Parental role in the diagnostics of acute otitis media in young children

Acute otitis media (AOM) and its suspicion are the leading pediatric reasons for physician visits. Tympanometry and spectral gradient acoustic reflectometry (SGAR) are the traditional adjunctive tools to detect middle ear effusion (MEE), a prerequisite for AOM. Smartphone-enabled otoscopy is a novel tool for consumer use. This thesis aimed at assessing parent-performed examinations in the diagnostics of AOM. Parents were taught to examine their child (6–35 months) with these devices. The diagnostic accuracy of 423 tympanometric (I) and 614 SG-AR (II) parentperformed examinations were compared to physician-performed examinations. SG-AR level changes between 361 paired SG-AR measurements were examined and related to changes in middle ear status (III). Physician-performed pneumatic otoscopy served as the diagnostic standard (I-III). The diagnostic quality of 1,500 parent-performed smartphone otoscopy videos were analyzed (IV). Parents performed home examinations with high success rates. Parents detected and excluded MEE with a flat and any peaked tympanogram as reliably as physicians. In symptomatic children, the positive predictive value of SG-AR levels 4–5 to detect MEE was 88%. If there was no change in the SG-AR level in an initially healthy ear, AOM was effectively excluded. In symptomatic children, physicians detected or excluded AOM in 87% of parent-performed smartphone otoscopy videos. Parent-performed home examinations could be useful in the diagnostic chain of AOM. Future studies should assess their clinical usefulness and resource savings within primary care and families if children who need a visit to a physician because of suspected AOM could be identified by parent-performed home examinations.Vanhempien rooli lapsen äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikassa Lapsen äkillinen välikorvatulehdus ja sen epäily ovat yleisimpiä lääkärille hakeutumisen syitä. Tympanometri ja akustinen reflektometri ovat perinteisiä välikorvaeritteen, äkillisen välikorvatulehduksen diagnostisen kriteerin, havaitsemiseen käytettäviä apuvälineitä. Älypuhelinotoskooppi on kuluttajien käyttöön suunnattu uusi korvatutkimusmenetelmä. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia vanhempien tekemiä tutkimuksia äkillisen välikorvatulehduksen diagnostiikassa. Vanhemmat opetettiin tutkimaan 6−35 kuukauden ikäinen lapsensa näillä laitteilla.Vanhempien 423 tympanometri- (I) ja 614 reflektometritutkimuksen (II) diagnostista luotettavuutta verrattiin lääkärin vastaaviin tutkimuksiin. Kahden reflektometrimittauksen välistä tasomuutosta tutkittiin välikorvan statuslöydöksen muutoksen merkkinä. Lääkärin pneumaattinen otoskopia toimi diagnostisena standardina (I-III). Vanhempien suorittamien 1,500 älypuhelinotoskopiavideoiden diagnostinen laatu analysoitiin tutkimuksessa IV. Vanhempien onnistumisprosentti kotitutkimuksissa oli korkea. Vanhemmat havaitsivat tasaisella ja poissulkivat huipukkaalla tympanogrammilla välikorvaeritteen yhtä luotettavasti kuin lääkärit. Oireisella lapsella reflektometritasojen 4−5 positiivinen ennustearvo välikorvaeritteen toteamiselle oli 88 %. Alkujaan terveessä korvassa parimittauksien muuttumaton reflektometritaso käytännöllisesti katsoen poissulki äkillisen välikorvatulehduksen kehittymisen. Oireisella lapsella lääkärit pystyivät toteamaan tai poissulkemaan äkillisen välikorvatulehduksen 87 %:ssa vanhempien älypuhelinotoskoopilla kuvaamista videoista. Vanhempien tekemät kotitutkimukset voisivat olla käyttökelpoisia äkillisen välikorvatulehduksen diagnoosiketjussa. Tulevien tutkimusten tulisi selvittää niiden kliinistä käyttökelpoisuutta, perusterveydenhuollon ja perheiden resurssien säästöä, kun vanhemmat voisivat kotitutkimuksin tunnistaa ne lapset jotka tarvitsevat lääkärivastaanottoa äkillisen välikorvatulehduksen epäilyn vuoksi