Can we rely on Randomized Field Experiments (RFE's) in policymaking? : Mechanical objectivity and non-epistemic values in the Finnish Basic Income Experiment

Vuonna 2019 taloustieteen Nobel-palkinto annettiin Banerjeelle, Duflolle ja Kremerille heidän pyrkimyksistään vähentää köyhyyttä sekä heidän kontribuutioistaan kehitystaloustieteen metodologiaan. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee heidän mentelmällistä lähestymistään ja erityisesti satunnaiskontrolloitujen kenttäkokeiden hyödyntämistä poliittisessa päätöksenteossa. Näyttöpohjaisen päätöksenteon kannattajien mukaan satunnaiskontrolloidut kenttäkokeet tuottavat parempaa ja luotettavampaa näyttöä. Tässä tutkielmassa tämä väite hylätään kenttäkokeita koskevan taloustieteellisen metelmäkirjallisuuden sekä perustulokokeilua koskevan tapaustutkimuksen nojalla. Tutkielma osoittaa, että näyttöpohjaisen päätöksenteon käsitys satunnaiskontrolloitujen kenttäkokeiden objektiivisuudesta perustuu kapeaan käsitykseen mekaanisesta objektiivisuudesta, joka korosta menetelmällisiä sääntöjä ja normeja. Tämä kuitenkin piilottaa useat todelliset arvovalinnat tutkimusasetelman suhteen ja sivuuttaa sen kuinka näytön luonne ja laatu voi muuttua tutkimusprosessin aikana. Tutkijoiden ja päätöksentekijöiden osallisuus tieteellisten menetelmien yhteismuotoiluun haastaa näyttöpohjaisen päätöksenteon uudelleenharkitsemaan normatiivisia ohjenuoriaan. Tämä tutkielma tarkastelee perustulokokeilua ja osoittaa, miten eettiset arvot voivat muuttua tutkimuksen perustaviksi ja välttämättömiksi arvoiksi (i) koeasetelman menetelmällisten valintojen ja (ii) teoreettisten valintojen kautta sekä (iii) tulosten tarkastelun ja tulkinnan kautta. Näistä kolme reittiä nostattavat tiedollisia riskejä, mutta myös mahdollisuuksia kohentaa tutkimuksen relevanssia ja validiteettia. Lopulta ne myös osoittavat sen miten tutkija suhtautuu ja asennoituu epävarmuuteen ja erheen mahdollisuuteen, mikä tekee niistä myös subjektiivisuuden näyttämöitä. Samalla kun ne havainnollistavat komplekseja vaihtokauppoja tiedollisten ja ei-tiedollisten arvojen välillä, niiden seuraukset objektiivisuudelle ovat myös epäselviä. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että satunnaiskontrolloidut kenttäkokeet ovat yhteensopivia useiden tiedollisten tavoitteiden ja päättelyiden kanssa, jotka eivät ole usein kovinkaan selviä, kuten perustulokokeilun suhteen osoitetaan, vaan myös siitä että induktiivisen riskin seuraukset objektiivisuudelle ja näyttöä koskeviin standardeihin ovat myös epäselviä. Tutkielmassa argumentoidaan, että näyttöpohjaisen päätöksenteon tulisi selventää inhimillisen harkinnan ja siihen vaikuttavien tiedollisten ja ei-tiedollisten arvojen roolia, koska ne osoittavat sen kuinka tutkijat suhtautuvat epävarmuuteen ja erheen mahdollisuuteen. Tämä edellyttää näyttöpohjaisen päätöksenteon kannattajia hylkäämään käsityksen tieteen arvovapaudesta ja rikastamaan käsityksiään objektiivisuudesta, jotta he voivat käsitellä satunnaiskontrolloituihin kenttäkokeisiin ja niiden näyttöön liittyviä tiedollisia riskejä ja pettymystä.The Nobel Prize in Economic Sciences in 2019 was awarded to Banerjee, Duflo, and Kremer for their fight against poverty, as well as for their methodological contributions to development economics. This thesis discusses their methodological approach, the use of randomized field experiments (RFE) in policymaking, which according to the advocates of the evidence-based policy (EBP), provide better and more objective evidence. This claim will be examined, and rejected, in the light of the methodological literature of field experiments in economics and a case study of the Finnish Basic Income Experiment (BIE Finland). It will be argued that EBP’s view on RFE’s objectivity is rooted on the narrow view of mechanical objectivity, which overemphasizes methodological norms, such as randomization. This hinders various value choices regarding the research process and ignores the fact that the quality and nature of the evidence can change in the process. Co-creation of the scientific methods and interaction of the science and policy, thus, challenge EBP to reconsider their normative guidelines. This thesis examines BIE Finland and demonstrates how ethical values can become as constitutive values of the research via decisions over (i) the experimental design and (ii) theoretical content, and via (iii) interpretation of the results. It will be argued that these three routes present epistemic risks, but also opportunities to increase the relevance and validity of the research. Ultimately these routes show how scientists are troubled by uncertainty and the risk of error, providing also an avenue for subjectivity. While these routes show complex trade-offs between epistemic and non-epistemic values, their implications for the objectivity of the research are also not clear. This is not only because, as will be illustrated with BIE Finland, RFE’s are compatible with various epistemic aims and inferences that are not always clear, but also because the consequences of inductive risk for the normative guidelines and evidential standards is neither obvious. It will be argued that EBP should clarify the constituents of the trained judgment and the role of epistemic and non-epistemic values throughout the research process, because it ultimately shows how researchers are troubled with uncertainty and the risk of error. This requires them to abandon the value-free ideal and move beyond narrow mechanical objectivity in order to address the epistemic risks and potential disappointment associated with the evidence-based policymaking

