study's purpose is to portray the views that form the bases of ethics of trade in the subculture. The aim of the study is to understand the networks that tie the global North and South together in an age where consumers see the knowledge about the origin of a high-end product as a part of a quality experience but persistent inequality of power and resources still seem to be a permanent feature of commodity trade relations between the global South and North. The material consists of eight semi structured interviews from coffee professionals and from material of seven websites of organizations connected to the people interviewed. The material was analyzed with discourse analyses as a tool. Theoretical framework consists of cosmopolitanism, Bourdieusian Approach and commodity Fetishism and "double" commodity fetishism. The findings demonstrate that the coffee professionals in the North hold beliefs about how material quality of coffee and ethical trade are intertwined in a way that they secure one another. The professionals define the story about the coffee sold to the consumer and in the Third Wave this based greatly on this presumed link between quality and ethics, cosmopolitan values are often present in the discourses and "double" commodity fetishism is constructed when explaining the origin of coffee. Third Wave coffee professionals in the North are critical of certification schemes related to sustainability and trade ethics and offer personal relationships with the producers as an alternative for them. The effects of this model on the livelihoods and communities of the coffee producers in the global South are a subject of a further study

Improved production of human type II procollagen in the yeast Pichia pastoris in shake flasks by a wireless-controlled fed-batch system

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Here we describe a new technical solution for optimization of <it>Pichia pastoris </it>shake flask cultures with the example of production of stable human type II collagen. Production of recombinant proteins in <it>P. pastoris </it>is usually performed by controlling gene expression with the strong AOX1 promoter, which is induced by addition of methanol. Optimization of processes using the AOX1 promoter in <it>P. pastoris </it>is generally done in bioreactors by fed-batch fermentation with a controlled continuous addition of methanol for avoiding methanol toxification and carbon/energy starvation. The development of feeding protocols and the study of AOX1-controlled recombinant protein production have been largely made in shake flasks, although shake flasks have very limited possibilities for measurement and control.</p> <p>Results</p> <p>By applying on-line pO₂monitoring we demonstrate that the widely used pulse feeding of methanol results in long phases of methanol exhaustion and consequently low expression of AOX1 controlled genes. Furthermore, we provide a solution to apply the fed-batch strategy in shake flasks. The presented solution applies a wireless feeding unit which can be flexibly positioned and allows the use of computer-controlled feeding profiles.</p> <p>By using the human collagen II as an example we show that a quasi-continuous feeding profile, being the simplest way of a fed-batch fermentation, results in a higher production level of human collagen II. Moreover, the product has a higher proteolytic stability compared to control cultures due to the increased expression of human collagen prolyl 4-hydroxylase as monitored by mRNA and protein levels.</p> <p>Conclusion</p> <p>The recommended standard protocol for methanol addition in shake flasks using pulse feeding is non-optimal and leads to repeated long phases of methanol starvation. The problem can be solved by applying the fed-batch technology. The presented wireless feeding unit, together with an on-line monitoring system offers a flexible, simple, and low-cost solution for initial optimization of the production in shake flasks which can be performed in parallel. By this way the fed-batch strategy can be applied from the early screening steps also in laboratories which do not have access to high-cost and complicated bioreactor systems.</p

Digitaalinen hyvinvointi perheissä : Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi

