Dissolved organic matter concentration, optical parameters and attenuation of solar radiation in high-latitude lakes across three vegetation zones

High-latitude lakes are usually transparent, due to their low productivity and low concentration of dissolved organic matter (DOM), but large variations in lake optical properties can be found within and between regions. We investigated the light regimes in relation to DOM in 18 oligotrophic, high-latitude lakes across mountain birch woodland, shrub tundra and barren tundra in north-west Finnish Lapland. In 12 lakes >1% of photosynthetically active radiation (PAR) reached the lake bottom, while 1% UV-B depth ranged from 0.1 to >12 m. Lakes located in barren tundra had highest transparency, lowest dissolved organic carbon (DOC) concentration and lowest DOM absorption (a440) (mean values: Kd PAR 0.3m–1, DOC 2.1mg l–1, a440 0.4m–1), while lakes in shrub tundra and mountain birch forest were less transparent (DOC 4.7 mg l–1, a440 1.4 m–1). Solar attenuation and lake transparency was best explained by a440. Our survey emphasizes the importance of catchment type on DOM characteristics and lake optics. We predict that even small changes in DOM quality may largely change the UV radiation exposure of lakes while changes in PAR may have smaller biological effects in these shallow lakes that are already illuminated to the bottom. Les lacs en hautes latitudes sont généralement transparents due à de faibles productivité et concentration en matière organique dissoute (MOD). Toutefois, ceux-ci présentent une grande variabilité en propriétés optiques. Nous avons étudié le régime lumineux avec la MOD dans 18 lacs oligotrophes des forêts (bouleau pubescent) et toundras (arbustive et herbacée) du nord-ouest de la Laponie finlandaise. Dans 12 lacs, >1% du rayonnement photosynthétique actif (RPA) a atteint le fond, tandis que le UVB 1% atteint entre 0.1 et >12m. Les lacs de la toundra herbacée avaient les transparences les plus élevées mais des concentrations en carbone organique dissout (COD) et en MOD chromophore (a440) les plus faibles (moyennes: RPA Kd 0,3m–1, COD 2,1mg.l –1, a440 0,4m–1), tandis que ceux de la toundra arbustive et des forêts étaient moins transparents (COD 4,7mg.l–1, a440 1,4m–1). L’atténuation de la radiation solaire et la transparence étaient liées à a440. Notre étude montre l’importance du type de bassin versant pour les caractéristiques de la MOD et l’optique des lacs. Nous prédisons que de faibles changements de la MOD pourront causer des changements dans l’exposition aux UV, mais des changements du RPA pourraient avoir de faibles effets biologiques dans ces lacs déjà illuminés jusqu’au fond

Exome and immune cell score analyses reveal great variation within synchronous primary colorectal cancers

BACKGROUND: Approximately 4% of colorectal cancer (CRC) patients have at least two simultaneous cancers in the colon. Due to the shared environment, these synchronous CRCs (SCRCs) provide a unique setting to study colorectal carcinogenesis. Understanding whether these tumours are genetically similar or distinct is essential when designing therapeutic approaches. METHODS: We performed exome sequencing of 47 primary cancers and corresponding normal samples from 23 patients. Additionally, we carried out a comprehensive mutational signature analysis to assess whether tumours had undergone similar mutational processes and the first immune cell score analysis (IS) of SCRC to analyse the interplay between immune cell invasion and mutation profile in both lesions of an individual. RESULTS: The tumour pairs shared only few mutations, favouring different mutations in known CRC genes and signalling pathways and displayed variation in their signature content. Two tumour pairs had discordant mismatch repair statuses. In majority of the pairs, IS varied between primaries. Differences were not explained by any clinicopathological variable or mutation burden. CONCLUSIONS: The study shows major diversity within SCRCs. Rather than rely on data from one tumour, our study highlights the need to evaluate both tumours of a synchronous pair for optimised targeted therapy.Peer reviewe

Multitrophic biodiversity patterns and environmental descriptors of sub-Arctic lakes in northern Europe

