Oikeustradenomiharjoittelu käräjäoikeudessa

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Hyvinkää Liiketalouden koulutusohjelma Oikeudellinen asiantuntijuus Suvi Honkanen Emilia Häkkinen Oikeustradenomiharjoittelu käräjäoikeudessa Vuosi 2010 Sivumäärä 34 Suoritimme oikeustradenomiopintoihin kuuluvan oikeudellisen työharjoittelumme käräjäoikeudessa toimistosihteerin tehtävissä vuonna 2009. Harjoittelun aikana ja sen jälkeen pohdimme yhdessä, miten harjoittelua voisi kehittää siten, että harjoittelija saisi mahdollisimman monipuolisen kuvan käräjäoikeuden toiminnasta ja samalla käräjäoikeus hyötyisi entistä enemmän oikeustradenomiharjoittelijoistaan, jotka usein harjoittelujakson jälkeen jatkavat työskentelyään käräjäoikeudessa. Tästä pohdinnastamme syntyi ajatus laatia harjoittelusuunnitelma käräjäoikeuksia varten. Emme tee työtä yhteistyössä minkään yksittäisen käräjäoikeuden kanssa, vaan pyrimme antamaan kuvan toimistosihteerin työtehtävistä käräjäoikeudessa yleisellä tasolla sekä laatimaan perehdytyssuunnitelman koskien nimenomaan oikeustradenomiopiskelijan harjoittelua käräjäoikeudessa. Pyrimme työssämme siihen, että kolmen kuukauden harjoittelujakson päätyttyä opiskelijalla olisi hyvät edellytykset toimia käräjäoikeudessa toimistosihteerin tehtävässä joko hakemus- ja summaaristen asioiden parissa tai käräjäsihteerinä. Rajasimme siten opinnäytetyön koskemaan ainoastaan käräjäoikeudessa tapahtuvaa harjoittelua ja käytimme lähtökohtana omia harjoittelukokemuksiamme. Työmme teoriaosuudessa tarkastelemme oikeudellisia lähteitä eli oikeuskirjallisuutta, työryhmämietintöjä ja lakeja käyttäen käräjäoikeuksia, niiden toimintaa, menettelyä riita-asioissa, hakemus- ja summaarisissa asioissa ja rikosasioissa sekä näihin menettelyihin liittyviä toimistosihteerin työtehtäviä. Sen jälkeen esitämme työmme jälkimmäisessä, käytännönläheisessä osassa perehdytyssuunnitelmamme oikeustradenomiharjoittelua varten. Avainsanat: käräjäoikeus, perehdytyssuunnitelma, oikeustradenomiLaurea University of Applied Sciences Abstract Hyvinkää Degree Programme in Business Administration Legal Expertise Suvi Honkanen Emilia Häkkinen Bacherlors´ legal training in District Court Year 2010 Pages 34 We both did our Bacherlor´s legal training at District Court in 2009. While we completing the internship we discussed how we could improve the internship so that the trainees could get as versatile as possible an image of the function of the district court. At the same time the District Court would benefit more from these because they continue often working at the same place where they have done their training. From this discussion we created the idea of formulating a training plan for District Courts. We did not do this work in cooperation with any single District Court, but we tried to give a picture of the work of an Office Secretary at the District Court in general. Our aim is that, after the three-month training has ended, the student would be well prepared to practice in a District Court as an Office Secretary either doing applications - and summary matters or working as a District Secretary. Our thesis only concerns training that takes place in a District Court and we used our own training experiences as a source. In the theoretical section of our work we focus on legal sources in other words legal literature, task force reports and laws in District Court. We also focus on District Courts operations, its procedure in civil disputes, application- and summary matters and criminal cases. We also describe the bureau, role in those procedures. After that we present our orientation plan for bachelor’s legal training. Keywords: District Court, Orientation plan, right Bacherlor of Business Administratio