Digitalisaatiossa Suomi on ollut muutoksen kärjessä, mutta sen vaikutuksista arkeen ja hyvinvointiin tiedetään vielä vähän. Käytössä olevat kansalliset mittarit eivät tuota tietoa digitaalisten medioiden vaikutuksista hyvinvointiin. Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hanke on koonnut systemaattisen tutkimuskatsauksen digitaalisten medioiden vaikutuksista perhesuhteissa ja tuottanut uutta tietoa digitaalisesta yhteydenpidosta Suomessa. Tutkimukset osoit-tavat, että ajankäyttö ja sosiaaliset suhteet ovat 2010-luvulla kokeneet murroksen. Digitaaliset mediat ovat helpotta-neet kommunikointia, mutta samalla luoneet haasteita läheissuhteisiin. Lisäksi on viitteitä siitä, että digitalisaation haitat ja hyödyt kasautuvat perheiden eriarvoisuutta lisäävästi. Hankkeessa tuotettiin materiaalia yksilöille ja kasvattajille tasapainoisen media-arjen tueksi sekä laadittiin Digihyvin-voinnin tiekartta Suomelle yhdessä laajan sidosryhmän kanssa. Tiekartassa ehdotetaan 17 ratkaisua digitaalisen hyvinvoinnin haasteisiin politiikassa, yhteisöissä, palveluissa ja teknologia-alalla. Tuotetut materiaalit juurruttavat tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia kansalaisten ja alan asiantuntijoiden keskuudessa. Tutkimuksen ja tiekarttatyöskentelyn perusteella hanketoimijat suosittelevat, että Suomeen perustetaan elin, jonka tehtävä olisi edistää tutkimusta ja ymmärrystä kansalaisten digitaalisesta hyvinvoinnista sekä teknologia-alan sosiaa-lista vastuullisuutta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Asiantuntijoiden näkemyksiä työn uusjaosta tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla – Delfoi-tutkimus

Tausta: Meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoite parantaa asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun laatua ja saatavuutta edellyttää myös ammattilaisten työn uudelleen tarkastelua. Tutkimuksen tarkoitus: Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata asiantuntijoiden käsityksiä sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien työnjaosta tulevaisuudessa. Tutkimusmenetelmät: Aineisto kerättiin Delfoi-menetelmällä ja aineiston hankita toteutettiin kahdessa kierroksessa syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Osallistujiksi valittiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita (n=16) ja Delfoin ensimmäinen kierros toteutettiin osallistujien yksilöhaastatteluina, ja toinen verkkokyselynä. Haastattelu analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja verkkokysely ensimmäisen kierroksen perustella laaditun deduktiivisen rungon mukaisesti. Analyysin viimeinen vaihe oli synteesi tuloksista. Tulokset: Tulosten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoon pakottavat ajankohtaiset tekijät, ammattilaisten uudet työnjaolliset lähtökohdat sekä uudet palvelumuodot. Tulosten perusteella työnjaon uudelleen tarkasteluun “pakottavia, ajankohtaisia” tekijöitä ovat asiakkaiden roolin ja osallisuuden vahvistuminen sekä valinnanvapaus ja hoidon ja palvelun vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden tavoitteet. Osallistujien mukaan ammattilaisten työnjako tulisi perustua ammattilaisten joustaviin työnkuviin, tilanne- ja osaamislähtöisen työnjakoon ja tehtäväsiirtoihin sekä robotiikan ja teknologian tuomiin mahdollisuuksiin. Johtopäätökset: Kokonaisvaltaisten ja yhtenevien palveluiden toteutuminen vaatii ammattilaisten työnjaolta joustavuutta, yhteistyötä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä sekä ammattilaisten autonomiaa oman työn ja asiakkaan palveluiden järjestämisessä. Lisää tutkimustietoa tarvitaan, jotta työnjakoa voidaan kehittää sekä asiakkaiden ja potilaiden hoidon ja palvelun saatavuutta ja laatua voidaan parantaa