1. Arctic and sub-Arctic lakes in northern Europe are increasingly threatened by climate change, which can affect their biodiversity directly by shifting thermal and hydrological regimes, and indirectly by altering landscape processes and catchment vegetation. Most previous studies of northern lake biodiversity responses to environmental changes have focused on only a single organismal group. Investigations at whole-lake scales that integrate different habitats and trophic levels are currently rare, but highly necessary for future lake monitoring and management. 2. We analysed spatial biodiversity patterns of 74 sub-Arctic lakes in Norway, Sweden, Finland, and the Faroe Islands with monitoring data for at least three biological focal ecosystem components (FECs)—benthic diatoms, macrophytes, phytoplankton, littoral benthic macroinvertebrates, zooplankton, and fish—that covered both pelagic and benthic habitats and multiple trophic levels. 3. We calculated the richnessrelative (i.e. taxon richness of a FEC in the lake divided by the total richness of that FEC in all 74 lakes) and the biodiversity metrics (i.e. taxon richness, inverse Simpson index (diversity), and taxon evenness) of individual FECs using presence–absence and abundance data, respectively. We then investigated whether the FEC richnessrelative and biodiversity metrics were correlated with lake abiotic and geospatial variables. We hypothesised that (1) individual FECs would be more diverse in a warmer and wetter climate (e.g. at lower latitudes and/or elevations), and in hydrobasins with greater forest cover that could enhance the supply of terrestrial organic matter and nutrients that stimulated lake productivity; and (2) patterns in FEC responses would be coupled among trophic levels. 4. Results from redundancy analyses showed that the richnessrelative of phytoplankton, macrophytes, and fish decreased, but those of the intermediate trophic levels (i.e. macroinvertebrates and zooplankton) increased with decreasing latitude and/ or elevation. Fish richnessrelative and diversity increased with increasing temporal variation in climate (temperature and/or precipitation), ambient nutrient concentrations (e.g. total nitrogen) in lakes, and woody vegetation (e.g. taiga forest) cover in hydrobasins, whereas taxon richness of macroinvertebrates and zooplankton decreased with increasing temporal variation in climate. 5. The similar patterns detected for richnessrelative of fish, macrophytes, and phytoplankton could be caused by similar responses to the environmental descriptors, and/or the beneficial effects of macrophytes as habitat structure. By creating habitat, macrophytes may increase fish diversity and production, which in turn may promote higher densities and probably more diverse assemblages of phytoplankton through trophic cascades. Lakes with greater fish richnessrelative tended to have greater average richnessrelative among FECs, suggesting that fish are a potential indicator for overall lake biodiversity. 6. Overall, the biodiversity patterns observed along the environmental gradients were trophic-level specific, indicating that an integrated food-web perspective may lead to a more holistic understanding of ecosystem biodiversity in future monitoring and management of high-latitude lakes. In future, monitoring should also focus on collecting more abundance data for fish and lower trophic levels in both benthic and pelagic habitats. This may require more concentrated sampling effort on fewer lakes at smaller spatial scales, while continuing to sample lakes distributed along environmental gradients.publishedVersio

Multitrophic biodiversity patterns and environmental descriptors of sub-Arctic lakes in northern Europe