Suomalaisten jääkiekkovalmentajien johtamiskäyttäytyminen

Tutkimuksen kohteena olivat jääkiekon valmentajakoulutukseen vuosina 1998 ja 1999 osallistuneet 30 valmentajaa. Valmentajien johtamistoimintaa arvioi yhteensä 245 pelaajaa ja lisäksi valmentajat arvioivat itse omaa johtamistoimintaansa. Menetelmänä käytettiin 360 asteen CPE (Change, Production, Employee)-johtamisarviota. Kuuden faktorin malli nousi tulkinnallisesti tarkoituksenmukaisimmaksi. Faktorit nimettiin seuraavasti: visiointi ja muutos, kontrolli, pelaajien positiivinen huomiointi, reiluus jaoikeudenmukaisuus, kehitys ja toimeenpano ja valmentava yksilöllinen ohjaus. Faktoreiden sisäinen konsistenssi vaihteli välillä .70 ja .80. Pelaajat arvioivat valmennuspäälliköt merkitsevästi valmentajia korkeammalla visiointi ja muutosfaktorilla, pelaajien positiivisessa huomioinnissa sekä kehitys ja toimeenpanofaktorilla. Korkeammin koulutetut arvioitiin myös korkeammallavisiointi ja muutosfaktorilla kuin vähemmän koulutusta saaneet. Jatkotarkastelua varten aineisto klusteroitiin ja klustereiden määräksi valittiin 5. Korkean profiilin valmentajat olivat itsearvioinneissaan varovaisempia, kun taas matalamman profiilin valmentajat olivat taipuvaisia itsensä yliarviointiin. Tulokset näyttäisivät tukevan käsitystä siitä, että johtaminen valmentamisessa on laadullisesti erilaista kuinjohtaminen työelämässä ja että valmentajan johtamistoiminnan arvioimiseen ei voida suoraan soveltaa työelämän tarpeisiin kehitettyjä mittareita. Valmennuskulttuurissa on vähitellen nostamassa päätään muutossuuntautunut ja ihmiskeskeisempi valmennuskulttuuri, jossa pelaajat nähdään enemmän kehityskykyisinä yksilöinä kuin kasvottomana pelaaja-materiaalina. Urheilu ei voi elää tyhjiössä, vaan ulkopuolisen maailman odotukset ja muutospaineet muuttavat väistämättä myös valmennuskulttuuria muun maailman kehityksen tahdissa

