Flandrian and Eemian Shore Levels in Finland and Adjacent Areas—a Discussion

Die flandrischen und Eem-zeitlichen Bewegungen der Erdkruste überwiegend innerhalb Fennoskandias werden verglichen. Die flandrischen Entwicklungsphasen der Ostsee und die mit ihnen verbundenen Bewegungen sind in groben Zügen bekannt. Vorherrschender Faktor der Strandlinien-Verschiebungen im nördlichen Teil der Ostsee ist dabei die Landhebung gewesen. Sie verlief unmittelbar nach dem Abschmelzen des Eises sehr rasch, verlangsamte sich aber im frühen Holozän erheblich. Das Zentrum der Landhebung liegt nahe dem für die ausklingende Weichsel-Kaltzeit angenommenen Zentrum des Eisschildes. Über die Bewegungen der Erdkruste während des Eem-Interglazials liegen nur bruchstückhafte Informationen vor. Die untersuchten Ablagerungen schienen aber darauf hinzudeuten, daß während des Eem keine Strandlinien-Verschiebungen von dem für das Weichsel-Spätglazial und das Holozän ermittelten Typ stattgefunden haben. Deshalb müssen sich die isostatischen Krustenhebungen damals offensichtlich grundsätzlich vom postglazialen Bewegungsmuster unterschieden haben. Diese Unterschiede führt man hauptsächlich darauf zurück, daß sich ein Großteil der Eem-zeitlichen Landhebung unter dem rasch schmelzenden, in seiner Dicke reduzierten und über weite Areale stagnierenden Saale-Eisschild vollzogen haben dürfte. Außerdem hat das Zentrum des Eisschildes gegen Ende der Saale-Vereisung (Warthe-Stadium) wahrscheinlich bedeutend weiter östlich gelegen als dasjenige des Weichsel-Eises. Dies würde bedeuten, daß sich die isostatische Depression und die ihr entsprechende Wiederaufwölbung der Erdkruste sowohl räumlich als auch zeitlich von den Ereignissen in postglazialer Zeit unterschieden haben.researc

Vuokrataloyhtiön kunnossapitosuunnitelman laatiminen – Kiint. Oy Suomussalmen Vuokratalot

Kiinteistön ennakoiva kunnossapito on todettu kannattavaksi. Rappeutumaan päästetyn rakennuksen kunnostaminen maksaa yleensä huomattavasti enemmän kuin ajallaan suoritetut korjaukset. Näistä lähtökohdista tässä opinnäytetyössä laadittiin rakennustekninen peruskuntoarvio sekä pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) kahdellekymmenelle Kiinteistö Oy Suomussalmen Vuokratalojen omistamalle ja ylläpitämälle kiinteistölle. Tavoitteena oli rakentaa kerätyistä tiedoista sähköinen käyttöliittymä, jota tilaaja pystyy päivittämään. Samalla laadittiin kymmenen vuoden PTS kiinteistökannan kunnossapitoa varten. Työ eteni laajuutensa vuoksi tavallisesta kuntoarviosta poiketen. Oli suunniteltava raportointimalli, joka tiivistää suuren määrän tietoa yhteen taulukkoon. Dokumentointipohjien muotoutuessa siirryttiin vähitellen normaaliin kuntoarvion työjärjestykseen. Aluksi kerättiin lähtötietoja, pohjustettiin sekä toteutettiin kiinteistötarkastukset ja kirjattiin huomioita. Näiden tietojen pohjalta laadittiin kuntoarvioraportit sekä kiinteistökohtaiset taulukot. Lopulta tiedoista laadittiin kiinteistökohtaiset pitkän tähtäimen suunnitelmat sekä koostetaulukko, josta selviävät kokonaiskustannukset. Tilaajan pyynnöstä perehdyttiin erityisesti ikkunoiden korjauskustannusten muotoutumiseen sekä verrattiin saatuja tuloksia uusien ikkunoiden hintaan. Hintaeroa tarkasteltiin myös energiatehokkuuden kannalta. Lisäksi tarkkailtiin kiinteistöjen energiakulutusta kolmen vuoden aikajaksolla. Kaiken tämän jälkeen valmistui taulukkopohjainen käyttöliittymä siihen linkitettyine kuntoarvioraportteineen. Käyttöliittymä on pyritty toteuttamaan mahdollisimman yksinkertaisena, mutta samaan aikaan informatiivisena. Kohteiden kuntoarviot sekä PTS kymmeneksi vuodeksi ovat helposti saatavissa sekä päivitettävissä. Tarkempaa perehtymistä varten käytettävissä on yli kolmesataa sivua kuntoarvioraportointeja sekä kolmisen tuhatta taulukkoriviä pitkän tähtäimen suunnitelmia

Pitkäaikaiset ilmastonvaihtelut Lapin mäntykronologioiden mukaan.