4.-luokkalaisten oppilaiden kokemuksia osallisuudesta englannin tunneilla

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaista 4.- luokkalaisten oppilaiden kokema osallisuus on englannin oppitunneilla. Tutkimuksen viitekehyksenä käytetään osallisuuden teoriaa, jonka mukaisesti osallisuus muodostuu yksilön ja yhteisön välillä ja voi tarkoittaa sekä toimintaa että kokemusta. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään osallisuutta ilmiönä, ja niitä voidaan hyödyntää osallisuuden edistämiseksi kouluympäristössä. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja lähtökohdiltaan fenomenologis- hermeneuttinen. Tutkimusaineisto kerättiin neljällä teemahaastattelulla. Aineiston analyysi toteutettiin käyttäen teemoittelua ja teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimusaineistosta muodostettiin kolme keskeisintä teemaa, joita olivat osallisuus luokkayhteisöön, osallisuus pienryhmään ja osallisuus oppituntien kontekstissa. Tulosten mukaan oppilaat tuntevat osallisuutta yhteisöönsä, jos siinä on heidän ystäviään ja he saavat yhteisöltä tukea osallistumiseensa. Toisaalta tuloksista ilmeni myös, että yhteisöllä on mahdollisuus vähentää osallisuuden kokemusta esimerkiksi naurunalaiseksi joutumisen vuoksi. Tulosten perusteella hyvä luokkahenki mahdollistaa osallisuuden syntymisen, joten sen kehittämiseen on syytä keskittyä. Osallisuus nähdään yleisesti tavoiteltavana mutta vielä arjesta poikkeavana toimintana. Oppilaat toivovat lisää vaikuttamismahdollisuuksia oppituntien sisältöihin ja käytänteisiin, minkä toteuttaminen tukisi osallisuuden kokemusta ja loisi luokkaan toimintakulttuuria, jossa oppilaiden mielipiteillä on merkitystä

Osallisuuden diskurssit ja merkitykset alakoulun oppilaskuntatoiminnassa mukana olevien oppilaiden haastatteluissa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa osallisuuden diskursseista ja merkityksistä oppilaiden näkökulmasta. Lasten itsensä tuottaman osallisuuspuheen tutkimusta ei ole juuri tehty, joten tälle tutkimukselle on paikkansa osallisuustutkimuksen kentällä. Tutkimuksessa kysytään, millaisia osallisuuden diskursseja alakoulun oppilaskunnan hallituksen jäsenet haastatteluissa tuottavat ja mitä merkityksiä osallisuus näissä diskursseissa saa. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin osallisuuden teoriaa sekä oppilaskuntiin liittyvää tutkimusta. Tutkimuksen lähestymistapana toimii laadullinen diskurssintutkimus, joka pohjautuu tieteenfilosofialtaan sosiaaliseen konstruktionismiin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahden eri alakoulun oppilaskunnan hallituksen jäseniä yksin ja ryhmässä käyttäen teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin diskurssianalyysin keinoin tulkiten samalla osallisuudelle puheessa rakentuvia merkityksiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilaskuntaosallisuudesta voidaan muodostaa useita diskursseja ja niiden kautta osallisuus merkityksellistyy eri tavoin. Muodostetut diskurssit olivat valtadiskurssi, rajausdiskurssi, ominaisuusdiskurssi, muiden puolesta -diskurssi sekä yhteisöllisyysdiskurssi. Näissä diskursseissa osallisuus merkityksellistyi muun muassa vaikuttamiseksi, ehdotusten esittämiseksi, oppilaiden omalle alueelle rajatuksi, tiedoista ja taidoista riippuvaiseksi, muiden puolesta toimimiseksi sekä kuulluksi tulemiseksi. Huomiota oppilaskuntatoiminnan kehittämiseksi tulisi kiinnittää erityisesti diskursseihin, jotka rajaavat osallisuutta koskemaan vain tietynlaisia oppilaita tai päätöksenteon alueita

"Kahdenkymmenen minuutin käynti voi tuntua monen tunnin rypistykseltä" : Miten ikääntyneiden alkoholinkäyttö vaikuttaa kotihoidon henkilöstön työhön?