Arctic and sub-Arctic lakes in northern Europe are increasingly threatened by climate change, which can affect their biodiversity directly by shifting thermal and hydrological regimes, and indirectly by altering landscape processes and catchment vegetation. Most previous studies of northern lake biodiversity responses to environmental changes have focused on only a single organismal group. Investigations at whole-lake scales that integrate different habitats and trophic levels are currently rare, but highly necessary for future lake monitoring and management. We analysed spatial biodiversity patterns of 74 sub-Arctic lakes in Norway, Sweden, Finland, and the Faroe Islands with monitoring data for at least three biological focal ecosystem components (FECs)—benthic diatoms, macrophytes, phytoplankton, littoral benthic macroinvertebrates, zooplankton, and fish—that covered both pelagic and benthic habitats and multiple trophic levels. We calculated the richnessrelative (i.e. taxon richness of a FEC in the lake divided by the total richness of that FEC in all 74 lakes) and the biodiversity metrics (i.e. taxon richness, inverse Simpson index (diversity), and taxon evenness) of individual FECs using presence–absence and abundance data, respectively. We then investigated whether the FEC richnessrelative and biodiversity metrics were correlated with lake abiotic and geospatial variables. We hypothesised that (1) individual FECs would be more diverse in a warmer and wetter climate (e.g. at lower latitudes and/or elevations), and in hydrobasins with greater forest cover that could enhance the supply of terrestrial organic matter and nutrients that stimulated lake productivity; and (2) patterns in FEC responses would be coupled among trophic levels. Results from redundancy analyses showed that the richnessrelative of phytoplankton, macrophytes, and fish decreased, but those of the intermediate trophic levels (i.e. macroinvertebrates and zooplankton) increased with decreasing latitude and/or elevation. Fish richnessrelative and diversity increased with increasing temporal variation in climate (temperature and/or precipitation), ambient nutrient concentrations (e.g. total nitrogen) in lakes, and woody vegetation (e.g. taiga forest) cover in hydrobasins, whereas taxon richness of macroinvertebrates and zooplankton decreased with increasing temporal variation in climate. The similar patterns detected for richnessrelative of fish, macrophytes, and phytoplankton could be caused by similar responses to the environmental descriptors, and/or the beneficial effects of macrophytes as habitat structure. By creating habitat, macrophytes may increase fish diversity and production, which in turn may promote higher densities and probably more diverse assemblages of phytoplankton through trophic cascades. Lakes with greater fish richnessrelative tended to have greater average richnessrelative among FECs, suggesting that fish are a potential indicator for overall lake biodiversity. Overall, the biodiversity patterns observed along the environmental gradients were trophic-level specific, indicating that an integrated food-web perspective may lead to a more holistic understanding of ecosystem biodiversity in future monitoring and management of high-latitude lakes. In future, monitoring should also focus on collecting more abundance data for fish and lower trophic levels in both benthic and pelagic habitats. This may require more concentrated sampling effort on fewer lakes at smaller spatial scales, while continuing to sample lakes distributed along environmental gradients.Peer reviewe

Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2012 ja 2013

Ympäristön tilan seuranta perustuu lainsäädäntöön. Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä velvoittaa ELY-keskuksia seuraamaan pinta- ja pohjavesien tilaa niin, että vesien tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kuva. Seurantatiedon perusteella tulee voida suunnitella tarvittavia toimenpiteitä vesien tilan parantamiseksi ja arvioida niiden vaikuttavuutta. Uudenmaan pintavesien tilaa on seurattu säännöllisesti 1960-luvulta lähtien. Vesien tilan seurantaan sisältyy kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia muuttujia sekä hydrologista seurantaa. Tässä raportissa esitetään vuosien 2012 ja 2013 vesien tilan seurantatuloksia Uudeltamaalta. Raportissa kuvataan mm. hydrologisia olosuhteita, järvien happitilannetta ja rehevyystasoa, jokien ravinnepitoisuuksia ja niiden mereen kuljettamaa ravinnekuormitusta sekä rannikkovesien vedenlaatua ja kasviplanktonlajistoa. Lisäksi kerrotaan pintavesien ekologisesta luokittelusta. Raportissa on käsitelty vain pientä osaa Uudenmaan ELY-keskuksen vesistöseurantojen tuloksista. Kaikki alueen järvien, jokien ja rannikkovesien vedenlaadun seurantatulokset löytyvät internetistä osoitteesta www.ymparisto.fi/oiva

Phytoplankton ecology of subarctic lakes in Finnish Lapland. PhD Thesis.

