Spatial scaling of population synchrony in marine fish depends on their life history

The synchrony of population dynamics in space has important implications for ecological processes, for example affecting the spread of diseases, spatial distributions and risk of extinction. Here, we studied the relationship between spatial scaling in population dynamics and species position along the slow‐fast continuum of life history variation. Specifically, we explored how generation time, growth rate and mortality rate predicted the spatial scaling of abundance and yearly changes in abundance of eight marine fish species. Our results show that population dynamics of species' with ‘slow’ life histories are synchronised over greater distances than those of species with ‘fast’ life histories. These findings provide evidence for a relationship between the position of the species along the life history continuum and population dynamics in space, showing that the spatial distribution of abundance may be related to life history characteristics.acceptedVersio

Spatial scaling of population synchrony in marine fish depends on their life history

The synchrony of population dynamics in space has important implications for ecological processes, for example affecting the spread of diseases, spatial distributions and risk of extinction. Here, we studied the relationship between spatial scaling in population dynamics and species position along the slow‐fast continuum of life history variation. Specifically, we explored how generation time, growth rate and mortality rate predicted the spatial scaling of abundance and yearly changes in abundance of eight marine fish species. Our results show that population dynamics of species' with ‘slow’ life histories are synchronised over greater distances than those of species with ‘fast’ life histories. These findings provide evidence for a relationship between the position of the species along the life history continuum and population dynamics in space, showing that the spatial distribution of abundance may be related to life history characteristics

Spatial scaling of population synchrony in marine fish depends on their life history

The synchrony of population dynamics in space has important implications for ecological processes, for example affecting the spread of diseases, spatial distributions and risk of extinction. Here, we studied the relationship between spatial scaling in population dynamics and species position along the slow‐fast continuum of life history variation. Specifically, we explored how generation time, growth rate and mortality rate predicted the spatial scaling of abundance and yearly changes in abundance of eight marine fish species. Our results show that population dynamics of species' with ‘slow’ life histories are synchronised over greater distances than those of species with ‘fast’ life histories. These findings provide evidence for a relationship between the position of the species along the life history continuum and population dynamics in space, showing that the spatial distribution of abundance may be related to life history characteristics

Sea ice loss increases genetic isolation in a high Arctic ungulate metapopulation

Sea ice loss may have dramatic consequences for population connectivity, extinction–colonization dynamics, and even the persistence of Arctic species subject to climate change. This is of particular concern in face of additional anthropogenic stressors, such as overexploitation. In this study, we assess the population‐genetic implications of diminishing sea ice cover in the endemic, high Arctic Svalbard reindeer (Rangifer tarandus platyrhynchus) by analyzing the interactive effects of landscape barriers and reintroductions (following harvest‐induced extirpations) on their metapopulation genetic structure. We genotyped 411 wild reindeer from 25 sampling sites throughout the entire subspecies' range at 19 microsatellite loci. Bayesian clustering analysis showed a genetic structure composed of eight populations, of which two were admixed. Overall population genetic differentiation was high (mean FST = 0.21). Genetic diversity was low (allelic richness [AR] = 2.07–2.58; observed heterozygosity = 0.23–0.43) and declined toward the outer distribution range, where populations showed significant levels of inbreeding. Coalescent estimates of effective population sizes and migration rates revealed strong evolutionary source–sink dynamics with the central population as the main source. The population genetic structure was best explained by a landscape genetics model combining strong isolation by glaciers and open water, and high connectivity by dispersal across winter sea ice. However, the observed patterns of natural isolation were strongly modified by the signature of past harvest‐induced extirpations, subsequent reintroductions, and recent lack of sea ice. These results suggest that past and current anthropogenic drivers of metapopulation dynamics may have interactive effects on large‐scale ecological and evolutionary processes. Continued loss of sea ice as a dispersal corridor within and between island systems is expected to increase the genetic isolation of populations, and thus threaten the evolutionary potential and persistence of Arctic wildlife