Tieteen tori: Ilmastonmuutos ja kasvunvaihtel

Puulustot: ympäristömuutosten tietopankki

Savolaisen laulun sanoittaja kuvaili, miten paljon puilla olisi kerrottavaa, jos ne voisivat esiintuoda kokemuksensa meille jollakin tavalla. Hän ei tuolloin kuitenkaan voinut tietää, että puihin on oikeasti tallentunut niiden ”kokemuksia”, joista saadaan selville muinaisia tapahtumia ja luonnonolojen vaihteluja. Savolaisten tai muiden heimojen uroteoista ne eivät sentään voi kertoa mitään. Puut kuitenkin reagoivat niiden elinympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Puun kannalta suotuisissa oloissa kasvu on nopeaa ja huonoissa oloissa vastaavasti paljon heikompaa. Näihin kasvun vaihteluihin voivat vaikuttaa hyvin monet erilaiset tekijät, joten puiden ”kertomuksen” tulkitsemiseen vaaditaan erilaisia tarkkoja mittauksia ja analyysejä. Vuosilustojen paksuusvaihtelut muodostavat tutkimuksen pohja-aineiston

Valkoposkihanhi pääkaupunkiseudulla

Valkoposkihanhesta on tullut vajaassa parissa kymmenessä vuodessa pääkaupunkiseudun nurmikoita ja rantoja näkyvästi hallitseva laji. Ilmiö ei ole irrallaan samanlaisesta kehityksestä koko Itämeren piirissä. Valkoposkihanhi on asettunut jäädäkseen alueen linnustoon. Tämän julkaisun tarkoitus on koota yhteen Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen tekemän ja ohjaaman valkoposkihanhen seurannan tulokset ja kokemukset erilaisista menetelmistä niiden aiheuttamien haittojen torjunnassa. Tarkoitus on ollut hakea lintudirektiivin tarkoittamaa muuta tyydyttävää ratkaisua sen sijaan, että ongelmia ratkaistaisiin poikkeamalla valkoposkihanhea koskevista rauhoitussäännöksistä. Ennaltaehkäisyn keinoja tulisikin ottaa käyttöön ja kehittää niitä edelleen

Left prefrontal repetitive transcranial magnetic stimulation in schizophrenia

In a double-blind, controlled study, we examined the therapeutic effects of high-frequency left prefrontal repetitive transcranial magnetic stimulation (rTMS) on schizophrenia symptoms. A total of 22 chronic hospitalized schizophrenia patients were randomly assigned to 2 weeks (10 sessions) of real or sham rTMS. rTMS was given with the following parameters: 20 trains of 5-second 10-Hz stimulation at 100 percent motor threshold, 30 seconds apart. Effects on positive and negative symptoms, self-reported symptoms, rough neuropsychological functioning, and hormones were assessed. Although there was a significant improvement in both groups in most of the symptom measures, no real differences were found between the groups. A decrease of more than 20 percent in the total PANSS score was found in 7 control subjects but only 1 subject from the real rTMS group. There was no change in hormone levels or neuropsychological functioning, measured by the MMSE, in either group. Left prefrontal rTMS (with the used parameters) seems to produce a significant nonspecific effect of the treatment procedure but no therapeutic effect in the most chronic and severely ill schizophrenia patients.Peer reviewe

Gender-Specific Risk Factors for Intimate Partner Homicide : A Nationwide Register-Based Study

Peer reviewe

Increased deep sleep in a medication-free, detoxified female offender with schizophrenia, alcoholism and a history of attempted homicide: Case report

BACKGROUND: Psychiatric sleep research has attempted to identify diagnostically sensitive and specific sleep patterns associated with particular disorders. Both schizophrenia and alcoholism are typically characterized by a severe sleep disturbance associated with decreased amounts of slow wave sleep, the physiologically significant, refreshing part of the sleep. Antisocial behaviour with severe aggression, on the contrary, has been reported to associate with increased deep sleep reflecting either specific brain pathology or a delay in the normal development of sleep patterns. The authors are not aware of previous sleep studies in patients with both schizophrenia and antisocial personality disorder. CASE PRESENTATION: The aim of the present case-study was to characterize the sleep architecture of a violent, medication-free and detoxified female offender with schizophrenia, alcoholism and features of antisocial personality disorder using polysomnography. The controls consisted of three healthy, age-matched women with no history of physical violence. The offender's sleep architecture was otherwise very typical for patients with schizophrenia and/or alcoholism, but an extremely high amount of deep sleep was observed in her sleep recording. CONCLUSIONS: The finding strengthens the view that severe aggression is related to an abnormal sleep pattern with increased deep sleep. The authors were able to observe this phenomenon in an antisocially behaving, violent female offender with schizophrenia and alcohol dependence, the latter disorders previously reported to be associated with low levels of slow wave sleep. New studies are, however, needed to confirm and explain this preliminary finding