Työn uusjako - Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien

Hankkeen tavoitteena oli kuvata, selittää ja arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnkuvien ja keskinäisen työnjaon kohdistamista ja tehostamisesta. Tutkimushankkeessa toteutettiin kaksi systemoitua kirjallisuuskatsausta, dokumenttianalyysi, empiirinen kysely, asiantuntijahaastattelu sekä rekisteritutkimus. Tutkimushankkeen tulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako on eriytynyttä ja, että asiakaslähtöisyyden toteuttaminen edellyttää työn uudelleenjakoa. Sote-työnjaon asiakaslähtöisyyttä tukevia mahdollisuuksia ovat uudet palvelumuodot, uuden teknologian tuomat ratkaisut sekä työnjaon osaamisperustainen paikallinen sopiminen. Palveluiden laadun ja määrällisen riittävyyden turvaamiseksi sekä asiakaslähtöisyyden mahdollistamiseksi sote-työnjakoa on arvioitava ja kehitettävä yksilöiden, ammattien ja maantieteellisten alueiden välillä. Työnjaon ja sote-henkilöstön rakenteen on sopeuduttava muuttuvaan toimintaympäristöön. Koska muutos itsessään on pysyvä tila, pysyviksi suunnitellut työnjaon ratkaisut eivät ole toimivia. Työnjaon malleihin on sisään rakennettava joustavuus, mikä tarkoittaa erilaista työnjakoa erilaisissa ympäristöissä sekä työn jakamista oikealla tasolla. Vaikka työn uusjaolla esimerkiksi henkilöstörakennetta muuttamalla uusia teknologioita käyttöönottamalla ei saavutettaisi välittömiä kustannussäästöjä tai palvelun laadun kohenemista, keskeistä on tunnistaa mielekkään ja kohdistetun työnjaon välilliset vaikutukset hoidon ja palvelun tuloksellisuudessa sekä henkilöstön työhyvinvoinnin ja asiakastyytyväisyys paranemisessa. Vaikutusten tunnistamisessa avainasemassa on työnjaon käsitteiden yksiselitteisyys ja mittareiden luotettavuus. Kaikkien työnjaon osallisten on ymmärrettävä työnjako samalla tavoin sekä miten työnjaon kehittämiseksi suunniteltujen toimien vaikutusta mitataan ja arvioidaa

Migreeni

Tiivistelmä, Käypä hoito -suositus

Kestävää viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvimateriaalia pohjoisille matkailualueille

Viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvilajien valinta ja saatavuus on pohjoisen vaativissa kasvuolosuhteissa usein ongelma. Syksyllä 2007 päättyi laaja pohjoisille matkailualueille keskittynyt EU LIFE ympäristörahaston hanke Matkailualueet maisemalaboratorioina – Työvälineitä kestävän matkailun edistämiseen (LANDSCAPE LAB). Oulun yliopiston kasvitieteellinen puutarha oli hankkeessa mukana yhtenä kumppanina ja toteutti yhteistyössä Lapin ammattiopiston luonto- ja ympäristöalan toimipisteen kanssa Kestävän viherrakentamisen ja ennallistamisen kasvimateriaali, (LABPLANT) osahankkeen. Osahankkeen tavoitteina oli etsiä ja valita pohjoiseen viherrakentamiseen ja ennallistamiseen sopivaa kasvimateriaalia, kehittää kasvien lisäysmenetelmiä ja tuottaa kestävää kasvimateriaalia, perustaa näytealueita pohjoisiin matkailukeskuksiin ja kirjoittaa opaskirja pohjoisen matkailuympäristön kestävistä kasveista.Kestävien kasvien valinta perustui oleellisesti jo olemassa olevaan, aiemmista projekteista tulleeseen tietoon sekä Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ja Lapin ammattiopiston Metsäruusun toimipisteen kasvikokoelmiin. Esiteltävän kasvimateriaalin valinnan kriteerit olivat ilmastollinen kestävyys sekä käyttökelpoisuus pohjoisessa ympäristössä. Kasvimateriaali koostuu perinteisistä viherrakentamisen kasveista, luonnonkasveista ja potentiaalisista uusista viherrakentamisen kasveista. Osahankkeen aikana lisättiin yhteensä lähes sata eri lajia tai kantaa monivuotisia ruohokasveja, varpuja, pensaita ja puita.Osatehtävän aikana perustettiin yhteensä kuusi näyteistutusaluetta, näistä kaksi Leville, kaksi Ylläkselle ja kaksi Pallakselle. Näytealueilla esitellään kasvien käyttöä erilaisissa pohjoisissa matkailuympäristöissä. Valmistunut opaskirja, Pohjoisen matkailuympäristön kestävät kasvit, kertoo pohjoisen ympäristön ja kasvien ominaispiirteistä sekä siitä, miten pohjoisen matkailukeskusten ympäristöistä voidaan kehittää viihtyisämpiä ja ekologisesti kestävämpiä. Opaskirjassa esitellään yli 300 pohjoisilla alueilla käyttökelpoista ja kestävää luonnon- ja viherrakentamisen kasvia lisäys- ja saatavuustietoineen