Omaisten tyytyväisyys läheistensä hoitoon terveysaseman vuodeosastolla

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää omaisten tyytyväisyyttä läheistensä hoitoon Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Savitaipaleen terveysaseman vuodeosastolla. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Vuodeosaston toimintaa ja hoidon laatua voidaan kehittää paremmaksi opinnäytetyön tuloksien pohjalta. Opinnäytetyössä etsitään vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:1)Millaisia kokemuksia omaisilla on vuodeosaston henkilökunnasta? 2)Millaisia kokemuksia omaisilla on läheisensä hoidosta? 3)Millaiseksi omaiset kokevat hoitoympäristön? 4)Millaisia toiveita tai kehittämisideoita omaisilla on vuodeosastoon liittyen? Opinnäytetyö on tilastollinen eli kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin postikyselynä. Aineisto kerättiin 13.1.–31.1.2011 Savitaipaleen terveysaseman vuodeosastolla olevien potilaiden omaisilta. Kyselylomakkeita jaettiin 44, ja niistä palautui 26, joten vastausprosentti oli 59. Aineisto koottiin lomakkeella joka oli kvantitatiivinen. Lomaketta täydennettiin kvalitatiivisella kysymyksellä. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS Statistics 17.0 – ohjelmalla. Tulokset esitetään prosentteina, frekvensseinä ja suorina lainauksina tekstissä. Tuloksista ilmeni, että omaiset olivat pääosin tyytyväisiä läheistensä hoitoon ja hoitajien ammattitaitoon ja käytökseen Savitaipaleen terveysaseman vuodeosastolla. Tutkimuksen mukaan parannettavaa löytyy kuntoutuksesta ja viriketoiminnasta sekä ruuan laadusta. Perustarpeista huolehdittiin omaisten mielestä hyvin. Tämän opinnäytetyön tuloksista saadaan tietoa terveysaseman vuodeosaston hoidon ja palvelujen tämänhetkisestä laadusta. Tuloksia voidaan hyödyntää laadun ja toiminnan kehittämiseen. Tuloksista esiin nousseet ongelmat auttavat hoitohenkilökuntaa kohdistamaan huomion havaittuihin epäkohtiin, kuten kuntoutukseen.The purpose of this thesis was to determine how satisfied the relatives are with the institutional care of their loved ones in the ward of health center. The thesis was a work-oriented. The activity and quality of the care in the ward can be im-proved better based on the results of the thesis. This thesis seeks answers to the following research questions: 1)What kind of experiences relatives have with the nursing staff? 2)What kind of experiences relatives have with the care? 3)How do relatives feel about the environment in the ward? 4)What kind of wishes or development ideas do relatives have? This thesis is statistical. The material was collected through post inquiry from 44 relatives of the patients in the ward of health center. The number of returned inquiries was 26, and then the answering percent was 59. The material was gathered by quantitative questionnaire, which was completed with a qualitative question. The inquiry findings was analysed by SPSS Statistics 17.0-program. The find-ings are presented as percents, frequencies and direct quotations in the text. The results revealed that the relatives were mainly satisfied with the care of the patients and nurses professional ability and behaviour in the ward of health center. According to the results rehabilitation, stimulating activity and the quality of food need improvements. Also the basic needs were properly taken care of. The results of this thesis are useful for the ward. The results of inquiry provide information about the recent quality of the care and services in health care center ward. The results can be utilized for advancing quality and activities in this ward. The problems this thesis showed up help the nursing staff address their attention to defects e.g. in rehabilitation