Climate is warming and it is especially seen in arctic areas, where the warming trend is expected to be greatest. Arctic freshwater ecosystems, which are a very characteristic feature of the arctic landscape, are especially sensitive to climate change. They could be used as early warning systems, but more information about the ecosystem functioning and responses are needed for proper interpretation of the observations. Phytoplankton species and assemblages could be especially suitable for climate-related studies, since they have short generation times and react rapidly to changes in the environment. In addition, phytoplankton provides a good tool for lake classifications, since different species have different requirements and tolerance ranges for various environmental factors. The use of biological indicators is especially useful in arctic areas, were many of the chemical factors commonly fall under the detection limit and therefore do not provide much information about the environment. This work brings new information about species distribution and dynamics of arctic freshwater phytoplankton in relation to environmental factors. The phytoplankton of lakes in Finnish Lapland and other European high-altitude or high-latitude areas were compared. Most lakes were oligotrophic and dominated by flagellated species belonging to chrysophytes, cryptophytes and dinoflagellates. In Finnish Lapland cryptophytes were of less importance, whereas desmids had high species richness in many of the lakes. In Pan-European scale, geographical and catchment-related factors were explaining most of the differences in species distributions between different districts, whereas lake water chemistry (especially conductivity, SiO2 and pH) was most important regionally. Seasonal and interannual variation of phytoplankton was studied in subarctic Lake Saanajärvi. Characteristic phytoplankton species in this oligotrophic, dimictic lake belonged mainly to chrysophytes and diatoms. The maximum phytoplankton biomass in Lake Saanajärvi occurs during autumn, while spring biomass is very low. During years with heavy snow cover the lake suffers from pH drop caused by melt waters, but the effects of this acid pulse are restricted to surface layers and last for a relatively short period. In addition to some chemical parameters (mainly Ca and nutrients), length of the mixing cycle and physical factors such as lake water temperature and thermal stability of water column had major impact on phytoplankton dynamics. During a year with long and strong thermal stability, the phytoplankton community developed towards an equilibrium state, with heavy dominance of only a few taxa for a longer period of time. During a year with higher windiness and less thermal stability, the species composition was more diverse and species with different functional strategies were able to occur simultaneously. The results of this work indicate that although arctic lakes in general share many common features concerning their catchment and water chemistry, large differences in biological features can be found even in a relatively small area. Most likely the lakes with very different algal flora do not respond in a similar way to differences in the environmental factors, and more information about specific arctic lake types is needed. The results also show considerable year to year differences in phytoplankton species distribution and dynamics, and these changes are most likely linked to climatic factors.Pohjoisten alueiden on todettu reagoivan ensimmäisinä ja muita alueita voimakkaammin ilmaston muutoksiin. Vaikka pohjoisten alueiden ekologinen merkitys on ymmärretty jo kauan, on niitä toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Viimeaikaisten ympäristömuutosten seurauksena kiinnostus pohjoisiin alueisiin on kuitenkin kasvanut ja tutkimuksen puute tunnustettu. Ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat järvien fysikaalisiin (mm. lämpötila, kerrostuneisuus, jääpeiteaika) ja kemiallisiin olosuhteisiin ja edelleen eliöyhteisöihin. Tunturivesien alhainen lajimäärä, ravintoverkon yksinkertaisuus ja äärevät ympäristöolosuhteet tekevät niistä herkkiä ilmastonmuutoksille, kuten ilmaston lämpenemiselle ja UV-säteilyn kasvulle. Jotta globaalimuutosten vesistövaikutuksia voitaisiin jatkossa ymmärtää ja ennustaa paremmin, tarvitaan nykyistä tarkempaa tietoa tekijöistä jotka vaikuttavat lyhyen ja pitkänaikavälin vaihteluun planktonyhteisöissä. Planktonyhteisöjä säätelevät ennen muuta resurssien saatavuus (kasvua rajoittavat ravinteet, valo) sekä häiriötilanteiden jaksollisuus ja voimakkuus (vesimassan sekoittuminen), mikä arktisilla alueilla on kiinteässä yhteydessä ilmastollisiin tekijöihin. Pienikokoiset, nopeasti lisääntyvät kasviplanktonsolut heijastavat herkästi ja nopeasti ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Alueilla, joilla ihmistoiminnan suoria vaikutuksia ei esiinny, ilmasto on tärkein järviekosysteemien pitkän aikavälin biologisten prosessien ja planktonyhteisöjen toiminnan muovaaja. Laura Forsströmin väitöskirjan tavoitteena oli selvittää ympäristötekijöiden vaikutuksia kasviplanktonyhteisöjen lajikoostumukseen, vuodenaikaisdynamiikkaan ja biomassaan subarktisella vyöhykkeellä Fennoskandiassa. Tutkimusaineisto muodostui puurajan yläpuolisista järvistä sekä Itä- että Länsi-Lapissa, lisäksi saatuja tuloksia tarkasteltiin suhteessa Euroopan vuoristojärviin. Kasviplanktonin vuodenaikaista ja vuosien välistä vaihtelua tutkittiin Kilpisjärvellä sijaitsevassa Saanajärvessä. Kasviplanktonin koostumukseen vaikuttavista tekijöistä tarkasteltiin erityisesti ilmastoa ja siihen kiinteästi liittyviä fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja, jotta voitaisiin paremmin arvioida millaisia vaikutuksia ennakoidusta ilmastonmuutoksesta mahdollisesti seuraa. Tunturijärvet ovat valuma-alueiltaan yleensä hyvin karuja, minkä vuoksi niiden ravinnepitoisuus ja tuotantotaso on alhainen. Kasviplanktonlajistossa vallitsevina ovat kultalevät, jotka ovat erityisen kilpailukykyisiä kylmissä ja vähäravinteisissa olosuhteissa. Tutkimusalueen sääolosuhteissa on huomattavia vuosien välisiä vaihteluita, jotka heijastuvat voimakkaasti järvien fysikaalisiin tekijöihin ja edelleen kasviplanktonyhteisön koostumukseen. Tulosten perusteella juuri sää- ja ilmastotekijöiden merkitys kasviplanktondynamiikalle on suuri. Väitöskirja-aineiston perusteella tunturijärvien morfologisissa, fysikaalisissa ja kemiallisissa ominaisuuksissa on huomattavia eroja, ja nämä erot näkyvät myös eroina kasviplanktonlajistossa. Tunturijärviä ei siis voida tarkastella homogeenisena kokonaisuutena, joka reagoisi mahdollisiin muutoksiin yhtenevällä tavalla