Suomi 100 -juhlavuoden vaikutukset: osa 1 : Johdanto, Teema: Yhteistyö ja organisoituminen

Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia käsittelevä raportointimme koostuu Johdannosta, kolmesta Teemaraportista sekä Johtopäätöksistä. Tämä raportoinnin ensimmäinen osa sisältää Johdannon ja ensimmäisen Teemaraportin. Johdannossa esittelemme raportoinnin tehtävän: tuotamme kokonaisnäkemyksen Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen eri toimijaryhmiin. Johdannossa vertailemme myös juhlavuotta kansainvälisiin esimerkkeihin sekä aikaisempiin itsenäisyyden juhlavuosiin. Tavoitteiltaan Suomi 100 -juhlavuosi ei merkittävästi eroa aikaisemmista juhlavuosista, mutta nostammekin huomion kohteeksi juhlavuoden osallistavuutta ja avoimuutta tavoitelleen uudenlaisen toimintatavan ja sen toimivuuden. Yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevässä teemaraportissa kysymme, mikä oli juhlavuoden merkitys siihen osallistuneiden toimijoiden organisoitumiselle ja yhteistyölle. Toteamme, että juhlavuoden aikaansaama innostus yhteistyösuhteiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi onnistuttiin hyödyntämään juhlavuosiorganisaation toimesta. Juhlavuoden myötä vahvistuneet yhteydet ja verkostot ovat pääosin edelleen olemassa ja uudelleen aktivoitavissa. Esimerkkejä juhlavuoden pitkäaikaisista vaikutuksista yhteistyösuhteisiin ja verkostoitumiseen on löydettävissä, mutta vaikutusten todentaminen laajemmassa mittakaavassa on silti vaikeaa. Yhteistyön pitkäjänteisessä edistämisessä juhlavuoden ainutkertaisuus näyttäytyy ongelmallisena. Julkaisu on päivitetty 20.10.2020 (s. 58 taulukko 3)

Characteristics and Outcomes of 79 Patients with an Insulinoma: A Nationwide Retrospective Study in Finland

Objective. Insulinomas are rare pancreatic tumours. Population-based data on their incidence, clinical picture, diagnosis, and treatment are almost nonexistent. The aim of this study was to clarify these aspects in a nationwide cohort of insulinoma patients diagnosed during three decades. Design and Methods. Retrospective analysis on all adult patients diagnosed with insulinoma in Finland during 1980-2010. Results. Seventy-nine patients were diagnosed with insulinoma over the research period. The median follow-up from diagnosis to last control visit was one (min 0, max 31) year. The incidence increased from 0.5/million/year in the 1980s to 0.9/million/year in the 2000s (p = 0 002). The median diagnostic delay was 13 months and did not change over the study period. The mean age at diagnosis was 52 (SD 16) years. The overall imaging sensitivity improved from 39% in the 1980s to 98% in the 2000s (p < 0 001). Seventy- one (90%) of the patients underwent surgery with a curative aim, two (3%) had palliative surgery, and 6 (8%) were inoperable. There were no significant differences in the types of surgical procedures between the 1980s, 1990s, and 2000s; tumour enucleations comprised 43% of the operations, distal pancreatic resections 45%, and pancreaticoduodenectomies 12%, over the whole study period. Of the patients who underwent surgery with a curative aim, 89% had a full recovery. Postoperative complications occurred in half of the patients, but postoperative mortality was rare. Conclusions. The incidence of insulinomas has increased during the past three decades. Despite the improved diagnostic options, diagnostic delay has remained unchanged. To shorten the delay, clinicians should be informed and alert to consider the possibility of hypoglycemia and insulinoma, when symptomatic attacks are investigated in different sectors of the healthcare system. Developing the surgical treatment is another major target, in order to lower the overall complication rate, without compromising the high cure rate of insulinomas