Julkisten hankintojen luontojalanjälki

Hanke käynnistyi kesäkuussa 2023 Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisön (JYU.Wisdom), Ympäristöministeriön, Hansel Oy:n ja Valtiokonttorin yhteistyönä. Tavoitteena hankkeessa oli tuottaa laajempi tietopohja julkisten hankintojen ekologisista vaikutuksista JYU.Wisdomissa kehitetyllä luontojalanjäljen laskentamenetelmällä. Luontojalanjälkeä mitataan osuutena kaikista maailman lajeista, joka todennäköisesti häviää maailmanlaajuisesti (potentially disappeared fraction of species globally) eli niin sanottuna luontoekvivalenttina (biodiversity equivalent, BDe). Julkisten hankintojen luontojalanjälki oli 26 171 nBDe vuonna 2021 ja 25 048 vuonna 2022. Suurin luontojalanjälki vuonna 2022 aiheutui rakentamis- ja kunnossapitopalveluista (20 %), rakennusten energian kulutuksesta (14 %), sosiaali- ja terveyspalveluista (10 %) sekä lääkkeistä ja hoitotarvikkeista (10 %). Hankintojen luontohaittaintensiteettiin (BDe/€) ja määrään (€) perustuvan analyysin mukaan merkittävin potentiaali luontojalanjäljen pienentämiseen on rakentamis- ja kunnossapitopalveluissa, lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa, rakennusten energian kulutuksessa sekä ravitsemus- ja majoituspalveluissa. Raportti osoittaa, että hiili- ja luontojalanjälkiä pystytään tarkastelemaan rinnakkain. Systemaattisen seurannan avulla voidaan kehittää mitattavia tavoitteita jalanjälkien pienentämiseksi. Julkinen sektori voi merkittävänä toimijana näyttää suuntaa hankintojen luontojalanjäljen seurannassa ja pienentämisessä

Julkisten hankintojen luontojalanjälki

Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet -hanke käynnistyi kesäkuussa 2023 Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisön (JYU.Wisdom), Ympäristöministeriön, Hansel Oy:n ja Valtiokonttorin yhteistyönä. Jyväskylän yliopiston tavoitteena hankkeessa oli tuottaa laajempi tietopohja julkisten hankintojen ekologisista vaikutuksista JYU.Wisdomissa kehitetyllä luontojalanjäljen laskentamenetelmällä. Luontojalanjälkeä mitataan osuutena kaikista maailman lajeista, joka todennäköisesti häviää maailmanlaajuisesti (potentially disappeared fraction of species globally) eli niin sanottuna luontoekvivalenttina (biodiversity equivalent, BDe). Julkisten hankintojen luontojalanjälki oli 33 039 nBDe vuonna 2021 ja 32 390 nBDe vuonna 2022. Suurin luontojalanjälki vuonna 2022 aiheutui sosiaali- ja terveyspalveluista (30 %), rakentamis- ja kunnossapitopalveluista (16 %), rakennusten energian kulutuksesta (11 %) sekä lääkkeistä ja hoitotarvikkeista (8 %). Hankintojen luontohaittaintensiteettiin (BDe/€) ja määrään (€) perustuvan analyysin mukaan merkittävin potentiaali luontojalanjäljen pienentämiseen on rakentamis- ja kunnossapitopalveluissa, lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa, rakennusten energian kulutuksessa sekä ravitsemus- ja majoituspalveluissa. Mallinnuksen mukaan, julkisten hankintojen luontojalanjäljestä keskimäärin yli 90 % kohdistui maantieteellisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomen julkisten hankintojen luontojalanjäljen laskenta viitoittaa tietä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurrokselle. Raportti osoittaa, että hiili- ja luontojalanjälkiä pystytään tarkastelemaan rinnakkain. Systemaattisen seurannan avulla voidaan kehittää mitattavia tavoitteita jalanjälkien pienentämiseksi. Julkinen sektori voi merkittävänä toimijana näyttää suuntaa sekä Suomessa että kansainvälisesti hankintojen luontojalanjäljen seurannassa ja pienentämisessä.Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-371-3

Global urban environmental change drives adaptation in white clover.

Urbanization transforms environments in ways that alter biological evolution. We examined whether urban environmental change drives parallel evolution by sampling 110,019 white clover plants from 6169 populations in 160 cities globally. Plants were assayed for a Mendelian antiherbivore defense that also affects tolerance to abiotic stressors. Urban-rural gradients were associated with the evolution of clines in defense in 47% of cities throughout the world. Variation in the strength of clines was explained by environmental changes in drought stress and vegetation cover that varied among cities. Sequencing 2074 genomes from 26 cities revealed that the evolution of urban-rural clines was best explained by adaptive evolution, but the degree of parallel adaptation varied among cities. Our results demonstrate that urbanization leads to adaptation at a global scale