Syftet med magisteravhandlingen är att undersöka hemvårdspersonalens upplevelser av att arbeta med alkoholkonsumerande äldre. Forskningen grundar sig i en teoretisk referensram om äldres förändrade alkoholvanor, AHTO-perspektivet, hemvårdens utveckling och aktörskap. Forskningsintresset ligger i att redogöra hur hemvårdspersonalen upplever att de kan utföra sitt arbete i alkoholkonsumerande äldres hem samt hurdana färdigheter och resurser de har för att hantera och klara av arbetet. De empiriska forskningsfrågorna är: 1) Hur ser de alkoholrelaterade vardagssituationerna i de äldres hem ut? 2) Hur agerar hemvårdspersonalen i ifrågavarande alkoholrelaterade situationer? 3) Hur upplever hemvårdspersonalen att de hanterar och klarar sig av dessa situationer? 4) Vilka kunskaper upplever hemvårdspersonalen att de har för att bemöta alkoholkonsumerande äldre? Avhandlingen baserar sig på en kvalitativ studie och undersökningsresultaten har analyserats och tolkats utifrån fyra individuella intervjuer och en fokusgruppintervju med tre deltagare. Intervjudeltagarna arbetade alla inom hemvården med varierande arbetsuppgifter. Teman som diskuterades och beskrevs under intervjuerna var upplevelser om alkoholkonsumtionens förekomst och synlighet, förverkligandet av vårdarbetet samt existerande färdigheter och resurser för att klara av det alkoholrelaterade hemvårdsarbetet. Forskningsresultaten visar att alkoholanvändningen upplevdes komma tydligt och konkret fram i vårdarbetet och därmed påverka utförandet av vissa vanliga arbetsuppgifter som t.ex. medicinering och rehabilitering. De alkoholkonsumerande hemvårdsklienterna rapporterades kunna skapa behov för extra arbetsinsatser och extra personal samt kräva specialåtgärder. I allmänhet upplevdes inte möten med de alkoholkonsumerande klienterna som hotfulla, men ansågs bidra till oförutsägbarhet, belastning och påfrestning i arbetet. Sådana upplevelser ansågs gälla speciellt för nyanställda. De som deltog i undersökningen upplevde att de hanterar och klarar av det alkoholrelaterade hemvårdsarbetet tack vare anvisningar, personliga resurser och arbetsenhetens stöd. Dock konstaterades det finnas brister och rum för utveckling gällande tillgång till alkoholrelaterad information och skolning samt sektoröverskridande samarbete med andra aktörer. Det går att dra slutsatsen att äldre klienters alkoholanvändning påverkar hemvårdarnas arbete på ett väsentligt sätt, vilket skapar behov för både fortsatt forskning och åtgärder inom vårdplaneringen.Maisterintyön tarkoitusperänä on tutkia kotihoidon henkilöstön kokemuksia alkoholia käyttävien ikääntyneiden kanssa työskentelemisestä. Tutkimus pohjautuu ikääntyneiden muuttuvien juomatapojen, kotihoidon kehityksen, AHTO-näkökulman ja toimijuuden muodostamaan teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimusintressinä on selvittää miten kotihoitajat kokevat voivansa toteuttaa työtään alkoholia käyttävien ikääntyneiden kotona ja minkälaiset valmiudet ja resurssit heillä on työn käsittelemiseen ja hallintaan. Empiiriset tutkimuskysymykset ovat: 1) Miltä alkoholikohtaiset arkitilanteet ikääntyneiden kotona näyttävät? 2) Miten kotihoidon henkilöstö toimii kyseisissä alkoholikohtaisissa tilanteissa? 3) Miten kotihoidon henkilöstö kokee selviytyvänsä näistä tilanteista? 4) Mitä valmiuksia kotihoidon henkilöstö kokee omaavansa alkoholia käyttävien ikääntyneiden kohtaamiseen? Tutkielma perustuu laadulliseen tutkimukseen ja tutkimustulokset on analysoitu ja tulkittu neljään yksilölliseen haastatteluun ja yhteen kolmen hengen fokusryhmähaastatteluun pohjautuen. Kaikki osallistujat työskentelivät kotihoidossa vaihtelevin työtehtävin. Haastattelujen aikana kuvailtiin alkoholin käytön esiintyvyyttä ja näkyvyyttä, hoitotyön toteutuvuutta sekä olemassa olevia valmiuksia ja resursseja, joita alkoholikohtaisesta kotihoitotyöstä selviäminen edellyttää. Tutkimustulokset osoittavat, että alkoholinkäytön koettiin tulevan selkeästi ja konkreettisesti esiin hoitotyössä ja täten vaikuttavan tiettyjen yleisten työtehtävien kuten lääkinnän ja kuntouttavan työotteen toteuttamiseen. Alkoholia käyttävien kotihoidon asiakkaiden raportoitiin luovan tarpeen ylimääräiselle työpanokselle ja henkilöstölle sekä vaativan erikoistoimenpiteitä. Kohtaamisia alkoholia käyttävien ikääntyneiden kanssa ei yleisesti koettu uhkaavina, mutta niiden koettiin edistävän työn heikkoa ennakoitavuutta sekä työn kuormittavuutta. Kyseisten kokemusten koettiin koskevan erityisesti uusia työntekijöitä. Tutkimukseen osallistuvat kokivat pärjäävänsä ja selviytyvänsä alkoholikohtaisessa työssä työohjeiden, henkilökohtaisten resurssien ja työyhteisön tuen ansiosta. Alkoholia koskevan tiedon ja koulutuksen saatavuudessa sekä eri alojen välisessä moniammatillisessa yhteistyössä koettiin kuitenkin olevan puutteita ja näin ollen varaa kehitykselle. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, jonka mukaan ikääntyneiden asiakkaiden alkoholinkäyttö vaikuttaa merkityksellisesti kotihoitajien työhön, mikä luo tarpeen jatkotutkimukselle sekä toimenpiteille hoivan suunnittelussa

Sosiokulttuurinen innostaminen vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden päivätoiminnassa

Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa ja kehittää päivätoimintaa aikuisille vaikeimmin kehitysvammaisille henkilöille Jyväskylän kaupungin asumispalveluyksikössä Kotikartanossa. Teoriapohjana päivätoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa oli sosiokulttuurisen innostamisen teoria. Sosiokulttuurisen innostamisen teorian perusajatuksena on herättää ja innostaa ihmisiä toimimaan. Toiminnan tavoitteena on muutoksen avulla parantaa laadullisesti arjen sisältöä. Keväällä 2009 järjestettyihin kymmeneen päivätoimintatuokioon osallistui kahdeksan ryhmäkoti Kotikartanon asukasta. Ryhmä muodostui asukkaista, jotka olivat jääneet päivätoiminnan ulkopuolelle. Toimintatuokioiden tavoitteena oli tarjota asukkaille elämyksiä ja sisältöä arkeen erilaisten aistikokemuksien avulla. Kantavana teemana toiminnassa oli sosiaalikulttuurisen innostamisen teorian valossa helposti toteutettavat aisti- ja musiikkielämykset. Musiikillisessa osuudessa teimme yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa. Päivätoimintatuokioiden kautta toimme asukkaille vaihtelua arkeen innostamalla heitä osallistumaan. Toiminnallisen osuuden ja tekemiemme havaintojen pohjalta kokosimme Kotikartanon ohjaajien käyttöön aistimateriaaleja sisältävän työkalupakin, jota hyödyntämällä on mahdollisuus elävöittää asukkaiden arjen kulttuuria sekä myös ohjaajien omaa työtä. Vaikeimmin kehitysvammaisten henkilöiden päivätoimintaa voidaan toteuttaa sosiokulttuurisen innostamisen periaatteiden mukaisesti ja aktivoida osallistujia yhteiseen toimintaan.The objective of this practice-based thesis was to develop and carry out daytime activities for adult, severely mentally disabled persons in the housing service unit Kotikartano which is organized by the city of Jyväskylä. The development and implementation of the daytime activities were based on the the theory of socio-cultural motivation. The main idea behind the theory of socio-cultural motivation is to excite and inspire people to lead a more active life. The aim of the activities is to enhance the quality of the clients' everyday life. Ten daytime activity sessions were organized in spring 2009 and they were participated by eight inhabitants of Kotikartano housing service unit. The group consisted of those inhabitants who had been left out of other daytime activities. The aim of these daytime activity sessions was to offer experiences and meaningful content to the inhabitants' everyday life with the help of various sensory and musical experiences. The musical section was done in co-operation with students of the Degree Programme in Music at the Jyväskylä University of Applied Sciences. Through these daytime activity sessions we managed to bring variety in the inhabitants' lives and motivate them to participate. On the basis of the practice-based part of the study and observations made, a tool box was put together consisting of sensory materials for the staff at Kotikartano with the help of which they can vivify and enliven the inhabitants' culture of everyday life as well as their own work. The daytime activities of most severely mentally disabled persons can be implemented by methods of socio-cultural motivation and stimulate the participants to joint activities

Potilasohje alaraajaturvotusten kompressiohoidosta kotihoidon asiakkaille

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhteistyössä kotihoidon haavahoitajien kanssa selkeä ja helppolukuinen potilasohje alaraajaturvotusten kompressiohoidon aloituksesta kotihoidon asiakkaille. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä asiakkaiden ymmärrystä kompressiohoidon tarkoituksesta ja tärkeydestä, sekä saada asiakkaat sitoutumaan kompressiohoitoon paremmin. Opinnäytetyössä selvitettiin mistä alaraajaturvotukset johtuvat sekä miten niitä voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. Opinnäytetyössä tarkasteltiin hyvän potilasohjeen kriteereitä, joita hyödynnettiin potilasohjeessa. Potilasohjeesta tehtiin mahdollisimman käytännönläheinen ja selkeä. Potilasohjeessa huomioitiin muun muassa muistisairaudet ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkeneminen, jonka vuoksi potilasohje kirjoitettiin selkokielellä. Potilasohjeessa on lyhyesti kerrottu kompressiohoidosta ja sen tarkoituksesta. Lisäksi ohje sisältää tietoa kompressiohoitoon tarvittavista välineistä, ihonhoidosta, turvotusten omahoidosta ja huomioitavista asioista kompressiohoidon aikana. Potilasohjeen suunnitteluvaiheessa kotihoidon hoitajilta ja haavahoitajilta pyydettiin palautetta, jonka perusteella potilasohjetta muokattiin. Potilasohjetta on mahdollista hyödyntää kaikissa kotihoidon yksiköissä sekä se on muokattavissa käytettäväksi myös muissa terveydenhuollon palveluissa. Tämän prosessin aikana ei ollut mahdollista arvioida sitoutuvatko asiakkaat kompressiohoitoon paremmin, sillä se vaatisi pidemmän tutkimusajanjakson. Aiheesta on kuitenkin mahdollista tehdä tulevaisuudessa jatkotutkimus, kuten esimerkiksi haastattelemalla kotihoidon asiakkaita ja henkilökuntaa