Vety- ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen teknistaloudellinen vertailu

Ilmastonmuutoksen nopeutuessa ja sen vaikutusten pahentuessa maailmanlaajuinen liikenne on siirtymässä fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiateknologioihin. Sähkö- ja vetykäyttöiset ajoneuvot nykyisessä tilassaan ovat varsin uusia, ja kehityksen odotetaan jatkuvan vielä tehokkaammin. Niiden määrän ennustetaan lisääntyvän runsaasti lähivuosina ja vuoden 2035 jälkeen kaikkien myytyjen ajoneuvojen oletetaan olevan sähköisiä. Kandidaatintyössä suoritettiin sähkö- ja vetykäyttöisten ajoneuvojen välillä teknis-taloudellinen vertailu. Ajoneuvoista keskityttiin lähinnä yksityisautoihin vertailemalla nykyhetkellä markkinoilta löytyvien ajoneuvojen ominaisuuksia. Taloudellisesta näkökulmasta käytettiin kahta eri laskentamenetelmää selvittämään ajoneuvojen pidempiaikaisia kustannuksia. Lisäksi käsiteltiin latausverkoston olemassaoloa ja sen luomisen mahdollisuutta. Teknisestä näkökulmasta tutkittiin ajoneuvojen turvallisuutta ja toiminnallisuutta. Tulevaisuuden näkymää huomioitiin myös molempien näkökulmien kannalta. Sähköautot ovat nykyaikana vetyautoja taloudellisempia. Vetyautojen kalliit ostohinnat, kalliimpi polttoaine sekä usein olematon latausinfrastruktuuri vähentävät niiden käyttökelpoisuutta. Teknisessä vertailussa ajoneuvot olivat turvallisuuden puolesta suhteellisen samankaltaisia. Kantaman ja käyttöiän vertailussa informaatiota ajoneuvoista löytyi vähän, sillä ajoneuvot ovat vielä verrattain uusia. Estimaattien perusteella vetyauton kantama ja käyttöikä vaikuttivat kuitenkin paremmilta. Hyötysuhteessa vetyauto kuitenkin on selkeästi huonompi kuin sähköauto, sillä polttokennon ja elektrolyysin verrattain huonot hyötysuhteet huonontavat kokonaishyötysuhdetta

The most common information security problems in web development

Tässä kandidaatin tutkielmassa esitellään web-ohjelmoinnin yleisimpiä ongelmia JavaScript-ohjelmointikielen näkökulmasta ja tutkitaan miten AngularJS-työkalun käyttö kehityksessä vaikuttaa ongelmien välttämiseen tai ratkaisemiseen. Tutkielmassa tutustutaan JavaScript-kieleen ja tietoturvaan yleisesti ja käydään läpi tarkemmin muutamia tärkeitä heikkouksia JavaScript-kielen tietoturvallisuudessa. Tutkielmassa esitellään AngularJS-työkalu ja kuinka sen käyttö voi helpottaa verkkokehitystä. AngularJS-työkalu sisältää monia sisäänrakennettuja suojia JavaScript-kielen tyypillisimmille ongelmille, kuten XSS-hyökkäyksille. Nämä suojat eivät kuitenkaan ole täydellisiä, sillä ohjelmointivirheet sekä huolimattomuus voivat tehdä jopa AngularJS-työkalulla luodusta ohjelmasta haavoittuvaisen. Työkalujen käyttö on kuitenkin suositeltavaa verkkokehityksessä, sillä oikein käytettynä työkalut tekevät verkkokehityksestä nopeampaa, sulavampaa ja turvallisempaa

Flow Experiences During Visuomotor Skill Acquisition Reflect Deviation From a Power-Law Learning Curve, but Not Overall Level of Skill