European Society of Cardiology: Cardiovascular Disease Statistics 2019

Aims The 2019 report from the European Society of Cardiology (ESC) Atlas provides a contemporary analysis of cardiovascular disease (CVD) statistics across 56 member countries, with particular emphasis on international inequalities in disease burden and healthcare delivery together with estimates of progress towards meeting 2025 World Health Organization (WHO) non-communicable disease targets. Methods and results In this report, contemporary CVD statistics are presented for member countries of the ESC. The statistics are drawn from the ESC Atlas which is a repository of CVD data from a variety of sources including the WHO, the Institute for Health Metrics and Evaluation, and the World Bank. The Atlas also includes novel ESC sponsored data on human and capital infrastructure and cardiovascular healthcare delivery obtained by annual survey of the national societies of ESC member countries. Across ESC member countries, the prevalence of obesity (body mass index ≥30 kg/m2) and diabetes has increased two- to three-fold during the last 30 years making the WHO 2025 target to halt rises in these risk factors unlikely to be achieved. More encouraging have been variable declines in hypertension, smoking, and alcohol consumption but on current trends only the reduction in smoking from 28% to 21% during the last 20 years appears sufficient for the WHO target to be achieved. The median age-standardized prevalence of major risk factors was higher in middle-income compared with high-income ESC member countries for hypertension {23.8% [interquartile range (IQR) 22.5–23.1%] vs. 15.7% (IQR 14.5–21.1%)}, diabetes [7.7% (IQR 7.1–10.1%) vs. 5.6% (IQR 4.8–7.0%)], and among males smoking [43.8% (IQR 37.4–48.0%) vs. 26.0% (IQR 20.9–31.7%)] although among females smoking was less common in middle-income countries [8.7% (IQR 3.0–10.8) vs. 16.7% (IQR 13.9–19.7%)]. There were associated inequalities in disease burden with disability-adjusted life years per 100 000 people due to CVD over three times as high in middle-income [7160 (IQR 5655–8115)] compared with high-income [2235 (IQR 1896–3602)] countries. Cardiovascular disease mortality was also higher in middle-income countries where it accounted for a greater proportion of potential years of life lost compared with high-income countries in both females (43% vs. 28%) and males (39% vs. 28%). Despite the inequalities in disease burden across ESC member countries, survey data from the National Cardiac Societies of the ESC showed that middle-income member countries remain severely under-resourced compared with high-income countries in terms of cardiological person-power and technological infrastructure. Under-resourcing in middle-income countries is associated with a severe procedural deficit compared with high-income countries in terms of coronary intervention, device implantation and cardiac surgical procedures. Conclusion A seemingly inexorable rise in the prevalence of obesity and diabetes currently provides the greatest challenge to achieving further reductions in CVD burden across ESC member countries. Additional challenges are provided by inequalities in disease burden that now require intensification of policy initiatives in order to reduce population risk and prioritize cardiovascular healthcare delivery, particularly in the middle-income countries of the ESC where need is greatest

Sosionomiopiskelijan osaamisen kehittyminen opintojen aikana

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä sosionomin osaaminen on sekä miten sosionomiopiskelijan osaaminen, ammatillisuus ja asiantuntijuus kehittyvät opintojen aikana. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Turun Ammattikorkeakoulun Sivisote-tutkimusryhmä. Opinnäytetyö on osa Sivisote-tutkimusryhmän laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään selvittämään, mitä sosionomin koulutus pitää sisällään ja millaisiin tehtäviin sosionomin koulutus pätevöittää, sekä selkeyttämään sosionomin ja sosiaalityöntekijän opintoja ja työnkuvaa. Tämän opinnäytetyön tutkimuksen avulla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää sosionomikoulutuksen kehittämistyöhön. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka luotiin Webropol-kyselysovelluksen avulla. Kysely sisälsi monivalintakysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä sosionomin osaamisesta ja osaamisen kehittymisestä opintojen aikana. Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse kaikille Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille. Tutkimusaineisto koostui 123 sosionomiopiskelijan vastauksista. Tutkimusaineisto käsiteltiin ja analysoitiin määrällisiä analyysimenetelmiä käyttämällä. Avoimista kysymyksistä saatuun aineiston käsittelyssä hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysia. Kyselystä saatuja vastauksia tarkasteltiin kokonaisuudessaan sekä vuosiluokittain, jotta voitiin havainnoida osaamisen kehittymistä eri vaiheissa opintoja. Tutkimustulokset osoittavat sosionomiopiskelijoiden osaamisen olevan laaja-alaista. Sosionomiopiskelijoilla on vahva käsitys sosionomin osaamisesta. Tutkimuksen perusteella havaittiin sosionomiopiskelijan osaamisen, ammatillisuuden ja asiantuntijuuden lisääntyvän opintojen edetessä. Osaamisen, ammatillisuuden ja asiantuntijuuden kehittymistä tukivat eri opetus- ja oppimismenetelmät. Hyödyllisimmäksi tutkimuksen mukaan koettiin työssä oppiminen, jossa osaaminen kehittyi monipuolisesti ja teoriatietoa oli mahdollista hyödyntää käytännössä. Nämä tutkimuksesta saadut tulokset vahvistivat jo olemassa olevaa tietoa