Iris Igelkott presenterar Kotka Svenska Barnträdgård : En bilderbok för att underlätta och stöda barns mjuklandningsprocess vid daghemsstarten

Detta examensarbete är en utarbetad bilderbok för barn som börjar i Kotka Svenska Barnträdgård. Syften med arbetet var att hitta ett sätt att stöda och underlätta barnens mjuklandning när de börjar i Kotka Svenska Barnträdgård. Den första frågeställningen var Vilka övergångssituationer och rutiner har stor betydelse för barnens mjuklandning? Den andra frågeställningen var Vilka är dagispersonalens erfarenheter på en lyckad mjuklandning? Boken skall underlätta barnens mjuklandningsprocess och kan användas av både daghemmets personal och barnens föräldrar. Det är meningen att boken skulle vara bekant för barnen redan när de börjar i daghemmet. Kotka Svenska Barnträdgård har fungerat som samarbetspartner och boken är speciellt gjord för dem. Forskningen är kvalitativ och som datainsamlingsmetod har använts fokusgruppintervju med barnskötarna och barnträdgårdslärarna i Kotka Svenska Barnträdgård och observationer som gjordes av barngrupper på samma ställe. Slutsatsen blev att tiden för mjuk-landningen oftast är kortare än vad man skulle önska. I Kotka Svenska Barnträdgård är det egenvårdaren som ser till att familjen blir informerad om händelser, håller föräldra-kvarten och följer efter barnets utveckling. Bilderboken är en sammansatt produkt av intervjuns och observationernas resultat. Bo-ken innehåller fotografier om Kotka Svenska Barnträdgård och lite text här och där som vuxna skall läsa till barn samtidigt som barnen ser på bilderna. Boken skall guida barnet till en mjukare daghemstart.Tämä opinnäytetyö on pehmeänlaskun kuvakirjan lapsille jotka aloittavat Kotka Svenska Barnträdgårdissa. Tutkimuksen tarkoitusperänä oli löytää tapa jolla voidaan tukea ja helpottaa lapsen pehmeää laskua tämän aloittaessa Kotka Svenska Barnträdgårdissa. En-simmäinen tutkimuskysymys oli Millä siirtymävaiheilla ja rutiineilla on merkittävä vai-kutus lapsen pehmeään laskuun? Toinen tutkimuskysymys oli Mitkä ovat päiväkodin henkilökunnan kokemukset onnistuneesta pehmeästä laskusta? Kuvakirjan tarkoitus on helpottaa päivähoidon aloitusta ja sitä voi käyttää sekä päivähoidon henkilökunta, että lapsen vanhemmat. Tarkoituksena on että kuvakirja olisi tuttu lapselle jo hänen aloittaes-saan päiväkodissa. Kotka Svenska Barnträdgård on toiminut toimeksiantajana ja kuva-kirja on tuotettu juuri heille. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tiedonkeruuseen käytetyt menetelmät olivat teema-fokus ryhmähaastattelu, jossa olivat mukana Kotka Svenska Barnträdgårdin lastenhoitajat ja lastentarhanopettajat. Havainnoinnin kohteena toimivat kyseisen päiväkodin lapsiryhmät. Tutkimus päätyi siihen johtopäätökseen, että pehmeän laskun aika päiväkodissa on lyhyempi mitä voisi toivoa. Kotka Svenska Barnträdgårdissa omahoitajan tehtäviin kuuluu perheen informointi, vanhempainvartin pitäminen ja lapsen kehityksen seuraaminen. Kuvakirja on tehty haastattelun sekä havainnointien työstetyistä materiaaleista. Kuvakirja sisältää valokuvia Kotka Svenska Barnträdgårdista ja hieman tekstiä, jota ai-kuisten on tarkoitus lukea lapselle, tämän tutkiessa kirjan kuvia. Kirjan tarkoituksena on auttaa lasta kokemaan pehmeämmän päiväkotialoituksen.My thesis degree is a picture-book for children who start at Kotka Svenska Barnträdgård. The aim of this study was to find a way to support and relieve the introduction period when the children starts in the Swedish daycare of Kotka. The first research question was Which transitional situations and routines have a significant meaning for the children’s introduction period? The other research question was Which are the experiences of the personnel of a successful introduction period? The purpose of the book is to help children to have a secure introduction period when they start in kindergarten. The book can be used by the parents and the caregivers in the kindergarten. It’s meant that the children would already be familiarized with the book before they start in the kindergarten. Kotka Svenska Barnträdgård has been the cooperation partner and the book is made especially for them. The study is qualitative. I used the focusgroup- interview method, to collect in-formation, with the nurses and kindergarten-teachers at Kotka Svenska Barnträdgård. I also made observations of the child groups in Kotka Svenska Barnträdgård. I came to the final result that the time for the introduction period is often much shorter than it should be. In the Kotka Svenska Barnträdgård there is the personal-caretaker who makes sure that the family is been informed about happenings, are having the parent meetings and follows the development of the child. The picture-book was made of the final results of the interview and the observations. The book contains pictures of Kotka Svenska Barnträdgård and some text, what the adults can read for the children, when they are watching the pictures together. The book is meant to be a guide for the child to achieve a more gentle kindergarten start