Flow is a state of "optimal experience" that arises when skill and task demands match. Flow has been well studied in psychology using a range of self-report and experimental methods; with most research typically focusing on how Flow is elicited by a particular task. Here, we focus on how the experience of Flow changes during task skill development. We present a longitudinal experimental study of learning, wherein participants (N = 9) play a novel steering-game task designed to elicit Flow by matching skill and demand, and providing clear goals and feedback. Experimental design involves extensive in-depth measurement of behavior, physiology, and Flow self-reports over 2 weeks of 40 game trials in eight sessions. Here we report behavioral results, which are both strikingly similar and strong within each participant. We find that the game induces a near-constant state of elevated Flow. We further find that the variation in Flow across all trials is less affected by overall performance improvement than by deviation of performance from the expected value predicted by a power law model of learning.Peer reviewe

Flow Experiences During Visuomotor Skill Acquisition Reflect Deviation From a Power-Law Learning Curve, but Not Overall Level of Skill

Flow is a state of “optimal experience” that arises when skill and task demands match. Flow has been well studied in psychology using a range of self-report and experimental methods; with most research typically focusing on how Flow is elicited by a particular task. Here, we focus on how the experience of Flow changes during task skill development. We present a longitudinal experimental study of learning, wherein participants (N = 9) play a novel steering-game task designed to elicit Flow by matching skill and demand, and providing clear goals and feedback. Experimental design involves extensive in-depth measurement of behavior, physiology, and Flow self-reports over 2 weeks of 40 game trials in eight sessions. Here we report behavioral results, which are both strikingly similar and strong within each participant. We find that the game induces a near-constant state of elevated Flow. We further find that the variation in Flow across all trials is less affected by overall performance improvement than by deviation of performance from the expected value predicted by a power law model of learning

Kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuus ja yhtenäinen taso kouluterveydenhuollon toimintaohjelmien valossa

Kouluterveydenhuollon tulee olla suunnitelmallista, laadukasta ja tasoltaan yhtenäistä.  Vuonna 2009  annettu asetus velvoittaa kuntia tekemään yhtenäisen toimintaohjelman lasten ja nuorten ehkäiseville terveyspalveluille. Tutkimuksessa arvioidaan kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuutta ja yhtenäistä tasoa toimintaohjelmien avulla. Vertailukelpoista arviointia varten kehitimme toimintaohjelmamittarin. Mittari ja arvioinnin tulos kuvataan artikkelissa. Aluehallintovirastotkeräsivät toimintaohjelmat alueensa terveyskeskuksista 2011–2012 (N= 136, 87%).  Arviointiin kehitettiin mittari, joka koostuu 38:sta säädöksiin perustuvasta indikaattorista. Nämä ryhmiteltiin seitsemään ulottuvuuteen (sitoutuminen, johtaminen, yhteistyö, voimavarat, laajat terveystarkastukset,muut terveystarkastukset ja terveysneuvonta, erityinen tuki). Mittarin maksimipisteet olivat 76. Toimintaohjelmien kouluterveydenhuoltoa koskevat osat arvioitiin mittarin avulla. Toimintaohjelmien kokonaispisteet vaihtelivat välillä 0–70 (0–92 % maksimista). Keskiarvo oli 39.6 (52 %). Seitsemästä ulottuvuudesta matalimmat pisteet sai voimavarat (2,7/8 pistettä) ja korkeimmat muut terveystarkastukset ja terveysneuvonta (7,3/12 pistettä). Suurten terveyskeskusten toimintaohjelmat saivat korkeammat pisteet (46,5) kuin pienempien (29,5). Ensimmäiset asetuksen mukaiset toimintaohjelmat olivat vaihtelevia ja niiden suunnittelussa todettiin puutteita. Kehitetyn mittarin avulla kouluterveydenhuoltoa voidaan arvioida vertailukelpoisesti yli koko maan. Nyt raportoidut tulokset toimivat perustasona kouluterveydenhuollon seurannassa. Mittaria voidaan soveltaa myös muille alueille ja hyödyntää kouluterveydenhuollon kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä