Opas ikääntyneen muistioireisen kodin muutostöihin

Tulevaisuudessa muistioireisten kotona asuvien ihmisten määrä tulee kasvamaan. Tämä haastaa kehittämään muistioireisille tarkoitettuja tuki- ja hoitokäytäntöjä, jotta kotona selviytymistä saadaan pidennettyä. Tutkimusten ja kokemusten myötä ovat muistioireisten arjen sujumista helpottavat ratkaisut, ja siten kotona asumisen mahdollisuudet, lisääntyneet.Miten kotona selviytymistä voidaan kodin muutostöin tukea? Miten muutostyöt tulee toteuttaa? Oppaassa esitellään muistioireisen ihmisen asunnon muutostarpeita, niiden toteuttamiseen liittyviä periaatteita sekä toteuttamisratkaisuja. Tarkastelu kohdistuu asunnon fyysisiin tekijöihin, kuten asunnon tilasuunnitteluun, kalustukseen, valaistukseen sekä värien ja tekstiilien merkitykseen. Lisäksi kuvataan Hämeenlinnan seudulla toteutettu asunnon muutostyö.Opas on tarkoitettu muistioireisten parissa toimiville kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä järjestöjen työntekijöille, asuntoalan toimijoille ja suunnittelijoille sekä muistioireisille ikäihmisille ja heidän omaisilleen

Miten käy iäkkään ihmisen pitkäaikaishoidon arjessa?

Muistisairaudet ovat tärkein riskitekijä, joka johtaa iäkkään ihmisen pois omasta kodistaan ympärivuorokautiseen hoitopaikkaan. Kaikista pitkäaikaishoidon asukkaista 80 prosentilla on muistisairaus. Mitä pidemmälle muistisairaus etenee, sen enemmän ihminen tarvitsee tukea päivittäisessä elämässään. Tärkein tuen antaja ovat toiset ihmiset, mutta myös fyysisellä ympäristöllä on merkitystä

Kohtaamisia dementiahoidon arjessa : Havainnointitutkimus hoidon laadusta asiakkaan näkökulmasta

Dementiahoidon laatu asiakkaan näkökulmasta -hankeDCM = Dementia Care Mapping -menetelm

Gender Differences in Dementia Spousal Caregiving

Peer reviewe

Health-related quality of life as a predictor of mortality in heterogeneous samples of older adults

Background Health-related quality of life (HRQoL) is associated with survival in older people with multimorbidities and disabilities. However, older people differ in their characteristics, and less is known about whether HRQoL predicts survival in heterogeneous older population samples differing in their functional, cognitive, psychological or social disabilities. The aim of this study was to explore HRQoL in heterogeneous samples of older men and women, and to explore its prognostic significance for mortality. Methods We analysed combined individual patient data from eight heterogeneous study samples all of which were assessed with the same methods. We used 15D, a generic, comprehensive instrument for measuring HRQoL, which provides a single index in addition to a profile. Two-year mortality was retrieved from central registers. Results Health-related quality of life measurements with 15D were available for 3153 older adults. The mean HRQoL was highest among older businessmen (0.878) and lowest among nursing home residents (0.601). 15D predicted independently and significantly the 2-year survival in the total sample [hazard ratio (HR)/SD 0.44, 95% CI 0.40-0.48)]. However, 15D did not predict mortality in samples of spousal caregivers, lonely older adults and cardiovascular patients. Conclusions 15D captures health and disability factors associated with prognosis whereas in older populations suffering from psychological and social impairments such as caregiver burden or loneliness HRQoL may not reflect their health risks.Peer reviewe