Henkilöstön kokemat hyvät työkäytännöt työ- ja elinkeinotoimistossa - Palvelumuotoilulla tukea TE2024 suunnitteluun Etelä-Kymenlaaksossa

Nykypäivän työelämässä on noussut käytännöksi huomioida enenevissä määrin työntekijöiden osaamista ja kokemusta työn kehittämisessä sekä muutoksessa. Työntekijöiden kokemus ja käytännön osaaminen työssä koetaan arvokkaaksi ja tällä voidaan suoraan vaikuttaa asiakasrajapintaan. Työntekijöiden huomioiminen ja mukaan ottaminen heitä koskeviin päätöksiin on tärkeää arvon tuottamisen vuoksi, sillä tämä heijastuu suoraan heidän motivaatioonsa, merkityksellisyyden tunteeseen ja työhyvinvointiin. Opinnäytetyössä tutkittiin Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston työntekijöiden hyviksi koettuja työkäytäntöjä sekä niitä edellytyksiä, jotka mahdollistavat hyvien työkäytäntöjen mukaan työskentelyn. Kartoitusta hyvistä työkäytännöistä haluttiin selvittää TE2024-muutoksen vuoksi, jolloin työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien järjestettäviksi. Opinnäytetyön tutkimus on toteutettu palvelumuotoilun kehittämistoimintana, jossa tutkimusta on työstetty yhteiskehittämisen kautta osallistamalla Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston henkilöstöä työpajatoiminnassa. Työntekijäkokemusta ja tähän liittyviä hyviä työkäytäntöjä on tutkittu yhteiskehittämisen työpajoissa keskustellen elementeistä ja asiakokonaisuuksista, joista työntekijöiden työ ja käytännöt koostuvat. Materiaalista on tehty mallinnus, josta tutkimuksesta nousseet tulokset ovat nähtävissä. Mallinnuksesta nousee esiin työntekijöiden kokemia hyviä työkäytäntöjä, joita voidaan hyödyntää TE2024-muutoksen suunnittelussa. Hyvien työkäytäntöjen lisäksi, on nostettu esiin asiakokonaisuuksia, jotka vaikuttavat hyviin työkäytäntöihin. Kehittämistyön tulokset pohjautuvat Etelä-Kymenlaakson työntekijöiden hyviksi havaittuihin työkäytäntöihin, eikä näitä voi suoraan verrata toiseen alueeseen tai organisaatioon. Tutkimusprosessia voidaan sen sijaan hyödyntää työkäytäntöjen ja näitä ympäröivien elementtien esiin tuomisessa. Opinnäytetyöstä nousseet työkäytännöt esitetään työ- ja elinkeinotoimistolle visuaalisena mallinnuksena, jossa työkäytännöt sekä nämä mahdollistavat elementit esitetään vuorovaikutussuhteessa. Jatkossa työ- ja elinkeinotoimisto päättää, millä lailla tuloksia hyödynnetään ja miten tulokset esitellään Kotkan kaupungille, joka toimii TE2024 Etelä-Kymenlaakson vastuukuntana

