Paikan ja tilan paradigmat osaksi suomalaista historiantutkimusta

Physical and cultural space in pre-industrial Europe : methodological approaches to spatiality / Marko Lamberg, Marko Hakanen & Janne Haikari (eds.). Lund : Nordic Academic Press, 2011

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen

Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen -hankkeessa selvitettiin metsälappalaisten kulttuurisia erityispiirteitä metsälappalaisen väestön omasta näkökulmasta sekä esitettiin toimenpide-ehdotuksia kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi. Metsälappalaisella väestöllä on tunnistettavissa jaettu identiteetti, mutta metsälappalaiseksi voi identifioitua monella tavalla. Metsälappalaisissa on sekä syntymästään metsälappalaiseksi identifioituneita että myöhemmin metsälappalaiseksi itsensä tunnistaneita. Metsälappalainen identiteetti on aiemmin ollut pitkälti peitelty, mutta tätä nykyä se koetaan hyväksytymmäksi ja sen myötä myös voimistuneeksi. Osa metsälappalaisista kokee olevansa saamelaisia ja osa taas näkee metsälappalaisuuden olevan saamelaisuudesta erillinen ryhmä. Metsälappalaisen kulttuurin piirteiksi tässä selvityksessä nousivat erityisesti tiivis suhde luontoon ja vuodenkiertoon sekä siihen liittyvät tavat poronhoidossa, metsästyksessä, kalastuksessa ja marjastuksessa. Kulttuuri ja identiteetti kytkeytyvät vahvasti sukuihin. Suvun kotipaikkojen ja kylien merkitys on keskeinen. Kulttuurin ylläpitäminen on ollut hyvin pitkälle yksilöiden arkielämän sekä suku- ja kyläyhteisöjen varassa, koska kirjallista materiaalia tai muita kulttuurin välittämisen keinoja on ollut käytettävissä hyvin vähän. Metsälappalaisen kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi selvityksessä suositellaan metsälappalaista kulttuuria koskevan monitieteisen tiedon ja tutkimuksen lisäämistä, yhteiskunnallista tunnettuutta vahvistavaa viestintää, metsälappalaisen kulttuuriperinnön kartoittamista ja siihen liittyvien taitojen ja tietojen vahvistamista sekä metsälappalaisen identiteetin vahvistamista yhteisöllisellä toiminnalla

Vanhan Lapin valtamailla : asutus ja maankäyttö historiallisen Kemin Lapin ja Enontekiön alueella 1500-luvulta 1900-luvun alkuun

Summary: In the realms of power in old Lapland : inhabitation and land use in the historical Kemi Lapland and Enontekiö region from the 16th to the 20th century

Paikan ja tilan paradigmat osaksi suomalaista historiantutkimusta

Kirjallisuusarvostel

Alternative pasts and colonial engagements in the North:the materiality and meanings of the Pajala ‘Runestone’ (Vinsavaara Stone), Northern Sweden

Abstract The unknown and exotic North fascinated European minds in the early modern period. A land of natural and supernatural wonders, and of the indigenous Sámi people, the northern margins of Europe stirred up imagination and a plethora of cultural fantasies, which also affected early antiquarian research and the period understanding of the past. This article employs an alleged runestone discovered in northernmost Sweden in the seventeenth century to explore how ancient times and northern margins of the continent were understood in early modern Europe. We examine how the peculiar monument of the Vinsavaara stone was perceived and signified in relation to its materiality, landscape setting, and the cultural-cosmological context of the Renaissance–Baroque world. On a more general level, we use the Vinsavaara stone to assess the nature and character of early modern antiquarianism in relation to the period’s nationalism, colonialism and classicism