Kasakoita, kulkukauppiaita ja kauniita naisia : Venäläisyyden representaatiot peruskoulun luokkien 1–6 musiikin oppikirjoissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla venäläisyyttä on esitetty suomalaisissa musiikin oppikirjoissa peruskouluaikana. Tarkasteltavana olivat venäläistä alkuperää olevien sävelmien laulutekstit ja kuvitus. Tutkimusaineisto käsitti venäläislaulut kaikista vuoteen 2007 mennessä ilmestyneistä suomenkielisistä peruskoulun 1.–6. luokan musiikin oppikirjoista. Yhteensä tarkasteltavana oli 38 oppikirjaa, jotka sisälsivät kaikkiaan 120 venäläistä laulua. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Lisäksi kvantitatiivisen otteen avulla selvitettiin lauluteksteissä ja kuvituksessa esiintyviä lukumääriä ja osuuksia. Analyysissä tarkasteltiin erityisesti miesten ja naisten esittämistapoja, tekstien ja kuvien eksoottisia elementtejä sekä kansanluonteen ja kansanperinteen ilmenemistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että musiikin oppikirjoissa on korostettu venäläisyyden erilaisuutta suomalaisuuteen nähden. Venäläinen yhteiskunta näyttäytyy lauluteksteissä ja kuvituksessa usein agraarisena ja patriarkaalisena. Miehet ovat näkyvämmässä ja aktiivisemmassa roolissa kuin naiset. Miehet esiintyvät erilaisissa ammateissa, kun taas naisten toiminta rajoittuu lähinnä yksityiseen kotiympäristöön. Miesten kohdalla on korostettu primitiivisiä ja väkivaltaisia piirteitä, naisia puolestaan on kutsuttu usein hellittelynimillä. Venäläismiesten tavallisia rooleja kaikkien vuosikymmenten kirjoissa ovat kasakka ja kansansoittimia soittava muusikko. Yleisimmin venäläislaulujen naiset on kuvattu viehättävinä nuorina neitoina, joita miehet yrittävät valloittaa. Oppikirjojen tarkastelu osoitti, että myös eksoottisten kuva- ja tekstielementtien kautta rakennetaan eroja lännen ja idän, Suomen ja Venäjän välille. Eksoottisia elementtejä ovat lauluteksteissä venäjänkieliset äänteet, nimet ja sanat, sekä sellaiset sanat, joiden on tarkoitus kuulostaa venäjän kieleltä. Kuvituksessa eksoottisia piirteitä voi nähdä ihmisten pukeutumisessa, esineissä ja ympäristön kuvaamistavoissa. Eksoottisten elementtien käyttöön sisältyy monissa tapauksissa venäläisen kulttuurin väärinymmärtämisen tai täydellisen ymmärtämättömyyden mahdollisuus. Vanhaa maalaiskulttuuria on ilmennetty lauluteksteissä ja kuvituksessa muun muassa eläinten, esineistön, ihmisten pukeutumisen ja toimintojen kautta. Vanhaa pakanallista symboliikkaa, perinteisiä venäläisiä tapoja ja venäläisen kansanluonteen piirteitä esiintyy kirjoissa melko monipuolisesti. Vaikka oppikirjat periaatteessa tuovat hyvin esiin venäläisiä perinteitä, ei kuvien ja tekstien sisältämää symboliikkaa ole selitetty kirjan käyttäjälle, jolloin perinteet jäävät todennäköisesti venäläiseen kulttuuriin perehtymättömältä oppilaalta ja opettajalta ymmärtämättä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että musiikin oppikirjat ovat koko peruskouluajan sisältäneet sellaista venäläisyyttä kuvaavaa materiaalia, joka on voinut omalta osaltaan synnyttää ja ylläpitää suomalaisten negatiivisia asenteita Venäjää ja venäläisiä kohtaan. Tulevaisuudessa musiikin oppikirjoissa tulisi pyrkiä asiallisempaan ja totuudenmukaisempaan kuvitukseen, ja sisällyttää kirjoihin myös uudempia venäläislauluja. Oppikirjojen tekijöiden tulisi jatkossa pohtia tarkemmin omia asenteitaan ja toimintatapojaan ja varmistaa, etteivät he ainakaan omalla toiminnallaan myötävaikuta ennakkoluuloisten ja rasististen asenteiden syntymiseen. Avainsanat: kansainvälisyyskasvatus, monikulttuurisuus, musiikki, musiikkikasvatus, oppikirjat, peruskoulu, venäläisyy