Nuorten akuutti kriisityö : Yhteenveto nuorten kriisityön palveluntarjoajista Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus HyPe:lle

TIIVISTELMÄ Sofia Lunkka, Laura Forsström Nuorten akuutti kriisityö, yhteenveto nuorten kriisityön palveluntarjoajista Laukaan hyvinvointi- ja perhekeskus HyPe:lle 37 sivua ja 1 liite Kevät, 2020 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattitutkinto Sairaanhoitaja Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Laukaan alueella toimivia kriisipalveluita ja tämän tuloksena tehdä kriisipalveluiden yhteenveto koskien nuorten akuuttia kriisityötä Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskuksen (HyPe) työntekijöille. Yhteenvetoon on koottu palvelujentuottajat ja heidän yhteystietonsa. Yhteenveto jää Hype:n työntekijöiden käyttöön. Yhteenvedon tavoitteena oli helpottaa työntekijöitä nuorten ohjaamisessa oikean palveluntarjoajan piiriin kriisitilanteessa. Opinnäytetyön tarve tuli HyPe:n työntekijöiltä. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan vain nuoria, koska käytännön työssä nuorten kriisiavun selkeys puuttui toiminnasta. Tutkimalla kerättyä aineistoa saatiin selville, että kriisityö koostuu ennaltaehkäisevästä nuorisotyöstä, akuutista kriisiavusta sekä korjaavasta kriisityöstä. Kerätyn aineiston avulla pystyttiin lähteä kartoittamaan yhteenvetoon sopivia palveluita Laukaan alueella. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa käsitellään nuorten kriisityötä ja kriisitilanteita sekä psykososiaalisen tuen merkitystä. Aineisto kirjallisuuskatsaukseen haettiin ja analysoitiin määrittämällä keskeiset käsitteet eli asiasanat, jotka ovat: kriisityö, kriisi, psykososiaalinen tuki ja valmiussuunnitelma. Käsitteet valikoituivat lähteisiin perehtymällä. Asiasanat: kriisityö, kriisi, psykososiaalinen tuki, valmiussuunnitelmaABSTRACT Laura Forsström, Sofia Lunkka Summary of youth crisis work service providers, for Laukaa children- and youth wellbeing- and family centre, “Hype” 37 pages and one appendix Spring, 2020 Diaconia University of Applied Sciences Health- and social care qualification Registered nurse The purpose of this thesis was to find out the crisis service providers, operating in Laukaa area and as a result, to compose a summary of the service providers, regarding youth acute crisis work for Laukaa children-and youth wellbeing-and family centre (Hype) workforce. Service providers and their contact details have been collected to the summary. The summary is given for the use of Hype workforce. The purpose of the summary was to make it easier for the workforce to direct the youth to the right service provider, at the time of the crisis. The necessity for this thesis arose from Hype workforce. The thesis was limited only to youth, because in practise, the clarity of youth crisis work was not evident. By researching the collected material, it was found out that crisis work consist of: preventative youth work, acute crisis/emergency support and corrective crisis work. The collected material enabled us to discover about the services in Laukaa area, that were suitable for the summary. The literature review in the thesis deals with youth crisis work, crisis situations and the importance of psychosocial support. The material for the literature review was researched and analysed by defining the key concepts that were: crisis work, crisis, psychosocial support and contingency planning. The key concepts were selected by familiarising ourselves with the sources. Keywords: crisis work, crisis, psychosocial support, contingency plannin